Kyllä tuo säröytyminen siinä ilmaisimessa tapahtuu. Tuon näköinen tilanne sytyy jos viritys on reilusti sivussa tai EABC80 vialla. Kun se EABC on jo testattu niin epäilys kohdistuu viritykseen, ennen muuta sen ilmaisimen toisiopiiriin. Sitä voisi kokeilla säätää ja katsoa sitä viimeistä skooppikuvaa. Sen sisäänpäin kääntyneen sinikäyrän negatiivisen huipun pitäisi oieta. Minulla ei kyllä ole tietoa mikä sen ilmaisinkelapurkin säätöruuveista on se ilmaisimen toisio. Tietäisikö joku?

t.  Reijo

Åke,
Minulla on Marconi TF995/2 FM/AM signaaligeneraattori. Deviaatiovalinnat on 25/75kHz normaali tai suuri.

akenyh kirjoitti 03.04.2020 klo 22:03:08:


EF89 g1 hilalle olen syöttänyt FM-moduloidun 10MHz singnaalin, modulaatio 30%, deviaatio 75kHz, syötön taso 10mV.

t. Harri

Harri,
Generaattorisi on OK, (jos "toimintakuntoinen")

RJL kirjoitti 28.03.2020 klo 16:58:31:

Luin ketjun läpi ja monen moista vikaa on ilmennyt ja ratkaistu. Hienoa!
Olen Reijon (viesti 28.3) kanssa samaa mieltä, että FM-äänen särö johtuisi vt-ilmasinosan puolelta. Vanhoissa radioissa viritysmuutokset ovat yleisiä vaikka olisivatkin "koskemattomia" eli niitä ei ole ruuvailtu. Näin ollen koko vt-osan viritykset kannattaa tarkista, kun riittävät mittalaitteet on käytettävissä. Särön syynä on yleisemmin suhdeilmaisimen epävireisyys, joten siitä kannattaa aloittaa.
Törön kirjassa on hyvät ohjeet, ja suosittelen moduloimattoman lähetteen käyttöä ainakin aluksi, jos "kovalevyltä" ei vielä ole vanhoja tietoja löytynyt. Milliampeerimittareita ei tarvita sillä nykyinen DVM (digitaalivolttimittari) ajaa saman asia.  Työnkulku lyhyesti: 1) Moduloimaton 10,7MHz lähete n. 1nF kondensaattorilla EF89 g1 hilalle. DVM 4uF yli, alue <10 Vdc. Sopiva näyttämä 2-4V 2)säädetään Ilmaisimen ensiöpiiri maksimiin samalla säätäen genraattorin jännitettä pienemmäksi, jotta 2-4V säilyy. Yleensä ensiökela on kelarungon yläpäässä ja toisio alapäässä, kun kelat ovat samalla rungolla. Ensiöpiiri on vireessä putki- ja hajakapasitanssien avulla. Selvä maksimi pitäisi löytää. Jos ei löydy, niin kannattaa lisätä muutaman pF kondensaattori kelan yli tai EF89 anodilta maahan. 3) toision viritys. Kaksi yhtäsuurta 150-220kohm vastusta sarjassa 4uF yli.Kytketään DVM herkällä V-alueella em. vastusten keskipisteen ja ilmaisimen pt-lähdön, kaaviossa 220//330p, väliin. Säädetään toisiokellalla DVM -näyttämä minimiin. 4) toistetaan ensiö ja toision viritykset.
Mikäli viritys sujuu kuten kuvattu, on ilmasin todennäköisesti kunnossa. Muussa tapauksessa saattaa olla jokin komponenttivika.

Pientaajuussignaalin laatua voi katsoa syöttämällä  10,7MHz FM moduloitu 1kHz/25kHzdev EF89 g1 hilalle ja oskilloskooppi liiytetään pt-lähtöön, kaaviossa 2,2M ja 220k liitospiste.

Sen jälken on syytä virittä koko 10,7MHz välitaajuusosa ja lopuksi tarkistaa ilmaisimen symmeria (nollakohta). Viritys aloitetaan ilmaisimen ensiöstä ja edetään kohti ECH81. 10,7MHz sigaalin voi syöttää ECH81 g1 hilalle (pin2). Lopuksi signaali siirretään ULA  ECC85  1. st triodin anodille ja viritetään 2. anodilla olevat  10,7MHz suotimen molemmat piirit.
Koko virityksen voi tehdä moduloimattomalla kantoaallolla.
Itse yleensä käytän 10,7MHz FM moduloituna 1kHz/25kHzdev. ja seuraan ilmaistua 1kHz pt sigaalia. Ilmaisimen nollakohdan hienosäätöön käytän AM moduloituna 1kHz/30% signaalia (minimiin).

Pyyhkäisygenraatorin avulla voi tietekin em. viritykset tehdä ja lopputulos on havainnollisin. Tämä tapa vaatineen hieman enemmän kokemusta ja sopivan genraattorin.

Toivotaan, että särövika korjaantuu.
terv Åke

harrimak kirjoitti 10.04.2020 klo 19:52:44:

Tulee mieleen näitä helppoja ratkasisuja:
-Voisit kokeilla syötää moduloidun 10,7MHz signaalin ECC85 ympärille kierretyllä 3-4 kierroksen lankalenkillä, josta toinenpää avoinna. Näin syöttö ei vaikuta itse kytkentään. Signaalin tasoa pitää suurentaa reilusti, sillä kytkentä on löysä.

Hyvä, että Vt:n viritys onnistui.

******************************************************************
-Millaista antennia käytät, kun kuuntelet lähetyksiä? Onko radion/antennin lähellä  katkojavirtalähteitä/ -valaisimia, joista voisi tulla transiennteja.
Kun ula hiljenee siinä 96MHz kohdalla saattaa syynä olla esim yliohjauksesta johtuva oskillaattorin sammuminen.
-Tapahtuuko ECC85:n anodijännitteissä muutoksia, kun Ula hiljenee?
************************************************************************

Edit: No nyt tuli virhe. Yllä olevassa ***tämä väli*** kuuluisi toiseen ongelmaan eli Riviera 58 ulan kuulumattomuuteen osalla asemaviritysaluetta.
Pahoittelen, kun sekoilin.
 
Terv. Åke

harrimak kirjoitti 12.04.2020 klo 12:03:18:

Jotain "kiertoa" tai värähtelyä tässä epäilisin. Onko sinulla käytettävissä koaksiaalista antennia?
Minulla ei ole muuta kokemuksia Helkamasta, paisti yhden kunnostin noin 15v sitten. Ainoa muistikuva siitä on, että suhdeilmasimen tasauselkon (4uF) jännite oli poikkeuksellisen suuri.
Kaavion perusteella 9800W:n ulan st osa on tavanomasiin nähden hieman "pelkistetty". Onko tämä rakeenteellisesti avoin vai suojattu.

Radion on kuitenkin aikoinaan toiminut, joten jonkinlaista kieroa epäilen, kun signaali Marconista antenniliittimeen oli OK. Onko sinulla suojahylsyä, jota voisit kokeilla EF89:n päälle.

Entä kuvaa Ula st osasta.

EDIT. Huomasin kaaviota katsellessa, että radio näyttäisi oleva koottu moduuleista (katkoviivat). Miten moduulit on liitetty toisiinsa.

Tsemppiä
Åke

akenyh kirjoitti 04.04.2020 klo 14:17:54:

Tällä keinolla yritin virittää myös vieläkin pöydällä levällään olevaa Philipsiä.
http://www.radiohistoria.fi/cgi-bin/yabb2/YaBB.pl?num=1581758668

Ohjeesta poiketen syötin virityssignaalin hupulla ECC85:lle ja viritin kelasydämet maksimiin. Kaikille löytyy varsin terävä maksimi.

Ilmaisimen toision virityksessä yllämainitun ohjeen mukaan minimi menee "negatiiviseksi" (mittarina venäläinen "putkivolttimittari"  jossa napaisuuden voi kääntää nupista)
Generaattorin signaalitaso säädetty niin että ilmaisimen elkon yli on n. 24V (sama kuin voimakkaimmilla asemilla). Tällöin minimi on n. -6V
Onko ok?

7832W (9800W?) kaaviossa olevien jännite- ja vastusarvojen perusteella on ilman signaalia EF89:n anodivirta n. 11mA ja suojahilavirta (g2) 4,4mA (33k sekä katodivastuksen (47R) 0,7V. Onko tämä tilanne sama sinun radiossasi?
Voisitko mitata ohjaushilan(g1) negatiivisen jännitteen ongelman aiheuttavalla lähetteellä. Mittaus tehtävä suuri-impedanssisella (10M) jännitemittarilla. Epäilen, että putki on vahvasti rajoituksella ko. lähetteellä, kun g2 -jännitteen muutos vastuksen arvoilla 33k -66k- 94k on olematon ts. g2 virta pienenee.
Jännite 4uF elkon yli on oikeaa suuruusluokkaa.

Vaikutaako kuuneltavan läheteen taso säröön.
On mahdollista, että ilmaisimen toision 0-kohta ei ole aivan kohdallaan. Voisit kokeilla varovasti säätää hieman viritysruuvia joska vaikuttasisi. Itse haen 0-kohdan 10,7Mhz +30% AM ja toisiolla ääni minimiin.

harrimak kirjoitti 28.04.2020 klo 19:09:48:

Näillä virta-arvoilla katodivastus on 56R. Oletko mitannut tai kokeillut oikosulkea kun kuuntelet "säröä". Katodivastus ei ole kovin yleinen EF89 yhteydessä. Useimmiten virtaa rajoitetaan isomalla suojahilavastuksella ja ktodi on maassa.

Minua on koko ajan mietittänyt toimiiko radiossasi signaalintason rajoitus kuten pitäisi. Rajoituspiirin muodostaa EF89 g1 hilalla oleva 200k//100p ja putken hila-katodi "diodi". Näillä tasauuntautuu signaalin tasosta riippuva negatiivinen  jännite g1 hilalle  säätäen putken vahvistusta. Rajoitusvaikutusta voidaan tehostaa viemällä suhdeilmaisimen 4uF kodensaattorista negatiivinen jännite  esim. 22k vastuksella EF89 jarruhilalle. Tällöin jarruhila ei saa olla kytkentynä maahan tai katodille.

En tiedä ymmärsinkö oikein kodan, jossa kerroit miten "säädit ilmaisimen  0-kohdalla äänen minimiin". Tarkoitin, että lähetettä kuunnellessa "korvakuulolla" säädetään ääni mahdollisimman puhtaaksi. Voit tehdä sen myös signaaligeneraattorin avulla syöttämällä FM-lähete anteniiliittimeen ja oskilloskoopin avulla hakea ilmaisimen toisiosta kohdan, jossa ilmaisimesta tuleva moduloiva pt- sini on hyvä.
AM moduloinilla voidaan hakea myös 0-kohta, kuten kerroin aiemmin., FM ilmaisimessa  siinä 0-kohdassa ei AM modulontia kuule  (lähes) ollenkaan. Jos siirrtyään jommalle  kummalle luiskalle, niin kyllä sitten kuuluu.

Oletan, että ECH, EF  ja EABC putket ovat "tarkistettuja"?

Olen kunnostanut ja virittänyt kymmeniä FM- radioita harrastusvuosieni aikana, eikä vastaavaa säröongelmaa ole kohdalleni sattunut. Näin "etätyönä" on vaikeaa enää mitään syytä keksiä. Vika  voi olla hyvinkin yksinkertainen esim. komponenttivika, kuhan sen oivaltaa.
Lähtökohtana on kuiten se, että radio on varmaan joskus toiminut kuten pitääkin. Olisiko jollain harrastuskolleegalla nyt  hyviä vinkkejä tai kokemuksia Harrille avuksi.

terv. Åke

Edit. Säröä voi voimakkaalla signaalilla syntyä myös ECH81-asteessa. Tarkista onko g2-g4 jännite n 70V, kuten kaaviossa on ilmoitettu. 33k vastuksen  arvolla on taipumus muuttua (kasvaa).

Edit2. Jos kokeilet negatiivista jännitettä EF89 jarruhilalle (pin9), kytke se ilman vastusta 4uF miinusnapaan.

Edit3. Jonkinlaisen tiedon vastaanottimen kunnosta saa mittaamalla sen herkyyden.
Noin 25uV antenniliittimeen (240Ohm) signaaligeneraattorilla (1kHz/dev 25kHz)pitäisi antaa jo puhtaan pt- äänen.

Edit4. Mittasin putkitesterillä miten Ug1 ja Ug2 jännitemuutokset vaikuttavat EF89 putken virtoihin (ja myös jyrkyyteen  mA/Vug1). Seuruksena on vahvistuksen pientyminen. Eli tapahtuu  "rajoitusta", kun -Ug1 kasvaa.