Lueskelin tässä foorumin vanhoja keskusteluja aiheesta ja jossain tuli esille, että aikoinaan "Helvar-viestissä" olisi ollut viritysohjeita. Helvarhan kaiketi on varsin lähellä Celestonia, joten tuollaisesta voisi olla hyötyä.

Mistähän tälläisiä Helvar-viestin viritysohjeita kannattaisi alkaa metsästämään?

teemum kirjoitti 29.09.2016 klo 18:15:39:


Reijo Nuutinen antoi mielestäni hyvät ohjeet ilmaisimen virittämiseen, mutta näyttää, etteivät ne menneet täysin perille.

Jos siis tyytyy pelkän suhdeilmaisimen viritykseen, niin välitaajuusvahvistimen keskitaajuus pitää ensin pystyä määrittelemaan. Sehän ei putkiradioissa välttämättä ole 10,7 MHz, vaan voi heittää jonkin verran. Taajuuslaskimesta ei ole tässä mitään apua, jos generaattorin taajuusnäyttö on oikea, niinkuin digitaalisessa on.
Taajuus todetaan mittaamalla ilmaisijan lyytiltä sinne muodostuva tasajännite, kun välitaajuusvahvistimeen syötetään signaalia, jonka taajuutta muutellaan ja näin etsitään millä taajuudella ilmaisijan DC-jännite on maksimissa.
Lisäksi pitää osata asettaa genereaattorin taso oikeaksi, että yleensäkin saadaan jokin taajuudesta riippuva näyttämä. Ja signaalin syöttöpiste vt-vahvistimen alkupäässä/ECC85:n lähdössä.

Minä olen säädellyt suhdeilmaisimia käyttämällä 1 kHz:llä/50...75 kHz deviaatiolla moduloitua signaalia ja säätämällä särömittarin avulla ilmaisija tuottamaan minimisärö.
Käsitykseni mukaan tällä menetelmällä täytyy päästä yhtä hyvään tulokseen, kuin pyyhkäistyllä S-käyrävirityksellä.

Vielä korostan yhtä Reijon antamaa ohjetta, nimittäin sitä, että signaalia ei koskaan saa kytkeä siihen virityspiiriin - edes pienellä konkalla - jota ollaan virittämässä. Samaten mitään putkea ei pidä poistaa viritettäessä.
Putkien anodi- ja hilakapasitanssit, jotka ovat merkittävää luokkaa virityspiirien rinnalla, puuttuvat silloin, ja virityksestä ei tule oikeaa lopputulosta.

Ohjeiden tekeminen on sen vuoksi hankalaa, että ohjeista tulee aivan erilaiset kun ne tehdään tekniikkaa tuntemattomalle ja tuntevalle henkilölle.
Tekniikkaa tunteva osaa ottaa monia asioita huomioon sekä päätellä viritettävän radion käyttäytymisestä mikä mahdollisesti on vikana, mutta tekniikkaa tuntemattomalle tehdyissä ohjeissa pitää esittää monia vaihtoehtoja mitä pitää tehdä, jos viritys ei ota onnistuakseen ym. ym.

Toisaalta on todettava, että jos mitään ei yritä, ei mitään koskaan opikkaan. Joskus täytyy elämässä ottaa riskejä, ja asiat on opittava virheiden ja kantapään kautta.

EDIT: Nuo putkinotkon mietelauseet kirvoittivat esiin nämä vanhat totuudet.

"Kokeile ensin ja lue sitten manuaalista"
"Tarkista kytkentä savun hälvetessä"

LGL. kirjoitti 28.09.2016 klo 15:42:12:

Kiitos linkistä, virkistävää yhtä kaikki. Sisältää myös sanastoa, jota ei ennalta tunne, mutta pystyy enimmäkseen kääntämään osiensa pohjalta, mikä tietysti tuottaa tyydytystä. Muutenkin tietysti ketju tarpeellinen, itse kullekin, sattuneista syistä.

H.

Sinänsä kumma juttu ettei tästä virittämisestä ole kirjoitettu aikoinaan erillistä kirjaa jossa selviteltäisiin eri vaihtoehtoja ja niiden etuja
keskenään? Törön kirjoissa on aika hyvät ohjeet mutta edellyttää radiotekniikan perusasioiden tuntemusta, kuten kirjan esipuheessakin
todetaan. Sen pohjana pitää olla vähintään O.A.Wiion Uusi Radiokirja tai vastaava teos.

Radiot on aikanaan tehtaalla viritetty sen aikaisilla mittalaitteilla, joten nykytekniikalla on aika helppo löytää epätarkkuuksia virityksestä,
näitä viallisia radioita on varmaan enemmänkin. Vanhoissa huolto-ohjeissa osa virittämisestä tapahtuu joskus jopa korvakuulolla joten ei
ihme että virheitä löytyy nykytekniikalla mitattuna.

Markku 

artosalo kirjoitti 30.09.2016 klo 12:49:48:


Tarkoitin siis sitä, että syötän signaaligeneraattorilla esim. 94Mhz:n moduloimatonta signaalia antenniliittimeen. Sitten mittaan skoopilla esim. EF89:n jalasta VT:tä ja haen virityspyörällä kohdan jossa välitaajuuden amplitudi on suurin. Jos tästä mittaan taajuuslaskimella taajuuden, niin enkö saa silloin selville VT-vahvistimen keskitaajuuden?

Tutkiskelin, että onnistuisiko tuolla signaaligeneraattorillani saada esille S-käyrää, mutta ei näytä oikein pelkällä 100kHz:n deviaatiolla olevalla FM-modulaatiolla onnistuvan. Ilmeisesti deviaation pitäisi olla ainakin +-400kHz ennenkuin S-käyrä kunnolla näkyy. Eli pitänee alkaa etsiskellä 10,7Mhz:n alueelle pääsevää pyyhkäisygeneraattoria. Samaten välitaajuusvahvistimien virittämisessä varmaan moista tarvittaisiin.

Löytyisiköhän jostain esimerkkikuvia millaiseksi välitaajuusvahvistimen taajuusvasteet pitäisi saada? Pitäisikö tuon taajuusvasteen olla samanmuotoinen AM- ja FM- puolella?

Eiköhän tähän ketjuun pikkuhiljaa synny kattavat ohjeet miten ULA-superi viritetään.

Näin juuri.
Ja jos vielä hiukan tarkennetaan, olisi signaali parempi syöttää, kuten Reijo Nuutinenkin mainitsi, ns. "putkihupulla" tai lankalenkillä ECC85:n lasikuvun ympärille. Silloin myös ulapurkissa oleva välitaajuusmuuntaja on ketjussa mukana.

T. Timo L.