Olisiko mahdollista saada osaluettelo, kun minulla on tuo ostellu piirilevykin? Haluaisin päästä kalustamaan sen ja mitä komponentteja pitää vielä hankkia. IC:t NE5532, TL084 ja LDR-vastus löytyy.

Jatkoin hetken sen Fet stabiloidun kanssa.  Kyllä senkin saa ainakin 1000Hz'n paikkeilla säröltään tasolle 0,002% . Itse onnistuin parhaiten valitsemalla osat siten, että fet'in yli säätötilanteessa on vain 10mVrms ... lähdössä oli luokkaa 3-5V riippuen trimmerin asetuksesta.  Oli herkkä trimmerille (100ohm), mutta kerran säädettynä palasi uskollisisesti samaan tilanteeseen. Tuota voi kyllä kehitellä eteenpäin stabiilisuuden osalta yksi versio oli erittäin stabiili ja asettui nopeasti, mutta särö oli luokkaa 0,02%

Tämän jälkeen vaihdoin 'viihteelle' .. siis helpompiin hommiin lamppujen kanssa.  Jotain uutta kokeillakseni. muutin kytkentää sellaiseksi, joka soveltuu pistetaajuuksien toteuttamiseen. Tässä positiivisen takaisinkytkennän haarassa on erilaiset vastukset ... ei siis onnistu tandem potikalla.  Ideana on luoda kytkennälle tilanne, jossa opvan inputit ovat jännitetasoltaan pykälän verran lähempänä maata ja siten commonmode-ongelmat pienempiä.  Käytin opvan toisen asteen puskurivahvistimena ... se pudotti säröä hiukan.  Kytkis on ohessa. 

Tein tämän version protokortille, koska en raskinut käyttää niitä valmiita kortteja    Koteloin laitteen  9V paristojen kanssa metallilaatikkoon. Puuttuu vielä kytkin (kun ei ollut sopivaa) ja potikkakin pitää lisätä lähdön tason säätöä varten.  Nuo pariston kestävät arviolta 50+ tuntia.

Tulos on rohkaiseva. THD 0,0022%  ( oikeasti se on pienempi!).  Ulos 2,4Vrms ja 1047Hz.   Tämä on jo kelpo työkalu.

Löytyi vielä tällainen jo vanhahko Fairchild AN-6603 paperi mikä käsittelee JFETtien käyttöä vahvistuksensäätöelementtinä.

https://www.onsemi.com/pub/Collateral/AN-6603.pdf.pdf

Mikäli touhuaa tuon JFET säätöisen kytkennän kanssa niin tämä pruju kannattaa lukea.

Kun lähtöjännitteen säätää trimmerillä R33 johonkin 0,5 ... 1,5V välille niin trimmerillä R1 pystyy kompensoimaan 2f:n niin alas, että kokonais THD on 0,000x% tasossa.

Mikäli tätä haluaa vertailla lamppustabiloidun oskillaattorin kanssa niin tässä muutamia havaintoja.
- lamppukytkennällä pääsee pienempään säröön
- JFET kytkennässä asettumisaikavakio on säädettävissä. Lampussa se on lampun ominaisuudet.
- JFET oskillaattori on tunteeton mekaanisille häiriöille. Lamppu moduloituu tärinästä.

Hieno tulos taas kerran  .. 0,0001x % .  Alkaa jo riittää?
Eikä noita osiakaan nyt niin paljon ole.

Ohessa sen mun simppelin version testausta Espoon virallisessa THD testilaboratoriossa.  OH2NLT'n testeri on puhunut.  Kymmenen osan sini boxi tekee myös ihan hyvää työtä! THD 0,0008x%

Tutkin jos FFT mittauksella näkisi jotain eroja. 2f ja 3f on mittarin kohinassa. 3f piikin saa esiin kun kiertelee tuota distortion cancellation säätöä laitoihin.

Otin referenssiksi UPL:n oman B1 low distortion oskillaattorin kuvan. Oman oskillaattorin kanssa ollaan jo samassa suuruusluokassa. Ainoa missä selvästi hävitään in pientaajuinen kohina. Voi johtua oskillaattorin feedback piiristä tai mittausjärjestelyistä. En jaksanut tänään paneutua asiaan.

Olen mielenkiinnolla seurannut eri versioiden kehittämistä. Löysin netistä muutaman mielenkiintoisen linkin.

https://www.analog.com/media/en/technical-documentation/application-notes/an43f....

Application notesin loppuosassa on tietoja Wien oskillaattoreista ja amplitudin rajoittimen eri versioista. Lamppua käytettäessä ongelmana voi olla matalien taajuuksien harmoonisen särön lisääntyminen. Erääksi korjausehdotukseksi on esitetty matalille taajuuksille useamman lampun sarjaankytkentää.

Lehdessä: Elektor July & August 2013 s.92 on oskillaattorista vesio, jossa on käytetty taajuuden säätöön monopotentiometriä. Kytkentä perustuu seuraavien linkkien materiaaliin.

http://valvewizard.co.uk/signalgenerator.pdf
http://www.valvewizard.co.uk/siggen.html

Toivon kommentteja jälkimmäisten linkkien mallisen laitteen käyttökelpoisuudesta, (lähinnä kehittämisestä pienempään säröön).

Ostin hiljattain kirjan Homer L. Davidson: Troubleshooting & Repairing Audio & Video Cassette Players & Recorders.
Siinä oli alussa ohjeet audiosignaaligeneraattorin rakentamiseen, signaalin säröstä ei tietoa. Jos kiinnostaa niin voisin vaikka scannata sen ohjeen.