Ottamatta kantaa siihen, mikä formaatti on parempi kuin toinen, muutama toteama.
.

VASTA FULL-HD:SSÄ mielestäni on päästy yhtä miellyttävään kuvanlaatuun kuin mitä oli kuvaputkitelevisoissa.

LED-tekniikalla olen omistanut vasta yhden television, Turkki-Finluxin. Kontrastitoistonsa on onneton, verrattuna viimeisiin vielä omistamiini tuubitöllöihin, jotka ovat 80-luvun 24-tuumainen Luxor sekä 28-tuumainen Finlux 80-luvun lopulta vaiko 90-luvun alulta. Myös muistikuvissani, jokainen kokemani kuvaputki-tv on kontrastikyvyltään kevyesti piessyt kolmisen vuotta vanhan LED-Finluxini. Tämä leditellu tosin on budjettimalleja, maksoi muistaakseni nelisen sataa, ja kalliimmissa ehkä on parempaa kontrastia. Tässä ledissä joka tapauksessa vaihtoehtoina on joko tumma pää tukossa tai vaalea pää puhki.

Esimerkiksi jääkiekon, nimenomaan itse lätkän, seuraaminen littutelkuissa teettää työtä [päivittymistaajuus?]. Tai tennispallon. Omistamissani littutelkuissa vain 32-tuumaisessa vanhemman teknologian Toshibassa on tyydyttävä kuvanlaatu jääkiekon katselemiseen. Ehkä Full-HD ratkoo tätä aspektia?
.

SALALIITTOTEORIAT AINA ovat paikallaan.

Voisiko peräti vetoa lyödä siitä, että kun kaikki kuvasuhteen 4:3 monitorit ja tuubitellut on sertoon saateltu ja kansa totutettu rimpuilemaan 16:10:n sekä 16:9:n etc. syövereissä, markkinavoimat päättävät, jotta 4:3 se vasta olikin hyvä kuvasuhde. Ja kohta laitetaan kansa taluttamaan wide screeninsä teuraalle sekä ostamaan uudestaan jo tapettua kuvasuhdetta.

Teoretisoida voisi myös littutelkkujen heikosta äänenlaadusta. Liekö audioonsa pelkkänä syynä tilanpuute kunnollisille kaiuttimille. Kenties vermeisiin tuupataan vain välttävää äänenlaatua muun muassa siksi, että kansa olisi pakotettu hankkimaan samalta konsernilta, samalta valmistajalta ehkä eri brändin AV-vahvistimia kaiuttimineen tai aktiivikaiuttimia, jotta ikäkuulollakin saisi televisolähetyksen äänestä kunnolla tolkkua ja tyydytystä.

Tätä audiohypoteesiani tukee esimerkiksi se, että yhdessä 17-tuumaisessa läppärissäni, jossa on B&O:n audiokonstruktio, on jotakuinkin hifi-tasoinen ääni erinomaisella diskanttitoistolla sekä napakalla bassotoistollakin, joka korvakuulemallani ylettyy huomattavasti alemmas kuin littutelkkujeni audiossa. Eikä läppärissä kuitenkaan ole kovin ruhtinaallisesti tilaa kaiuttimille. Omia korviani televisioiden audiossa kiusaa ennen kaikkea heikko diskanttitoisto, mikä vaikeuttaa englannin kielen suhuäänteiden hahmottamista.
.

MITÄ TELEVISIOIDEN paloturvallisuuteen tulee, en luota yhteenkään vehkeeseen, jossa on pakotettu stand by -lepovirta päällä. Kuten on littutelkuissani. Omat televisioni ovat katkaisijalla varustettujen jatkojohtojen perässä, ja aina yöksikin nappaan jatkojohdon jakorasiasta katkaisijan pois päältä.

-ilkka

EDIT, klo 05:30 Suomen talviaikaa:
Lisäys, liittyen televisioiden äänenlaatuun.

Aikoinaan, BBC World Servicen uutislähetys radion lyhytaalloilta oli vähintään kerran vuorokaudessa ns. pakko kuunnella. Nykyisin, kun lyhytaallot yleisradiotoiminnassa on jokseenkin tapettu ja BBC World Servicen kuunteleminen mennyt nettipelleilyksi, en enää kuuntele BBC:tä. Tilalleen päivittäisenä uutishetkenä on aamuisin noussut tv:stä Sky News, kanavalta FOX.

Nytkin kun ns. littutelkusta katsoin Skyn uutislähetystä, vaihdoin läppärin audiolle ja USB-tikkutelkulle, littutelevisioin heikon diskanttitoiston takia. Läppärin B&O-audiolta englannin kielen suhuäänteitä erottaa paljon selkeämmin, ja paljon pienemmällä äänenvoimakkuudella eli -paineella kuin kuurouttavan huonosta littutelkkuaudiosta. Esimerkiksi hyväkuvaisessa Toshiba-littutelkussani audionsa yksinkertaisesti ei yllä Brittilän suhuihin, ainakaan minun korvillani. Joilla korvilla mm. yhä hifiharrastan ja akuutistikin yhden CD-soittimeni sipattua soittimien DA-muuntimissa yritän erotella jyviä akanoista, diskanttisoundeissaan.

ilkka suni kirjoitti 17.11.2017 klo 01:10:56:


Juuri näin ulkoisella virtakytkimellä säästyy myös laitteen oma kytkin. Muutama tv on tullut vastaan, joissa virtakytkimen hajoaminen riitti lähettämään sen suoraan SER-lavalle.

Laitteen kaukosäädintä kannattaa aina käyttää mieluummin kuin vehkeen omia nappuloita, joista ennemmin tai myöhemmin aika jättää. Tietysti nykyään laitteet ei olekaan tarkoitettu kestämään isältä pojalle. Talotkin ajatellaan kestävän 30 vuotta korkeintaan.

onre kirjoitti 17.11.2017 klo 07:09:24:

Littutelkkarithan on helppoja korjata. Powerin elkot niistä yleensä menee ja kiinan poika on helpottanut korjausta valmistamalla ko. komponentit niin että niistä näkee jo päälle päin mikä on viallinen
Itse kävin joskus aikoinaan Espoon Matinkylän RTV-linjan, mutta kun ei päivääkään työkseen tullut ns viihde-elektroniikan kanssa touhuttua niin taitaisi kuvaputki-TV tänä päiväna jäädä korjaamatta.

@samuelsam:
+1

Kuvaputki-TV:n paloturvallisuuteen:
onkohan kukaan paloviranomainen oikeasti tilastoinut  syttymissyytä?
Niin kuin RistoH jo viittasikin oli monella TV kukkaruukun alustana.
Mikä oli tämän osuus ja mikä sitten oikeasti laitevika?
Jäänee kysymysmerkiksi?

Helkaman tehdas Hangossa paloi...
Helkaman Hangon tv-tehtaan tulipalon jälkeen 12.5.1971 tv-valmistus myytiin Lohja Oy Finluxille.

Minusta olisi tarpeen kertoa tarkasti mitkä TV:t on todella palovaarallisia; siis kuvien kera. Kaikkien kuvaputkitelevisioiden tuomitseminen on typerää. Uskon näiden Salora ja vastaavan Finlux Safety ++ televisioiden olevan turvallisia käyttää tulevaisuudessakin. Ne ovat säilyttämisen arvoisia. Ne on muutenkin hyvin tehtyjä.

Taulutelevisioiden kuvanlaadusta sen verran, että niiden kuvanlaadussa on huomattavia eroja. Ehdottomasti paras kuvanen on mielestäni Philips 42PF9831D/10. Sellainen on itselläni ollut käytössä. Nyt minulla LG OLED55C7V. Se vasta on ensimmäinen, joka on Philipsiä parempi kuvanlaadultaan. Tässä Philipsin TV:ssä on huoltoystävällinen rakenne. Uskoisin sen olevan myös paloturvallinen.

Tuo uutinen elää edelleen:
https://www.is.fi/digitoday/art-2000005453701.html?ref=rss

Turun TV-tehtaalla tiedettiin että jotkut juotokset saattavat haurastua ajan mittaan, niihin laitettiinkin vahvistukseksi holkit piirilevyn reikään, lisäksi joitakin vahvistettiin vielä käsijuotoksella juotoskoneen jälkeen.

Juttu kiinnosti ja laitoin siitä palautetta suoraan sinne ns. pääkallonpaikalle, eli pelastuslaitokselle. Vastaus saapui tänään jota nyt hetken pureskelen siksi, että se oli kuin pelastusalan oppikirjasta väännettyä liirumlaaruuta.
Suomessa on valitettavasti vallalla semmoinen kummalinen käsitys onnettomuuksista, että jutuista tehdään todella suuria jos kyseessä ovat vanhukset ja lapset. Miksi kirjoitin sinne Lappeenrantaan? Siksi, että tuon Ulf W:n tietotaito ei oikein osunut pirtaani ja esitelmänsä hiukan ontui. JOS Hän on ollut tukesissa niin luulisi edes tietävän teknistä termistöä, mutta asiaa pyöriteltiin koko ajan samalla alueella. Minulla on merkintöjä noin 1000 erilaisen TV- korjauksen osalta kolmessa vihkossani joita aion nyt käydä lävitse. (merkinnöistä puuttuvat kaikki ne joissa joku on jättänyt pistokkeen irti seinärasiasta tai joku yhtä pieni "vika". TV- huolossahan oli usein kysytty asia se, että mahtaakohan siitä olla kuvaputki mennyt. No, niitäkään ei kohdalleni sattunut kuin 3 kpl. 1 oli tyrkätty päin seinää takakansi edellä rulla alustallaan ja yhtä oli kohdeltu muuten kaltoin. Suomessa verkkojännitteen nosto uudelle tasolle aiheutti paljonkin harmaitahiuksia korjaamoille ja etenkin asiakkaille. Valmistajilta saapui asiasta "bulletiinia" mm. käynnistyksen PTC vastuksen vaihdoista jne. Ukonilmat olivat yksi syy lisääntyneisiin TV korjauksiin myös kaupunki alueella. Asun alueella jossa maaperä on lähes pelkkää kalliota ja täältä puuttuu esim.oikea kunnollinen maadoitus ja sen olen saanut myös itse kokea n. 14 vuoden aikana. Eli 1 telkkari, 2 tietokoneen modeemia, 1 tietokoneen näyttö sekä stereon viritin. Verkkojännite täällä on mitattuna 242V. Juttuun vielä; kummallista jos Suomessa olisi vikaherkin telkkari joku Grundig tai ITT yms. Suomalaiset suosivat Suomalaista ja se näkyi myös yleensä korjaamoissa, ei sioksi, että olisivat olleet huonompia kuin ne muut vaan siksi, että niitä ostettiin eniten. Palaan asiaan kunhan mutustelen tuon Lappeenrannan asian lävitse.

Jari kirjoitti 20.11.2017 klo 18:27:32:


Voi nunnunnuu mikä "asiantuntija". Yksikään ledivalo ei pysty korvaamaan noiden vanhojen kuusenkynttiläsarjojen tunnelmaa. Juurikin sellaisen aion kuuseen tänkin jouiuna laittaa.