Melkoinen himmeli tosiaan. Ja hyvin erikoista suoraksi vastaanottimeksi on se, ettei takaisinkytkentää ole käytetty.
Katselin skemaa ja siinä olevia jännitearvoja ja ihmettelin erityisesti ilmaisijan toimintapistettä. 
Myös pääteputken hilalle muodostuva n. 700 Hz ylipäästösuodatin (100pF / 2M2) on aika erikoinen.

Löytyi sopivia 1mm liittimen uros piikkejä. En tosin tiedä minkä kun pussissa ei ollut mitään tunnisteita tallelle. Sain houkuteltua 3D tulostus osaston tekemään B7G liittimelle rungon mihin nämä piikit sopivat. Ensimmäinen proto tuli PLA muovista kun sitä sattui olemaan punaisena.

Piikit ja johdot kiinni rungossa. Sitten vaan kuori päälle.

Vai 3D tulostetut muoviosat. Todella Hi-tekkiä vanhan radion kunnostuksessa.
Mikäpä siinä jos tuollaista teknologiaa on käytettävissä. Taitaa olla parempaa materiaalia kuin alkuperäinen.

Joo kyllä tämä 3D tulostus muuttaa pelin uniikki varaosien valmistuksessa. Tässä materiaali on PLA muovia kun muuta ei sattunut punaisena olemaan käsillä. ABS olisi parempaa. PLA:n suurin ongelma on alhainen sulamispiste. 60 asteen jälkeen alkaa mennä pehmeäksi, että ei sovi putkiradioiden sisuksiin.

Kyllä joku ymmärrys on hilailmaisimen toiminnasta. Kysymys oli enempi juuri tämän toteutuksen toimintapisteestä ja mitoituksesta. Lisäksi piirikaaviossa olevat jännitteet (toimintapiste) on mitattu vain käsissä olevasta yksilöstä. Eli kiinnostaa jos jollain on aikaisempia kokemuksia / tietoa 1T4 (DF91) toteutetusta ilmaisimesta ja sen toimintapisteestä. Tässä kytkennässä virtaa menee hyvin vähän ja anodijännite jää varsin pieneksi.
t. Juha

Jossain, kun muistaisi vaan missä, on sanottu että hilailmaisimen hilan RC-piirin aikavakion pitäisi olla jossain ylimmän äänitaajuuden ja rf-taajuuden välissä. Tässä tuo hilakonkka 2,2nF vaikuttaa aika suurelta, yleensä mitä olen nähnyt niin konkat ovat 50...500pF kun hilavastus pyörii siinä 1...5Mohmia.

Pienestä etujännitteestä OH2EO:n tapaan on maininta ainakin kirjassa Salokanto-Huttunen: Radionharrastajan käsikirja.

Kiitoksia vastauksista. Nyt lienee kuitenkin joku "tolpanväli poikki". Ainakaan minä en ymmärrä tuota hilakonkka ongelmaa. Tuo 2n2 ja 2.2M antaa ylipäästön kulmataajuudeksi 32Hz. Jos hilalle tuodaan kaistarajoitettua RF signaalia ja konkka on suurin piirtein ideaali konkka niin signaali tulee läpi kuten pitääkin. Vastaavasti 500pF kulmataajuus on noin150Hz ja 50pF 1500Hz eli RF:n kannalta ei mitään eroa.

Aiemmassa pohdiskelussa kyse oli varmaan piirikaavion anodikonkasta C8 minkä tarkoitus on suodattaa RF pois audiosignaalista. Tämän LPF filtterin kulmataajuus ei näy ihan suoraan kytkennästä koska R:n muodostaa 1M || putken Ri ja konkaan tulee lisää kapasitanssia kytkentäkonkan C9 kautta. Suuruusluokka heittona 500k ja 100pF tuottaa 3200Hz suodattimen mikä on jo järkevällä alueella tässä kohdassa kytkentää.
Anodivastus ja laajemmin putken toimintapiste riippuu käsittääkseni käytetyn putken ominaisuuksista. Siksi kyselin esimerkkejä juuri 1T4 kytkennöistä.
t. Juha