Terve

Ihmettelin tuossa miksiköhän kaverin 887 kuuluu niin huonosti ja pitäisi olla huollettu (kuulemma) vehje. Jotain asemia löytyi, ehkä voimakkaimmat, mutta vain muutamia. No vika selvisi kun otin takakannen irti ja koneiston pöydälle.

Ns huolto oli näköjään yksi uusittu polyesterikondensaattori ja muutamia vaihdettuja, ei uusia kuitenkaan, putkia. ULA-purkin sivupelti oli jätetty pois. Yhtään elkoa ei ollut uusittu, vaikka melkeinpä ne näkee katsomallakin vaihtokuntoisiksi. Samoin melko rapeannäköisiä paperikonkkia ei oltu koskettukaan.

Suurin syy kuuluvuudelle lienee ollut ulapurkissa. Sen etukulmasta tuleva punainen johto, joka menee läpiviennin kautta purkin sisälle oli hapertunut ja se ulkopuolella oleva tukiosa kadonnut. Se lanka sisällä oli ilmeisesti ajoittain ottanut purkin runkoon. Ne kaksi vastusta purkin sisällä läpiviennin jälkeen ovat vähän huonossa hapessa. Toinen vaalea isompi tummunut ja toinen punertava pienempikokoinen meni kokonaan poikki kun yritin pyyhkäistä sitä varovasti pumpulipuikolla vähän puhtaammaksi. Se katkesi ja mureni valkoiseksi jauheeksi seuraavassa käynnistyksessä. Nyt ULA ei yllättäin puhu enää mitään. Siispä pari kysymystä:

- Olisiko jollakulla 887:n skema josta näkisi nuo kahden vastuksen arvot?

- Samoin kysyisin miten sen läpiviennin voisi korjata?

- Minulla on yksi Helkama 767W josta purkin saisi kokonaisena, mutta siitäkin on se läpivienti muruina, vastukset silminnähden ok. Onko purkit 887 ja 767 identtiset?

- Ja jos saan vastukset vaihdettua niin ula tarvii kai virittämisen ennenkuin alkaa pelittää oikein?

Tässä vielä 767:n purkki.

Näyttää päällisin puolin pitkälti samalta kuin 887:n . Läpivientikin on samalla lailla murentunut. Sisuskalut kuitenkin ehjemmät.

Se tuli nopeasti. Kiitos.

Koitan ensin vaihtaa sen kokonaan kärtsähtäneen, kunhan saan pari siivua kinkkua sinapilla, ettei kädet tärise.

Läpivientiä ajatellen minulla on tosi iso kolvi, mutta noita itse orikinaalin mallisia komposantteja ei. No, sopiva putkimalli voi löytyä käytettynä jostain raadosta. Kokeilemma sillä ensin.

Nyt kun katselin läpiviennin ja punaisen johdon liitosta luupilla, näyttää melko selvältä, että runkoon on otettu kiinni. Tummentuneessa tinassa on kirkas mustareunainen pläntti.

ECC85:n tilalla kokeilin PCC189 putkea, jolla kuuluikin paremmin kuin vanhalla ECC:lla. Oisiko tuo uusi niin paljon eriarvoinen kuin vanha ECC, että olisi aiheuttanut vahingon? Tuo ko PCC on ollut kokeeksi käytössä monessakin radiossa parista minuutista - muutamia kymmeniä  minuutteja. Useimmissa se on toiminut, mutta siirtää viritystä melko paljon eli asema hyppää sivuun kun sen laittaapi.

Tässä ketjussa on kuva Helkaman läpivientikonkasta irrotettuna:

http://www.radiohistoria.fi/cgi-bin/yabb2/YaBB.pl?num=1365431407

Itse laitoin tavallisen konkan siihen tilalle ja hyvin toimi. Liitteenä vähän huonosta kulmasta otettu kuva.

PCC189 putkella näkyy anodivirta olevan reippaasti isompi, joten ei ihme jos vastus kärähtää.

Timo

Olisiko parempi korjata vanha komponentti, jos se on sähköisesti ok, laittamalla vaikka riittävän pitkä teflonputki tuohon räpsimiskohtaan eristeeksi? Tai jos löydän soppelin putkikonkan, laitanko tuon punaisen johdon menemään siitä putkesta sisälle, sen toiselle jalalle, vai oisko parempi jotenkin muuten?

Mulla olisi yksi PCC189 jouten. Onko käyttöä?

Aikaisempi kommenttini johtui siitä, että laskin johdollisen 4, 7 nF:n keraamisen kondensaattorin resonanssin olevan n. 22 MHz, jolloin tämä käyttäytyy ULA-taajuuksilla induktanssina. ULA-etupään lämpökäynti on suunniteltu käyttäen läpivientikondensaattoria. Jos lämpötilakerroin poikkeaa tästä myöskään lämpökäynti ei ole kunnossa. Vaikutukset luonnollisesti riippuvat siitä missä johdossa läpivientikondensaattori on ollut. Tuolla on jotakin kondensaattorien resonanssitaajuuksista.

http://www.home.agilent.com/upload/cmc_upload/All/exp79.pdf?&cc=FI&lc=fin

Löysin toisen Helkaman etupään kaavion, tämä taitaa olla lähempänä
887W mallin kytkentää.

Läpivientikonkka on anodijännitteen sisääntulossa, sillä ei ole merkitystä
ns ryöminnän (lämpökäynnin) kannalta, kaaviossa konkka on merkitty
vihreällä renkaalla.

Anodijännitteen rf-suodatuksen kannalta oleellisia ovat C6 ja C14,
kaaviossa sinisellä rengastetut.

Läpivientikonkalla pyritään estämään lähinnä oskillaattoritaajuuden
säteily toisiin vastaanottimiin, se vaimentaa myös anodijännitelinjan
kautta ula-etupäähän mahdollisesti pyrkivää suurtaajuussignaalia,
esim 10,7 MHz taajuudella voisi kuulua "naapuriradion" lähetys läpi.

Parasta on tietenkin korvata konkka alkuperäistä vastaavalla ja asentaa
se myös samoin, ellei sellaista ole satavilla on Timonkin esittämällä
tavalla, siis erittäin lyhyillä johdoilla kytketty kerko kohtuulinen korvike.

Ula-purkin kuvissa näkyy 560 pF styroflex konkka, kaavion mukaan
oikea arvo olisi 600 pF. Mielestäni tuohon paikkaan styro ei ole
oikea ratkaisu, syystä että se kuitenkin on ns rullakondensaattori.
Epäilen että se on vaihdettu jonkun aiemman korjauksen yhteydessä,
jos on Helkaman tehdasasennus niin hiukan kummastelen valintaa.

Nyt kerkesin katsomaan vähän. Vaihdoin 2,2k vastuksen 0,5W kestoiseen ja se kärähtää saman tien kun laittaa virran päälle. Se kärähtää vaikka ECC ei olisi paikallaankaan. Onkohan ECC:n kannassa oikkari tai jossain sillä seudulla? Silminnäkyviä kontakteja komponenttien jaloissa tms ei näy.

Katsoin toisesta Helkaman ULApurkista ja siellä näkyi olevan melkein samannäköinen 600 styroksikonkka kuin tuo kuvan 560 DUCATI. Mitoiltaan vain vähän pienempikokoinen ja asennettu lähemmäksi purkin yläosaa.