Tulos oli vakuuttava.
Ulos 1Vrms/1KHz , 300ohm kuormaan ja THD= 0,0079%
Tuo 1 V taso riittänee voluumiltaan jo normaalin kuuntelun ylärajoille noilla kuulokkeilla.

DC virta on  106mA. DC jännite lähdössä ilman  kompensointia 11mV.

Tässäkytkenässä taajuusaluetta (audiotaajuksien puitteissa) ei rajaa juuri mikään, joten sen mittaamiseen ei ole tarvetta. Kokeilin kuitenkin, että 100KHz kanttikin menee läpi 200ns nousu/laskuajoilla. 

Kaikki kytkennän trankut voivat olla muitakin. Itsellä sattui vain olemaan noita tarjolla.  Koitin valita sellaisia, joissa on iso virtavahvistus (omat :  BC547B - hfe 425 ja MJE210 - hfe 393) . Tällöin takaisinkytkentä toimii tehokkaammin säröä pienentäen.  Tätä kytkentää voi virittää varmaankin paremmaksi. Ekat kaksi trankkua kannattaa valita niin, että niissä on mahdollisimman samat Ube jännitteet (testerillä mitaten). Omissani nuo olivat 700 ja 707mV. Tuo päätetrankku sen mukaan, että kestää tuon pääteasteen läpi kulkevan virran (versiossa 1 se oli 100mA) ja syntyvän tehohäviön.

Useimmilla ei varmaankaan ole käytettävissä 300ohm kuulokkeita vaan esim 33 ohmiset.  Tämä tälläisenäänkin saattaa toimia kohtuudella niidenkin kanssa, mutta optimointi on tarpeen ... tuo 50ohm vastus pienemmäksi?

Aloin pohtia muutettua versiota, jossa tuon päätetrankun 'vastakuorman' (50ohm) korvaa vakiovirtalähde.   Sen kytkis ohessa ( versio 3).

Testasin tämän version  300ohm kuormalla .  Vakiovirtalähde oli vain 25mA.  Tämä toimii  lähes yhtä hyvin, mutta virrantarve on vain noin 25%.  1Vrms lähdöllä THD=0,014% ja 2Vrms THD= 0,027% .. se riittänee?

Tälläistä versiota voi  helpommin säätää toimimaan vaikka 33 tai 16 ohmisten kuulokkeiden kanssa. Ei tarvitse hukata tehoa vastuksiin ja trankkuihin niin paljon.   Kokeilen sitä huomenna.

Koitin löytää netistä hyvää 'arvausta' kuulokkeiden tarvitsemasta tehosta.  Sanottiin, että 5mW riittää kovaan kuunteluun .. yli normaalin tason. Maksimi tarvittava arvioitiin 15mW'ksi.  Jos joku osaa korjata näitä arvioita, niin kiitollisena otan tietoa vastaan.   
 

Oletko tutkinut tulisiko parempia tuloksia jos tuon vakiovirtalähed osan rakentaisikin JFET;illä? Tässä vähän taustamateriaalia ja netistä löytyy tietysi lisää.

https://www.vishay.com/docs/70596/70596.pdf

Keskustelin päivän päätteeksi simulaattorin kanssa. Simuloin kolme erilaista vakiovirtalähdettä vähän yli 9mA virralla. Tulokset liitteenä olevassa pdf kuvassa.
X-akseli on V1 jännite 0-40V
Vastuksille R2,R4 ja R7 on annettu neljä eri arvoa 1, 10, 100 ja 1000ohmia.
Transistorin malli BC548C ja JFET J112

Havaintoja
Transistorikytkentä jättää ylitseen pienimmän jännitteen. Pitää virtaregulaation aika hyvin. 100mV kun V1 2V -> 40V

Yksi JFET virta muuttuu noin 1mA kun V1 2V -> 40V

Kaksi JFET tällä saavutetaan paras regulaatio kun V1 2V -> 40V.

Kaikki kytkennät näyttävät olevan tunteettomia kuormavastukselle niin kauan kun jännitevara riittää asetetun virran ylläpitoon. Dynaaminen tarkastelu saattaisi paljastaa jotain ominaisuuksia. Simulaattorissa komponentit eivät hajoa. Tässäkin J112:n yli on jo liikaa jännitettä. Muuten ei ole kokemusta miten tarkat näiden komponenttien mallit ovat. JFET kytkentöjen etuna on, että eivät tarvitse erillistä kantajännitettä kuten transistorikytkentä.

Lisäsin simulaatioon vielä pari vaihtoehtoa. Kahden transistorin ja kahden JFET:in kytkennät näyttäisi simulaattorissa vievän voiton. Virtapeili on myös hyvä, mutta vaikeampi mitoittaa.
Tässä Pekalle tutkittavaa.

Kolmella perustransistorilla ja yksipuolisella virtalähteellä saa aikaan yksinkertaisen kuulokevahvistimen, joka suoriutuu hyvin 32 ohmin kuormasta.
Liitteenä simulaation tuottamat tulokset (skemassa).

Ensin kokeilin tuon Juhan simulaatiossa hyvin menestyneen 2 transitorikytkennän.

Kun  laittoi riittävästi virtaa (5mA) sinne alasvedon biastrankulle, niin toimi paremmin.  Lisäksi särö pieneni oleellisesti kun kasvatti alasvedon vakiovirran 33->55mA (Re 18->12ohm).   Silti tämä kytkentä on hiukan huonompi kuin yhden trankun versio ... syy?
Laitan taulukkoon tulokset myöhemmin.  Lisäsin myös tuon yhden trankun version virraksi 57mA.

Sitten rakensin  Arton kytkennän.  Trankkuina minulla BC547b (mitattu hfe 428) ja  BC 141 ja BC161.  Kytkentä toimi laakista, mutta on herkempi häiriöille. Jännitteet prikulleen Arton ilmoittamat.  Huomasin, että tiputtamalla etuvastuksia R1/R3 särö laski ja samalla myös häiriöherkyys parani. 

Kokeilin uteliaisuuttani myös tämän version taajuusvastetta. Sinillä menee siististi 700KHz asti... taso ei tipu, mutta alapuolinen jakso alakaa säröytyä tuon taajuden jälkeen. Kantilla näkyy, että ylös mennään 0,1us ja alas 0,4us.

Särö ei ihan vastaa Arton simulointia.  Noin 2,5 kertaisia arvoja simulointiin verrattuna.  Onko tämä ihan normaalia? 
Arvot ovat noin 10 kertaisia verratuna tuohon toiseen kytkentään. Olisko syynä se, että tässä Arton kytkennässä takaisinkytkentä menee emitterille, ei kannalle??

Olisko mittaustekniikka syynä eroihin tuloksissa?   Genisen särö aiemmin mitattu olevan alle 0,001% . Oma HP mittaa geniksen säröksi 0,0027%

Laitan oheen nipun kuvia.

kuva 1 : 2 trans vakiovirta-alasveto
kuva 2 : Arton kytkiksen proto