Kokonaisuudeltaan siisti Fenno pöydällä odottaa alkajaiseksi pölyimurointia. Mutta entä sitten. Ollut viimeksi käytössä ehkä 10-20vuotta vuotta sitten eikä ole tietoa rikkoutuiko vai jäikö muusta syystä syrjään. Silmin havaittavaa vikaa ei kuitenkaan näy eikä minkäänlaisia korjausjälkiä. Ollut kuitenkin säilytettynä lämpimässä.  Uskaltaako käyttää verkossa. Jännitevalitsin ennen sitä kuitenkin asentoon 240. Kondensaattoreina muun muassa mustia ulkoisesti hyvän näköisiä yksilöitä joissa arvomerkintä esim 47KP 02. Mitä se on nykykielellä .

Minä olen yleensä ensin yleismittarilla tutkinut verkkopuolen kunnon. Joskus on jo tässä vaiheessa vika selvinnyt: Hapettunut sulakkeenpidin tai viallinen verkkokytkin. Jos yleismittarilla mitattuna verkkopuoli näyttää olevan kunnossa, eikä toisiokaan ole oikosulussa olen rohkeasti kytkenyt virrat suojaerotusmuuntajan ja 4A sulakkeen kautta.

Toinen kuva

Kytkimien puhdistus kannattaa tehdä ihan ensimmäiseksi ja tarkistaa putken kannat,
onko hapettumia tms. Koska pääteaste nähtävästi toimii niin anodijännitettäkin löytyy,
tästä voisi päätellä että suotoelkokin toimii, samoin tasasuuntausputki AZ41.

Markku 

Putkiradiossa riittää kondensaattoreille 400 V jännitesto, poikkeuksena verkkojännitteeseen kytketyt konkat, jotka pitää nykyisin olla tähän tarkoitukseen tehtyjä X2 tai Y-luokiteltuja. C33 osalta jännikesto/tarvittava luokka riippuu siis siitä missä se radiossa on. 1000 V ei kuitenkaan ole oikein relevantti nykyisin mihinkään paikkaan radiossa mikäli konkka on tarkoitus vaihtaa.

Pikikonkkien mittaamisesta kapasitanssimittarilla ei ole suurempaa hyötyä kun ongelmana on yleensä eristyksen vuotaminen. Kapasitannsimittari voi näytää jopa kasvanutta kapasitanssia vuotovirran harhauttamana.

Anodijännitemittausten tulokset näyttävät aika omituisilta, kannattaisikohan mitata vielä uuudestaan? 240 V asento tarkoittanee  220 V?
Vielä voisi mitata anodijännitteen pääteputki irroitettuna, siellä voi olla liian suuri lepovirta.

Koneistosta päätellen tuossa radiossa ei ole ULAa, joten ainakin jokunen metri johtoa on kytkettävä antenniksi. Päiväsaikaan AM alueilla on nykyisin aika hiljaista, joten voisi kokeilla kuuluisiko illalla jokin vahvempi asema.

Jari

Ehkäpä pääteputken hilalle menevä kondensaattori vuotaa. Sen voisi irroittaa toisesta päästä ja kokeilla vieläkö anodijännite tipahtaa kun pääteputki on paikallaan.
Jos tipahtaa niin konkka on viallinen.  Joka tapauksessa sinne pääteputkeen näyttäisi virtaa menevän. Asiaa voi myös tutkia mittaamalla katodijännitte, sen pitäisi olla suuruusluokkaa 6 V.

Muita mahdollisia vikoja olisivat itse pääteputki, heikoksi mennyt AZ41 ja ehkä suotoelkokin.

Kannataa välttää pitämästä virtaa kovin kauan päällä, kunnes jännitteongelma on selvinnyt. Pietyt verkkomuuntajat eivät ole kovinkaan kestäviä näissä Philipseissä.

Jari

Se c33 pikikonkka josta oli aiemmin puhe on pääteputken EL 41 anodilta maihin.

Jari kirjoitti 19.01.2015 klo 23:48:22:


Anodivirran ja yleensä virran mittaus käy vaivattomimmin pienestä sarjavastuksesta jännitemittarilla.

Esim. vastus R = 10 ohmia sarjaan heti tasasuuntaajan jälkeen.
Kun anodivirta on  20 mA, on jännitehäviö R:ssä 0,020 x 10 V = 0,2 V. vastuksen voi jättää paikalleen, koska sillä ei ole mitään vaikutusta muuhun toimintaan.