Skoopin ruudulta mittaamalla läpäisyn kesto pystyy kohtuullisella tarkkuudella laskemaan kaistaleveyden.
Bamdbreite säädön toiminta-alue on noin 16kHz -4kHz.
Koska säätö tehdään VT pönttöjen kytkentää muuttamalla putoaa amplitudi kun mennään kaistaleveydessä kapeaan päähän.

Kun mittarit oli vielä "lämpimänä" niin tutkin mikä voisi olla tämän Ae.1047:n välitaajuus. Radiosta kun ei toistaiseksi ole löytynyt mitään papereita. Välitaajuuspönttöihin on leimattu 1047 eli radion malli.
Kun Bandbreite säätö on kapeimmillaan viritys-silmästä makein paikka viritettynä tulee LO-RFin erotukseksi noin 477kHz. Leveimmällä viritys-silmän maksimi kohdasta mitattuna 485kHz.
Vähän saman näköisellä koneistolla olevan D770 papereista löytyy maininta 468KHz ja Westausfuhrung 473kHz. Jos jollain on tietoa mikä tämän Ae.1047:n oikea välitaajuus on niin olisin kiitollinen tiedosta.

Nyt löytyi ensimmäinen asia missä tämä vanhus selvästi häviää nykyradioille. LO vuoto antenniin on aika reipas. Alla olevaan spektriskoopin kuvaan pitää lisätä vielä 6dB:tä välissä olevan jakovaimentimen takia. Vuodon taso on -29..-28dBm luokkaa.

Sellaisiakin havaintoja on ollut että lähinnä kelat, ja sitä mukaa virityspiirit, muuttavat ominaisuuksiaan tarpeeksi ikääntyessään. Näin tuo alkuperäisen välitaajuuden haarukointi ei välttämättä osu ihan kohdalleen. Muistini ei kuitenkaan suostu kertomaan kumpaan suuntaan ikääntyminen vaikuttaa. Kannattaa varmaan googlailla Telefunkenin vastaavien radioiden välitaajuuksia samalta aikakaudelta, josko sieltä löytyisi jotain vihjettä.

Muoks: Kun luin tarkemmin niin huomasin että olitkin jo katsellut vastaavien radioiden välitaajuuksia. Ei ollut silloin mitään standardia, miksiköhän nuo välitaajuudet vaihtelivat muutaman kilohertsin?