Kun olen huono lukemaan , niin koitan ajatella (vaikka menisi pieleen). 

Voisiko ongelman jäljille päästä pohtimalla tuon sillan 'syvintä olemusta'.

Silta ensin löytää värähtelypistensä, jossa  jännitteiden SUHDE ja VAIHEET ovat kohdillaan  (RC't ja vahvistus) .  Sen jälkeen homma lähtee käsistä .. silta tahtoo värähdellä kasvavalla amplitudilla pitäen samalla nuo edellytykset kohdillaan  (vaiheet ja jännitteiden suhteet).  Mutta eteen tulee katto (opvan lähdön  dc-ikkuna) ... tällöin sini leikkaa. Jos halutaan välttää tuo, niin pitää pakottaa silta ruotuun pienentämällä vahvistusta väkisin ... eli särjetään balanssia hiukan vahvistuksen osalta.  Olisiko tuo särkeminen se asia, joka aiheuttaa särön  

Kuten aikaisemmin todettu useimmat (lähes kaikki) JFETit ovat symmetrisiä komponentteja eli Drain ja Source voivat vaihtaa paikkaa. Tämä juttu hämää ja peittää alleen muita ilmiöitä. Kaikilla feteillä on ilmiö minkä nimi on Chanel Length Modulation. Tästä löytyy paljon tieteellistä kirjoitusta jos vaan jaksaa lukea. Äärimmäinen tapaus tästä on se, että ohjaus on Sourcen ja Gaten välissä ja Drain vaihtaa napaisuutta kuten tässä oskillaattorikytkennässä. Samalla G-S jännitteellä eri drain napaisuudella kanavan vastus ja virta on ihan eri. Mittailin tätä ilmiötä eri tavoilla ja eri feteillä. Liitteenä yksi karkea käppyrä mikä on piirretty 2N5486 mittauksesta. Vg- on negatiivinen gate jännite. ID+ on virta kun Drain on +5V ja ID- virta kun Drain on -5V. Heti jo 0V ohjauksella kun trankku on täysin auki virrat eroavat hiukan. -0,5V ohjaustason jälkeen lähtee ero kasvamaan reippaasti.

1V lähtötasolla tässä oskillaattorikytkennässä fetin ohjaus juuri tuossa -0,5V seutuvilla. Enempää ei varmaan tarvitse selittää 2f:n syntymekanismista ja miksi lähtötason muutos vaikuttaa siihen jyrkästi. Esimerkiksi 2,3V lähtötasolla fetin ohjaus on -2,2V seutuvilla.

Milläs tämä sitten korjataan?

Ja tulokset olivat taas kerran teorian mukaiset. 2f pienenee niin paljon kun tällaisella yksinkertaisela kompensaatiolla voi olettaakkin. THD lukemaan tuli se pitkään haettu nolla lisää. 

Tässävaiheessa arvio on, että tallaisesta JFET säädöllä olevasta kytkennästä saa helposti toimivan ja helposti säädettävän vehkeen, mutta suoritusarvot eivät ole parhaat mihin Wienin-sillalla päästään. Oma juttunsa on jos haluaa virittää johonkin toimintapisteeseen tällaisen tai muun kompensoinnin.

Yksinkertaisuudellaan lamppustabiloitu kytkentä edelleen viehättää eniten. Jos jaksan niin tutkin vielä LDR kompensoinnin toiminnan Wienin-sillan kanssa. LDR kun on symmetrinen komponentti niin tämä 2f juttu pitäisi olla luonnostaan kunnossa.

Muuta viritettävää olisi common mode jännitteiden poisto opareiden inputeista. Tähänastinen kokemus nykyajan opareista on kuitenkin sellainen, että kestävät hurjia common mode jännitteitä ja näinollen ei ole ensimmäinen suorituskykyä rajoittava tekijä.

Eikös 0,0027% ala olla audioanalysaattorisi mittauskyvyn äärirajoilla.

Juuri niinkuin Arto kommentoi. Valtettasti omalta osaltani olen taas 'seinän edessä'.  Kuten aiemmin totesin oma HP8903B mittaa paremman laitteen säröksi 0,0024% ,vaikka se on mitattu olevan 0,0001%.  Taitaa olla, niin että tässä vaiheessa minulle saa riittää taso 0,005% ,joka voi todellisuudessa olla vaikka 0,003%. Ainakin putkivahvistimissa tuo on riittävä.

Nyt olemme lähinnä tehneet  noin kilohertsin pistetaajutta.  Käyttökelpoiseen ginikseen tarvitaan säädettävää taajuus ja amplitudiltaan kohtuullisen stabiili lähtöjännite.  Lisäksi tämä kytkentä saattaa olla vaikeuksissa matalilla taajuuksilla.  Pitäisi saada  myös puhdasta 50Hz'iä. Joten kehitystä kaivataan vielä monella saralla. 

Oma ajatukseni on suht pian paketoida muutaman pistetaajuuden genikset (esim 50Hz 100Hz 1000Hz 10000Hz 20000Hz) yhteen laatikkoon ja tehdä tästä työkalu.

Kiitoksia linkistä. Hyviä juttuja varsinkin tuo skooppi XY näyttö menetelmä vahvistimien tutkimisessa. Jos ei muita mittareita ole niin tolla pääsee jo pitkälle.

Mittasuodattimien rakentaminen on sitten vaikea laji. Vaikka ei ole montaa osaa niin kunnollisen notchin teko ei ole helppo juttu.

Pekalta saa näitä protokortteja, että mukaan vaan tutkimaan ja mittaamaan.

hp8903:n ja R&S UPL:n speksit löytyvät netistä jos niiden ominaisuuksia haluaa tutkia tarkemmin, En ryhdy tässä perkaamaan kun kummastakin on hyvät paperit.

Tässä tuloksia.
Vahvistimena LME49710, syöttö +/-12V. Kortilla jumpperoitu 47k vastukset käyttöön eli Wienin sillan vastukset ovat 49k2. Kun konkat ovat valittavissa 1, 10 ja 100nF niin mittaustaajuuksiksi tulee 3,15kHz, 334Hz ja 32,5Hz. Taso säädetty 1,02..1,05Vrms tuntumaan. R32 arvo säädetty kullekkin lampulle jotta haluttu lähtöjännite saavutetaan.

Partco 18V 25mA, R32 = 276ohmia, Iosc 4-5mA
1n 0,0003%
10n 0,002%
100n 0,02%

4x1.2W, R32 = 118,8ohmia, Iosc 6mA
1n 0,0006%
10n 0,0008%
100n 0,008%

4x3W, R32 = 52,4ohmia, Iosc 9mA (opari saattaa tarvita jäähdytystä)
1n 0,01%
10n 0,01%
100n 0,01%

Partcon 18V 25mA lampulla pärjää hyvin. Koko taajuusalueella hyviä tuloksia Philips 4x1.2W lampuilla.
4x3W sarjassa näyttäs olevan liian iso kuorma tälle oparille.

Kiitos OH2NL'lle hyvästä yhteenvedosta.  Tässähän on melko pitkälti vastaus kysymykseen, josta tämä aihe lähti. 

Siis kympin osilla saa audiosignaalia pienellä ((alle 0,001%) säröllä.

Pekka