Käämin kelan uusiksi. Siinä on nyt 40mm pahviputken päällä 50 kierrosta 0,25mm lankaa. Konkka on kaikki pakat rinnan 600pF.

Tein 6 kierroksen erillisen antennikelan edellisen käämin päälle.
Antennilinkki on kelluva dipoliantennia ajatellen.

Tuhrin kelan kuumaliimalla kiinni kytkentäriman palaseen, johon tinailin johdotuksen ja diodin, toistaiseksi antennikin syöttöjohtokin on juottamalla kiinni. Kuului useita asemia, joskin heikosti.

Pitääpä tsekata mittalähettimen kanssa  mille kaistalle tuo virittyy, saattaa olla kelassa liian vähän kierroksia keskiaalloille.
Kotkeampitaajuisessa päässä kuuluu joku sotilaslähetyspajatus, kuin joku traktorin kuutoskone reilu 1000rpm.

Kovin heikkoa kuuluminen on, mutta en odottanut kyllä kidekoneella kuulevani mitään...

Kidekoneessa(kuten muissakin vanhanajan suorissa vastaanottimissa) kelan ja kondensaattorin muodostama resonanssipiiri määrää vastaanottotaajuuden.

Kideilmaisin tai puolijohdediodi toimii tasasuuntaajana, joka ilmaisee lähetteeseen moduloidun audiosignaalin.

Tässä ketjussa esitetyt kytkennät ovat nimenomaan keskiaaltotaajuuksille, joilla pimeään aikaan esiintyvät voimakkaimmat AM- lähetteet.

Taajuuden tunnistukseenhan on vanha konsti.
Säätökondensaattorin nuppiin laittaa viisarin ja naamatauluun asteikon,  johon merkkaa tunnistamansa asemien taajuudet.
Tai vanhaan tyyliin aseman nimen.

FM- asemien taajuudelle pääsee muuttamalla resonanssipiirin komponentit vastaamaan taajuutta.
Konkka n.20pF ja vastaavasti kela pienempi,.
FM- lähetettä voi kuunnella AM- radiolla virittämällä hieman sivuun, jolloin taajuusmodulaatio ilmenee voimakkuuden muutoksena, ja lähete tulee ilmaistuksi.

Yksinkertaiset vastaanottimet toimivat parhaiten matalimmilla taajuuksilla ja kidekone on yksinkertaisin mahdollinen....


Onko kukaan kokeillut kidekonetta näin FM:llä?

Kannattaa lukea se Harrastelijan Radiokirja ajatuksella läpi, samoin uudemmat versiot, Uusi radiokirja ja Elektroniikkaa Sinulle.
OH2DD kirjoitti 12.12.2019 klo 07:58:43:

Kokeilin kidekonetta ula-alueelle. Siitä oli juttua Radiot 2/2016.

Heikki M

OH8UBJ kirjoitti 11.12.2019 klo 23:23:53:


Taitaa dipolin viikset olla aivan liian lyhyitä aallonpituuteen nähden. Kannattaisi ehkä kokeilla tinata syöttöjohdon molemmat karvat yhteen, ja nämä virityspiirin yläpäähän. Tällöin saadaan T-antenni, joka toimii keskiaalloillakin. Maa sitten mahdollisimman hyvään maajohtoon, tai vastapainoon, ilman tätä ei hyvälläkään antennilla kuulu mitään.

Jos sitä hyvää maajohtoa ei ole mahdollista käyttää, voi symmetrinen syöttö olla parempi. Maajohdon merkitys tuli erittäin hyvin tutuksi kun poikana näiden kidekoneiden kanssa puuhasin. Minulla oli onni saada hakattua paksu kupariputki jotain 1,5 metrin matkalle kosteaan saveen, Lahden pitkäaaltoasema 70 km:n päästä kuului hienosti parinkymmenen metrin L-antennilla. Mutta ei kuulunut huonommilla maajohdoilla.

Jos on pöydällä mittalaitteita yms. maadoitetussa pistorasiassa, kidekoneeseen ja paristoputkivastaanottimeen toimivan maan olen saanut laitteen rungosta.

Mulla on n. 90 metrin päästä syötetty lanka ja vastapainona on kymmenkunta n. 10 metrin lankaa parin metrin korkeudella maasta. Komeus on syötetty 50 ohmin koaksiaalilla ja 1:9 balunilla, eli radion pää on aikalailla matalaohminen. Se toimii mukavasti, kun tekee ihan vaan parin kierroksen linkkikelan, jota saa vielä siirrettyä virityspiirin kelaan nähden. Eiköhän tuommoinen toimi lyhyemmälläkin langalla. Koaksiaali on kätevä tuoda sisään, ei ole niin väliä, missä antennin päätepiste on. Lähettämiseen tuo ei käy, paitsi sillälailla, että veisi automaattivirittimen koksin päähän antennin syöttöpisteeseen.

Kolme tai neljä eri asemaa ainakin kuuluu keskipitkillä, kun vähän vielä säätää antennikytkentää tarpeen mukaan. Eikö tuon linkkikelankin kanssa onnistuisi sillä tavalla, että tekee vähän isomman linkin ja sitten laittaa säätökonkan linkin kanssa sarjaan sovituksen säätöä varten?