Vastakkaisella puolella seinää käytävän toisella puolella (siis heti siinä lähettimen käyttöpaneelin takana) asustivat kuva- ja äänilähettimien pääteasteet. Kuvapuolen pääteputki oli tuossa oikeanpuoleisen oven takana, äänipääteputki vasemman oven takana. Ei ole kauheesti "elektroniikan näköistä" mutta sellaistahan rf-tehoelektroniikka valitettavasti on, enempi vesijohtotekniikkaa.

Sitten äkkiä pois toimivan lähettimen sisältä ja ovi kiinni, päivän annos elektromagneettista VHF-säteilyä oli saatu.

Tässä ollaan edelleen varalähettimen vieressä, molemmat alaovet auki. Päälähettimen näkymä on 100% samanlainen paitsi että oikella puolella on vielä yksi samanlainen kaksiovinen moduli jonka ovien kohdalla runsaan metrin korkeudella olivat pari kuvaa ylempänä näkyvät kuva- ja äänipääteasteet ja niiden alla viereisen ohjain/modulaattorikaapin ohjaimen ja modulaattorien virtalähteet.
Nuo ovien takana olevat pienet mittarit ja niiden vieressä olevat moniasentoiset kiertokytkimet liittyivät lähettimen 60-luvun tyyliseen omadiagnostiikkaan, siellä oli muutama kymmenen mittapistettä joiden jännitteitä tai signaalitasoa mittareilla pääsi tarkastamaan siitä vaan nappuloita kääntämällä, lunttilappuna oli lähettimen kännykirjan lista oikeista lukemista. Auttoi vianhaussa silloin kun kysymyksessä oli joku "uusi juttu". Aina jos lähetin sattui "kaatumaan" oli hetken aikaa hitonmoinen kiire...
Vasemman oven takana on ns. "exciter" eli lähettimen ohjain, kiteellä istuvat kuvalähettimen ja 5,5 MHz korkeammalla olevan äänilähettimen oskillaattorit ja taajuuden kertojat. Lopputulemana tämän oven takaa lähti 205,25 MHz kuvakantoaalto ja 208,75 äänikantoaalto viereisen oikeanpuoleisen oven taakse. Yksi tämän lähettimen tyyppivioista oli se että äänikantoaalto joskus lähti seikkailemaan eikä pysynyt 5,5 MHz päässä kuvasta. Syyssä oli joku vasemman oven takana oleva putki joka oli vähän "liian tiukalla" mikä lyhensi sen käyttöikää, sanoisin että RCA :n suunnittelukuppaus. Kun ei muista niin ei muista mikä putki piti vaihtaa, vanhasta huoltopäiväkirjasta sen näkisi... Tarvittavat varaosat olivat aina kaapin hyllyllä pääteputkia myöten.
Oikeanpuoleisessa kaapissa olivat kuvan negatiivi-AM-modulaattori ja äänen FM-modulaattori. Kun oli "valmista" tavarat toimitettiin edelleen lankaa pitkin kumpaakin kuva/ääni-pääteputkea ohjaaville "ohjainputkille", niiden tyyppejä en muista. Kuvapuolella tarvittiin muistaakseni yksi vahvistinaste enemmän koska 0..5 MHz videokaista oli niin laaja. Ettei siellä vaan olisi ollut 4CX1000 tai joku samantehoinen tetrodi.

Olen samaa mieltä. AnalogiTV:ssä oli oma viehätyksensä. Onneksi meillä on edelleen perinteinen ULA-verkko. Sen tulevaisuus on toivottavasti suotuisa.

Moi Janne S,

Kyllä niitä kuvia riittää, ulan ja linkkisysteemien kuvat olisi seuraavina mutta pidetään nyt pikkusen taukoa... Etsiskelen niitä hukassa olevia negatiiveja.

Olin Lohjan E :llä vielä alkuvuodesta 2006, siellä oli paljon meitä Espoon Sinimäen pääkonttorin organisaation väkeä. Siirryttiin 2006 kesän jälkeen Espooseen. Muistan hyvin mainitsemasi Ari Auvisen. Jäin eläkkeelle vapun aattona 2010.
Lohjan E-tehdas laitettiin kiinni elokuun lopussa 2007 ja työntekijöille paiskattiin lopputili kouraan. Kiva yli 15 vuotta yhdessä töitä tehnyt porukka hävisi kukin tahoilleen. Samassa 8500 m2 tehdaskiinteistössä toimii nyt teollisuuselektroniikan sopimusvalmistaja Enics.

terveisin
Heikki

eukkola kirjoitti 10.05.2014 klo 21:44:41:


Enpäs tuota muistanutkaan että uusi Pellesmäen asema rakennettiin ja käynnistettiin 1971..72. Luulin vanhemmaksi...

terv
Heikki

Olin vuonna 1995 ½ vuotta harjoittelijana YLE radio Keski-pohjanmaalla. Siellä oli Kajaani-äänipöydän yhteydessä myös tuollainen komentoyhteys. Tässä tosin käytettiin linkkiverkkoa; samaa jolla ohjelmat siirrettiin. Lapuan yleisradioasemalle tuli otettua yhteyttä muutamia kertoja, kun piti linkata ohjelmaa esimerkiksi Ylivieskaan; Vaasaan Kokkolan studiolta oli suora yhteys, eikä silloin tarvinnut Lapuaa vaivata. Myös Kruunupyyn yleisradioasemalla oli samantyylinen linkkiyhteys; tutustuin siihen vuotta aiemmin, kun oli siellä koulun harjoittelussa. Kaikki nämä komentoyhteydet toimivat samoin, kuin edellä kerroit.
Muistan, kun Pasilaan piti lähettää eräs toimittajan tekemä juttu; niin linkkiaika piti varata hyvissä ajoin minuutin tarkkuudella. Pasilasta kertoivat sopivan ajan, kun linkkiverkko oli vapaa. Kun linkkiaika oli vuorossa; soitti Pasilan "teknikko" lankapuhelimeen, joka oli tuon Kajaani-äänipöydän yhteydessä. Ensin laitoin Kajaani-äänipöydästä vinkua päälle, jotta "teknikko" saattoi säätää äänitason kohdalleen; nolla tasoon. Tietänette mitä tarkoitan. Sen jälkeen saattoi siirto alkaa...
Nykyään ohjelmien siirrossa käytetään hieman eri tekniikkaa.

Kannatan ehdotusta! Aluksihan tätä juttua voitaisiin pilkkoa palasiksi, täydentää, tarkentaa ja editoida "siistimmäksi" ja laittaa sitä pätkä kerrallaan Radiot-lehteen. Tosin en ole vielä SRHS :n jäsen mutta hakemus on vetämässä, syyskokous päättää...

Olen tänne foorumille kirjoitellessani käyttänyt tarkoituksellisesti hiukan "värikästä kieltä" pitääkseni lukijoiden mielenkiinnon hereillä. Asian voisi tietysti esittää tehtävässä pdf- tms. koosteessa hiukan siistimmin ja karsia pois joitakin kohtia. Paljon on jäänyt pois myös myöhemmin mieleen tulleita asioita ja detaljeja koska foorumin muokkaa-toiminto taitaa olla käytettävissä vain vuorokauden verran viestin lähettämisestä. Esimerkkinä vaikka tuo kertomani Tammisaaren päivystäjän nukahtamistapaus kun jouluaamuna tv :stä tuli... hm ... sopimatonta kuvaa:

Tilanne oli ollut sellainen että tuohon aikaan kun linkkiyhteyksiä oli tosi nihkeästi käytettiin tv1 linkkiverkkoa siirrettäessä kuvaa Eurovisioverkkoon tai Ruotsiin päin sellaiseen aikaan kun ei ollut normaalia tv1-lähetystä. Eurovisioverkko lähti Ahvenanmeren yli Turusta, siitä Korppoon, Sottungan ja Maarianhaminan linkkitornien kautta Ruotsin puolelle Norrtäljeen. Tässä tapauksessa aikaisin aamulla oli kysymys jostakin Ruotsiin siirrettävästä jouluaiheisesta tv-jutusta. Yhteyden ennakolta testaamiseksi Sveriges TV oli ensin pyytänyt normaalia testikuvaa. Olivat kuulemma havainneet jotain ongelmia mustantason lukituksessa tms. ja pyytäneet liikkuvaa kuvaa tarkistaakseen asian. Linkkikeskus oli ottanut yhteyttä Pasilan studioryhmän yläkerrassa silloin olleeseen Kuvanauhoituskeskukseen ja kertonut ruotsalaisten kolleegojen toiveen. Vuorossa ollut kuvanauha-operaattori oli piruuttaan laittanut koneeseen tuon myöhemmin kuuluisaksi tulleen pätkän, meinannut että annetaas pojille sitä ihtiään jouluaamun ratoksi... Oli laittanut 2" nauhan pyörimään tietämättä että Tammisaaren lähetin oli päällä ja aikuisviihdeleffa meni sen kautta vahingossa ulos. Onneksi Tammisaaren lähetin (150 W kuvatehoa, kanava 5) oli niin pienitehoinen kuin oli ja tuon riemastuttavan "ohjelmatuotantoon kuulumattoman materiaalin" näkyvyysalue oli siten aika pieni. Vahvistamaton tarina kertoo että tuo kuvanauhoituskeskuksen veijari selvisi asiasta ns. vakavalla puhuttelulla ja joutui tarjoamaan esimiehelleen kahvit 2 kerrosta alempana Pasilan studio kakkosen kuppilassa. Nukahtanut Tammisaaren päivystäjä tunnettiin pikkukaupungissa hyvin, tuli yksi sulka hattuun lisää. Ei ollut sen suurempaa hätää, mitään ei mennyt rikki, ulat oli menneet automaattisesti kellokytkimellä päälle. No, tämä yllämainittu tarina jääköön tämän foorumin salaisuudeksi...

No niin. Nyt on tärkein asia löytää jostakin ne puuttuvat negatiivit. Ilmeisesti kokonainen 36 kuvan rulla joka on 5 tai 6 kuvan pätkiksi leikattuna jossakin negakansiossa. Mutta missä, niitä on paljon.

terveisin
Heikki


P.S. Minun aikanani Eino S Repo ei enää ollut Yleisradion pääjohtaja vaan sillä pallilla istui Erkki Raatikainen.

Tuo jouluaamun rattoisa filmi taisi olla Lumikki ja seitsemän kääpiötä aikuisviihde piirrettynä, oikaiskaa jos tieto on väärä.