Sitten se särö. 

Valitsemillani osilla (68nF/4,7Kohm) taajuus oli noin 700Hz.
HP antoi säröksi 0,1% .
Siglent kertoi, että isoin harmooninen (3450Hz) 0n -52,4db, sen jälkeen tasaista tasolla 59db  , joista laskemalla noin särö 0,3%

En siis pääse lähellekkään luvattua 0,002%. Voisikohan tuo risukasamainen toteutus aiheuttaa särön?

Näperrelty tuotti tuloksen.  On muuten tarkkaa ja hidasta hommaa pujotella tuolaiselle koekytkentälevylle osat oikeaan järjestykseen ja juottaa ilman oikosulkuja. Samalla pitää suunnitella osien järjestys.  Meni 5 tuntia. Osa ajasta kului tarkastuksessa.  Eihän tuo nyt vielä kovin siisti ole, mutta sentään paljon kompaktimpi kuin risukasa. 

Onneksi laite sitten toimi sentään ilman onglemia.
Särö koteloimattomana 0,024% (HP'n mukaan, kuvassa asteikkona 0,1%) .  Siglent näyttää heiman enempi.

Kiitos OH2NLT !!  ...  'you made my day'   

Olet lisännyt kytkikseen yhden opvan (joka on TL'ssä vapaana) ... hyvä idea!  Sillä voisi nostaa tason sieltä 1Vrms'stä vaikkapa 3Vrms. Hiukan tosin huolestuttaa, että lisääntyykö särö?  Ei pitäisi, mutta ei ole ammattitaitoa sanomaan asiasta mitään varmaa.

Kytkiksestä puuttuu veto : IC2A nasta1 -> C1

Ja liittyen tuohon valovastus/led osioon.   Ne voi tosiaan laittaa suoraan kortille (kuten layoutissasi on)  vastakkain ja jättää huikan tilaa mahdolliselle välimatkan säädölle (voi olla erilaisia valovastuksia). Sopiva säätövara 1-7mm, jonka voi helposti tehdä säätämälla asennettaessa komponenttin jalkojen pituutta.  Mittasin omasta protosta, että ledin ja vastuksen kiinnityspisteiden väliin tulisi jäädä noin 25mm. Lisäksi tuon vastakkain asetetun parin sivuilla tulisi olla noin 2mm vapaata tilaa jonkinlaisen valosuojan kyhäämiseksi. 

Ja tietysti kortilla voisi tosaan olla tasurin diodit  , elkot ja reggulat.  Oskillaattori ottaa virtaa noin 25mA, joten jäähdytystä ei reggula tarvitse.

Olen tähän asti kokeillut kiinteällä vastuksella ja mahdollisimman samanarvoisilla konkilla (mittasin). Minua on huolettanut tuon säätöpotikan vaikutus säröön, koska tuplapotikan puoliskot tuskin ovat samanlaisia vastuksiltaan.  Yleensäkin pitää perehtyä toiminnan teoriaan tarkemmin ja selvittää, että mikä määrää särön. Monessa jutussa lupaavat säröksi luokkaa 0,005%.  Nyt olen päässyt noin arvoon 0,03% ... voisiko olla mttausvirhe? Siglenttiin en luota, mutta tuo  HP332A'n mittaus voi olla totta?

teoriaa tästä kytkennästä:
http://www.keith-snook.info/wireless-world-magazine/Wireless-World-1981/Wien-bri...

Tässä linkin versiossa ovat lisänneet ledin ohjaukseen suodatuksen. Se tuntuukin fiksulta ja pikaisesti kokeilin sitä eilen, mutta hiukan typerämmin, kuin tuossa linkissä on esitetty. Täytyy kokeilla uudestaan tänään illalla.   Nämä osat voisi varmuudeksi laittaa kortille? Kuva ohessa.

Lisäsin kuva eilisestä lopputuloksesta Siglentin 'valehtelemana'?  Jostain syystä Siglent näkee 5'nnen harmoonisen piikin.

Jos tästä muutkin kiinnostuvat, Niin sitten voi järjestää tuning kilpailut .. kuka saa pienimmän särön 

Tuossa Wireless Worldin artikkelissa löytyy Further reading luettelosta asiasta kiinnostuneille transienttisäröstä  ym."kotimaista" luettavaa.

- B. Sundqvist - Transient intermodulation in
amplifiers, Wireless World, Febr. 77,p p. 37-39
- M. Otala - Non·linear distortion in audio amplifiers,
Wireless World, Jan. 77,p p. 41-43.
-E. Leinonen, M. Otala and J. Curl - A method
for measuring transient intermodulation distortion,
AES Journal, July 77.
-E. Leinonen and M. Otala - Correlation audio
distortion measurements AES Journal, Jan. 78,
pp. 12-19.

Terv. Åke

ja kuvat : in ja out , 1000Hz ja 375Hz.
Kuvissa skaalat 2V/div.  Siis sininen (lähtö) olisi 5V jos led olisi täysin pimeä.

Tässä kommentit huomioitu ja levyn kulmalle lisätty Wien silta ja yksinkertainen poweri. Layoutista tulee sellainen, että oskillaattorit voi taittaa toisistaan irti jos haluaa koteloida erikseen.

Taas saa tarkistella ja kommentoida. Kaikkia komponenttiarvoja ei ole vielä varmistettu / päätetty.

Tuolla Wienin-silta kytkennällä pääsee testamaan myös lamppu tai thermistori vakautettuja kytkentöjä vaikka scheemaan ja layouttiin ei erikseen olekkaan noita osia piirretty.

Jumpperiblokkien idea on mahdollistaa muutaman taajuuden toteutus ilman potikoita ja vaihtokytkimiä. Mitoittaa vaan konkat ja vastukset sopivaksi haluamilleen taajuuksille mitkä voi sitten muutamalla jumpperilla valita.

Arton 100kHz vaatii todennäköisesti nopeammat vahvistimet ja vähän labraamista. Konkkien toleranssit ja keskinäinen yhtäsuuruus tulee merkittäväksi asiaksi.

   Hyvä Pekka! Jos vielä jatkat kehittämistä niin uskon että lopulta saat aikaan täysin säröttömän geniksen!      

Kommentoikaa mitä virheitä huomaatte tai onko jotain viime hetken parannusideoita. Itse huomasin heti, että "aamuvuoro" oli jättänyt väärät tyypit regulaattoreihin. Pitää olla tietenkin 7812 ja 7912. Tässä erikseen on jo yksi virittelyn ja tutkimuksen kohde paljonko poweri kohina häiritsee signaalia. Todennäköisesti näitä vehkeitä pystyy ajelemaan kahdella 9V patterillakin. Ainakin jos valitsee rail to rail operaatiovahvistimet.