Minulla oli kyseisessä Luxoritassa samoja ongelmia. Siinä ei ulakytkin yhdistänyt ollenkaan. Purin koko kytkinpakan ja syyllinen selvisi. Nuo messinkiset liut olivat syöpyneet, hapettuneet tai muuten vaan menettäneet joustavuutensa. Monet niistä katkesi pienestäkin kosketuksesta. Ensin ajattelin tehdä ohuesta messinkipellistä uudet, mutta luovuin siitä kun totesin sen liian työlääksi ja kun radion koppakaan ei ollut kovin kaksisessa kunnossa, niimpä laite päätyi romutukseen.
Toivottavasti sinun laitteessasi ei ole yhtä ikävää ongelmaa, voihan siinä olla vaikka vaan hapettuneita kontaktipintoja noissa liuskoissa.

Ohessa kuva hajonneista messinkisistä kytkinliuskoista

Timo

En nyt suoraan muista kuinka pitkälle sitä jouduin purkamaan. On jo joku vuosi aikaa siitä. Voin huomenna kaivella varastoa jos vaikka löytäisin tuon "raadon", niin kerron miten sen purin.

Timo

Kiitos Timo, tämä oli helpottava tieto. Harmi, olin pannut koneen kasaan käyttöä varten - asiaa tutkitaan

Timo, jos on tulevaisuudessa tarvetta, niin onko sulla noi säätönupit tallella - tässä koneessa pienemmät on jo halki ja liimattu.?

Timo: Kiitos tiedosta!
Ula-puolen valintakytkimen pala lähtikin yllättävän helposti, ruuvarilla vaan nostin peltiä (kuva).
Nuo liukukoskettimet on vähän kuluneet, mutta onneksi tässä ei ole käytetty CRC:tä kontakti-suihkeena  . Mä olen putsannut noita jo aikaisemmin, muuta vielä on mustaa mohnää paloissa (kuva).
Nyt tässä mietin, täytyiskö viedä kultasepälle hopeoitavaksi - katsotaan.

Tää remontti on toistaiseksi finaalissa, mulla on taulukossa noita jännitearvoja - ei vaan nåy tässä hyvin enkä viitsi rakentaa uutta noilla tekstikentä yläpuolella olevilla napeilla

Luxoret:en jänniteasetus 250 V~, hehkujännite 5,73 V~ ja anodipiiriin menee 197,5 -199 V ennen suodatusta. Pääteputken ECL82 pentodin anodille 184,6-186,6 V=, rippeli 3,2 V~ (kaaviossa 202 V) ja triodin anodille 59,1 V (kaaviossa 57 V) anodin etuvastus 220 k on kasvanut 283 kΩ :iin. Kaikilla putkilla, joille etuvastus jännitesyötössä on 100 kΩ tai yli, on vastusarvo reilusti yli ilmoitetun 10%  - suurin ylitys  470 kΩ → 580 kΩ = 123%.
Radio soi kuitenkin hyvin normaalilla kuunteluvoimakkuudella, mutta kovaääninen ei selviä suuremmista volyymeistä – ääni särkyy pahasti.

Seuraavaksi tutkin jännitearvoja 220 V:n asetuksilla, kun tuo hehkujännite on niin alhainen ja epäilen ettei putket toimi optimaalisesti. Virtalähdepuolen etuvastus  (osa R102) on osaluettelossa merkattu 1,5 kΩ, mutta asennettuna on 2 kΩ (alkuperäinen). Päätepentodin katodivastus on osaluettelossa 330 Ω ja alkuperäisasennuksessa on 300 Ω (R97) ja katodikonkkaa ei tarvinnut vaihtaa (yllätys!) eikä virtalähteen kaksikkoa C60 32 + 32 µF 250 V.
Kaikki paperikonkat on vaihdettu pois, kun niiden arvot oli useimmilla reilusti yli toleranssin – esimerkiksi 500pF → 695 pF.
Jätän tähän radioon jännitevalinnan 220 V~ asentoon.

Alla olevassa kuvassa on ulapalikka, jossa kaksi uutta kontaktipalaa ja loput vanhoja.
Metalliliuskaa tarvitaan kaksi, kontaktipalan asennuksessa ettei käy niinkuin edellisessä viestissä kerroin. Nuo liskat estävät kontakteja eksymästä omille teilleen, pituus vähän yli muovipalan ja leveys 5 - 5,5 mm, pellin paksuu max. 0,2 mm (on tiukka) parempi olisi 0,1 mm (ei löytynyt nurkista)
Radiossa toimii nyt ainakin Ulan lisäksi MW - ilmeisesti ulakytkin esti noiden AM-alueiden toiminnan.

Pääteputken katodivastus kylmänä ~300 Ω jännite yli 11,2 V ja yli 500 Ω käyntilämpöisenä jännite yli 11,4 -11,6 V. Vastuksen tehon kesto 1 W pitäisikö olla suurempi tehonkesto, jotta toimisi viileämpänä?
Kaaviossa on jännite ilmoitettu 11,5 V


Ula-kytkimen korjauksen jälkeen radio rusahtelee, voisiko johtua messinkisistä kontakteista (messinki – messinki) – vanhoissa on hopeoitu – messinki kontaktipari:


Anodivirta oli pudonnut 10 mA noiden messinkikontaktien kanssa, enkä tykännyt tuosta ajoittaisesta rusahtelusta Ula:lla ja huomasin virtamittauksen aikana rusahdus nosti hetkellisesti virran n. 90 mA:iin.
Siis aaltoaluekytkin uudelleen tarkasteluun.

Huomasin myös, että Helkama-radio on käyttänyt uudemmissa malleissaan samaa huonoa kytkinkoneistoa kun tässä Luxorissa!!

Kun oli aikani tutkinut valintakoneiston kytkinpakkoja, löytyi sieltä varaosia eli käyttämättömiä kontakteja. Yhden sain levysoitin kytkimestä ja toisen KA:sta, tilalle laitoin noita ”itsetehtyjä”.
Nyt mulla oli myös ohuempaa ohjainsuikaletta välissä ja voiteluaineena 7-78. Kaljatölkin alumiinilevy on vain n. 0,1 mm paksua.
Ula otti virtaa enää n. 58 mA:a kun se aluksi oli 71 mA, mutta muut aaltoalueet eivät toimi tai vähän kuuluu nupit kaakossa. (verkkojännite tällöin 235 V~ )

Siinä AM-alueiden vikaa hakiessa kontakteista tökkäsin Ula-valintaliukua (ula valittuna) ja se piru painui sisään eikä palautunut takaisin (kolmas kerta jo!! Kytkinkontaktit jää jotenkin jumiin, kuten aikaisemminkin ja valintavivun ote oli kirvonnut mustasta liukupalasta).
Piti kaksi yötä nukkua, ennekuin jatkoin tutkimuksia – meinasin jo tehdä tälle radiolle LOBOTOMIA- käsittelyn eli juottaa oikosulkulangat ulakytkentään.

Kuitenkin työnsin nuo alumiinisuikaleet sinne palikan ja rungon väliin, toinen (voideltu) meni heti perille asti ja oikeanpuoleinen pisti hanttiin – jouduin kytkimen sivusta auttaman pienellä ruuvarilla kahdessa kontaktivälissä (oli jo aikaisemmin poistanut ulostyöntyneen kontaktiparin), sitten pala tuli helposti ulos ilman tuhoja. Takaisin laitto sujui ongelmitta, sitä oli jo harjoiteltu.
Laitoin lopuksi peltisuikaleen päätemuuntajan telineen ja rungon väliin estämään enemmät vahingot (kuvassa vaalean harmaa).

Liitteenä taulukko Anodi- ym jännitteistä.

En ole aikaisemmin tehnyt näinkin perusteellista jännite/ virta-mittausta, kun nuo jännitteet anodeilla on korkeammat kuin kaaviossa annetut, niin voisiko se johtua putkien vanhenemisesta ja siten virran kulutuksen pienenemisestä? Olisiko muita ehdotuksia?.
Hehkuvirrat on 3,15 A ja hidas 3 A sulake kestää, kun osa hehkuvirroista kulkee ohi (1,915 A).
Muuntaja käy kyllä kuumana 3 tunnin käytön jälkeen, ei pysty sormea pitämää pakassa, mutta kananmunan paisto ei kuitenkaan onnistuisi.

Nyt on nupitkin paikoillaan, pölykapselit ja koristevanteet kiillotettuna ja lakattuna. Varovaisesti täytyi lukitusruuvit kiristää pinsettiotteella ruuvarista, en ruvennut korjaamaan noita muoveja – ei ole tietoa alkuperäisestä materiaalista, jotain ABS-tyylistä se on, sopiva ”hitsauksen” lisäaine olisi vaikea löytää.

Ostin uuden ”lelun”; Portable HW-308 ESR Meter Transistor Tester Digital 12864 LCD Screen ja piti tietysti kokeilla toimivuutta. Mulla oli vielä tallessa Luxoritan vanhat konkat, jotka olin testannut Helmikuussa 2020 ET-6013 kapasitanssimittarilla (arvot merkattu kuulakynällä) ja nyt uudestaan sinisellä tekstillä (2021 joulukuu). Punaisella merkkasin HW-308 testerillä saamani arvot, vaikka vehjettä kehutaan ESR testeriksi antoi se vaan yhden konkan kohdalla ko arvon ja lisäksi se ilmoittaa jännitehäviön (Vlos) % - tätä viimeistä arvoa en sen paremmin analysoinut.
Tohon testeriin ei tullut mitään ohjeita mukana, löysin kuitenkin netistä enkun-kielisen joka sinällään ei hommaa paljon valaise – härpäkkeen hain Uraltonesta 18 €. Ehkä laitan jutun testeristä erikseen foorumille myöhemmin ja myös suomennetun ohjeen. Kuvat taulukko ja testeri.

Mittarissa on varmaan joku raja, minkä yläpuolella se ei suostu mittaamaan ESR-arvoa. Eipähän sitä juuri mittaillakaan muilla kuin elektrolyyteillä.