Katodit ovat Jones-konstruktiossa vaihtojännitteitten suhteen maissa (10 nF) kondensaattorin kautta, mutta tasajännitteitten suhteen eivät.
Jompi kumpi on oltava, katodivastus tai ohjaushiloilla negatiivinen hilaesijännite. Muuten anodivirtoja ei kontrolloi mikään ja putket tuhoutuvat.
Mitään kuristimia ei hehkujohtimissa tarvita. Sellainen tarvitaan, vain kun hehkut pitää erottaa maista vaihtojännitteitten suhteen.

Antennipiirin sovituksen kokeilu on aika äkkiä suoritettu. Siinä on käytännössä kolme vaihtoehtoa; toisiossa 3,4 tai 5 kierrosta, edellyttäen, että tarkoitus on syöttää dipoliantenneja ja vastaavia 30...100 ohmin impedanssisia.

Tässä vielä tulokset 6N23P:llä, joka vastaa ECC88:ia.

Tiivistetysti voin sanoa, että 6N6P:llä voi operoida 10 W:iin asti ja 6N23P:llä 4 W:iin. Nämä kaksi tyyppiä toimivat muutenkin pahaalla hyötysuhteella.

Koitin vähän hahmotella paristoputkiversiota, menisikö se jotenkin tällä tavalla? Hilaetujännite- ja suojahilavastukset pitänee kokeilla sitten kytkennässä. Anodivirta per putki taitaa tässä olla sama kuin yhdelläkin putkella rf-käytössä eli 18 mA 3A4:llä. Vosiko mahdollista avainklikkiä suodattaa vaikka muutaman mikron konkalla suojahiloilta maihin, saisiko sillä merkin alkua ja loppua pyöristettyä?

Kokeilin muuten eilen illalla n. 5 Watilla (ja 40 metrisellä Hertzillä) miten lähetteeni kuuluu.
Kuuntelin eri maissa sijaitsevilla nettiradioilla ( http://websdr.org ), ja signaali meni selkeästi Ruotsiin, Viroon ja Venäjälle (Pietariin) ja luettavasti Puolaan ja Saksaan.
Monen nettiradion antennit ovat aika laajakaistaisia ja sijoitettu ilmeisesti puoli huolimattomasti, koska pörinätasot pyörivät S5...S6 tasoilla. 

Lainaus:


Tuo toimii hyvin, kunhan virta, josta bias muodostetaan on vakio, tai lähes vakio.
Lähettimessä ei ole vakiovirtaa, joten mistä tuon "back bias":in muodostaa ?
En ole näissä Jones-kokeiluissa käyttänyt suojahila-avainnusta, koska tässä tapauksessa avain olisi jännitteellinen. Katodiavainnuksessa ei ole tätä turvalllisuusongelmaa. Paristoputkilla ongelma on tietysti minimaalinen tai paremminkin teoreettinen.

Näin on. Erilliset hehkuparistot pitää tässä tapauksessa olla.
Yksi vaihtoehto on sopivan hilavastuksen käyttö. Se toimii vain lähettimen värähdellessä, mutta kun asian tietää, niin sen kanssa pärjää.
Putkidatojen (3V4) mukaan lepovirta ilman katodivastustakaan, ei nouse heti putkea rikkovalle tasolle.

Tässä ratkaisu, jota Simo OH1BS on käyttänyt  omassa DCC90 Jonesissa.
Siinä lepovirta säädetään R1:n avulla.

Audiopäätepentodeja käytettäessä ilmeisesti parasiitintappaja on anodilla ehdoton?

Esim. 47ohm vastus ja 8 kierrosta käämilankaa ympärillä.

Ei löydy mökistä sopivaa vastusta kuin 1/4W tehoisena... pitänee taas tilauksia laittaa vetämään.