Opto siis tasonsäätö rauhottui huomattavasti kun pienensi ledin virtaa suhteessa kontrollijännitteeseen. Vaihdoin R23:n 10k suuruiseksi.

Tässä oskillaattorikytkennässä IC2B summavahvistimen idea on rakentaa lähtösignaali oskillaattorin eri vaiheista siten, että 3f vaimentuisi samalla. Teorian mukaan R13 pitäisi olla R/1,2  ja R = R11 = R12 = R14. Laitoin tutkimusta varten trimmerin R13:ntoista tilalle. Säädön vaikutus oli kuitenkin hyvin vähäinen.

Ratkaiseva muutos tapahtuu kun LED driveriin lisää suodatusta. Kokeeksi 1u C15 paikalle ja yö muuttui päiväksi. Oskillaattorin säätö ja stabiilisuus on näillä arvoilla kriiittinen, mutta signaali hyvä. Mentiin laakista R&S UPL:n mittaustarkkuuden rajalle. UPL:n speksi sanoo: Analyzer Analog 110kHz tilassa 50Hz-20kHz parempi kuin -100dB typical -105dB. Tuo -100dB THD lukemahan on prosentteina 0,001%. Peräkkäisistä mittauksista saa kyllä tuon allekkin keskenään vertailukelpoista tavaraa, mutta varmat absoluuttiarvot jäävät hämärämmäksi.  Analog 22kHz tilassa luvataan parempi tarkkuus -110 / typical -115dB eli 0,0003%. Pitää seuraavissa mittauksissa vaihtaa modea.
Projekti saattaakin muuttua mittaustekniikan ongelmien ratkaisuksi. Hyvällä notch filtterillä saa lisää nollia!

Jälleen oparin vaihto ja lamppu stabiloidun Wienin-sillan kimppuun. 5kHz / 1.8V lähtöjännitteellä heti hyvä tulos.

Konkkien vaihto PP tyypeiksi. Takaisinkytkentävastus säädettäväksi ja tutkimaan mihin tämä kaveri pystyy.

Trimmerissä kannattaa huomioida, että kestää tarpeeksi virtaa. Lampun virta kun kulkee tämän vastuksen kautta. Kaikki nykyajan miniatyyrikomponentit ei tähän kohtaa käy. Onneksi on se miljoonalaatikko mistä löytyi 1k perinteinen malli.

Pari uutta kanditaattia mitattu.
CM7220 18V 26mA  DigiKey # CM7220-ND
CM6838 28V 24mA DigiKey # CM6838-ND

Käppyröissä on epävatkuvuuksia koska homma tehty laiskasti ja virrat katsottu powerin mittarista tai paremminkin näytöstä. Toistaiseksi käyttökelpoisimmat on tuo vanha miljoonalaatikosta löytynyt Hiyoshi 12V 20mA ja tuo CM7220 18V 26mA  .

CM6838 myös toimii, mutta oskillaattori on sillä epävakaa. Kun kolauttaa pöytää niin lähtee heti omille teilleen. Hehkulanka ei vaan lämpene tarpeeksi käytettävissä olevalla jännitteellä ( 1-2V ). Taulukossa olevat vanhat Stanley T3 ja T4.4 5V lamput taas ovar resistanssiltaan pieniä. Muuten toimisi, mutta virrat nousevat sellaiseksi, että oparit eivät jaksa ajaa. Sininen löytölamppu ja 24V 50mA puhelinlamppu toimivat jos muuta ei löydy.

Tuohon hehkulangan lämpöön liittyy myös eräs perusjuttu. Mitä kuumemmaksi säätöelementti saadaan sitä vähemmän ympäristön lämpätilan "pienet" muutokset vaikuttavat signaalin tasoon.
Kommentoin lisää kun uusia lamppuja mitattu.

Sitten UPL tälliin ja vielä SR760 apumittariksi.
UPL:n B1 generaattori mitattuna 22kHz modessa antaa 0,00005% eli noin -125..-126dB lukemia. Vanhassa Stanfordissa dynamiikka ei riitä lähellekkään, mutta hyvä apunäyttö mistä näkee koko spektrin samalla kun mittaa UPL:llä THD:tä.

Ei voi muuta kuin ihailla! Hieno tulos!!  Taidat olla jo insinööritieteen rajoilla. Laita vielä viereen palikat tammea oikealle puolelle ja katajaa vasemalle, niin kohinat pienenee. Puuhan tunnetusti imee ääntä ... tässä tapauksessa kohinaa.

Löysin sattumalta vahvistinmodulin, jolla mennään samoilla särön hehtaarilla kuin Tällä sini-geniksellä. Hyvä pari yhdessä testattavaksi.

https://www.neurochrome.com/modulus-86/

Tutkimusta ja havaintoja.

Partcon lamppu sattuu erittäin hyvin alueelle ja näitä ainakin saa. Lampussa lukee Taunuslicht 18V 25mA tämä varoiksi jos näitäkin on erilaisia samalla Partco koodila.

Tällä lamppukytkennällä näyttää pääsevän 0,0002% tasoon ilman mitään hienosäätöä kun lähtöjännite on jossain 0,5...4V välillä ja taajuus 5-7kHz tienoilla. Tämä +/- 12V jännitteellä ja LME49710 vahvistimella. En tullut tutkineeksi mitä vahvistimen vaihto tässä merkitsisi.
Muuten keskityin mittauskytkentään. Tutkin mitä vaikuttaa jos oskillaattorin kytkee UPL:n inputtiin balansoidusti lyhyellä kaapelilla (200k kuorma). Ei mitattavaa vaikutusta. Ei myöskään mitattavaa vaikutusta onko skoopin probe ja maat kiinni vai ei.

Sitten paristosyöttö. Ensin referenssiksi powerin jännitteet +/-9V. Ei vaikutusta. Sitten paristoajoon. Yllätys: THD ei pienentynytkään. Pieni mitattava huononnus 0,00018 -> 0,00021. Lähtötaso pysyi samana. Toistin vielä vaihdon jotta muutokselle tuli varmuus. Sitten pikakoe. Pari 6800uF konkkaa paristojen avuksi. Ei vaikutusta. Lisäksi varmistin vielä, että paristojen jännite ei putoa kytkennässä. Ei pudonnut olivat noin 9,3V. Oskillaattorin virta tässä toimintapisteessä on lisäksi aika pieni 5mA. Tässä on taas uutta tutkittavaa.

Alkaako muilla olemaan jo kortteja koeajokunnossa, että saisi muitakin kokemuksia ja tuloksia.

C22 pois ja puoliaalto tasasuuntaus referenssiksi.