Pyöräytinpä harakkakytkentäisen kidekoneen. Vähän hankalaa kun 3mm jakkia ei ole, täytyy pitää kuulokeplugia juotoskorvien välissä. Heikkoa puhetta kuulen yhdessä kohdassa säätökonkan asetusta.

Kuuloke on kidekuuloke, kuulokkeen rinnalla ei ole konkkaa eikä vastusta. Yritin ensin 62m pitkällä dipolilla ilmsn tulosta, kytkin sitten dipolin molemmat haarat virityspiirin yläpäähän, alapään vedin maajohtoon.

Tässä kytkentä.

Jaa, kidekuuloke taitaa kaipailla vaikka megaohmin vastuksen rinnalleen.

OH8UBJ kirjoitti 07.12.2019 klo 21:17:01:


No siinä ei kauaa nokka tuhissut Taitavaa

Kuulokkeiden impedanssia olen mittaillut äänigeneraattorilla. Laitetaan kuulokkeiden kanssa sarjaan oletetun impedanssin suuruusluokkaa oleva vastus, vaikkapa 10...50kohm. Generaattorista ajetaan vaikka 1kHz taajuutta kuuloke-sarjavastus- yhdistelmään. Sitten vähän kuormittavalla mittarilla, digitaalimittari on tässä hyvä, mitataan jännite sarjavastuksen navoista ja kuulokkeen navoista. Kun jännitteet ovat yhtä suuret, niin kuulokkeen impedanssi on sarjavastuksen suuruinen. Jännitteiden suhteista voi impedanssin myös laskea.

Tuossa voi käyttää myös potentiometriä, säätää jännitteet yhtä suuriksi ja sitten mittaa potikan vastuksen.

Onkohan joku kokeillut shottky diodia kidekoneessa? Periaatteessa Vf on pienenmpi kuin germaniumilla, mutta miten käyttäytyy hyvin pienillä jännitteillä? Löytyisköhän diodilaatikostani yhtä, niin voisi testata.

Piti myös ottaa osaa tähänkin puuhasteluun. Päädyin kokeilemalla oheiseen kytkentään. Kela on matkaradion ferriittiantennin alkuperäinen ja siihen on käämitty n. 60 kierroksen kela jonka induktanssi on n. 250 µH. Antennilinkki on n. 6 kierroksen kela edellisen päällä.

Antennina minulla on 40 m. lanka-antenni n. 15 m korkeudessa. Maajohtona sähköverkon suojamaa.
Ensimmäinen antennikytkentä oli  Ant2. Ajatukseni oli, että noinkin lyhyt antenni (suhteessa aallonpituuteen) edustaa hyvin pientä impedanssia,
joten impedanssisovitus pitää tehdä pienellä antennilinkillä.
Tällä tavalla kuului pari asemaa päällekkäin, mutta selektiivisyys oli olematon. Säätökondensaattoria (viritys) käännettäessä lähinnä vain amplitudi vaihteli.
Värähtelypiiri siis kuormittui antennikytkennän johdosta.

Sitten kokeilin kytkentää Ant1. Nyt impedanssisovitus osui kohdalleen. Antennijohtimessa olevalla säätökondensaattorilla pystyi löytämään selkeästi parhaan kohdan, jossa amplitudi oli suurin. Samalla virityskondensaattori alkoi vaikuttaa kuten sen värähtelypiirissä kuuluukin, eli sillä sai valittua eri asemia ja selektiivisyys oli hyvä.
Nyt ei enää kuulunut päällekkäisiä asemia.

Signaaligeneraattorilla totesin, että signaali alkaa kuulua n. 1 mV tulojännitteellä.

Minkälainen oli esijännitteen vaikutus ?