Tervehdys,

Pari kysymystä tähän radioon liittyen...

- Valmistettiinko tätä mallia Suomessa, ja mikäli kyllä niin missä?
- Netin tietojen (esim. www.radiomuseum.org) mukaan radiota valmistettiin vuosina 1951..52. Mahdettiinko meillä mainonnassa markkinoida sitä Helsingin Olympialaisten seurantaan?
- Onko sinulla tästä mallista jotain erikoista tai muuten huomion arvoista kerrottavaa? Kaikkinainen tieto yms. otetaan mielenkiinnolla vastaan!

Aloitin DX-kuunteluharrastuksen tällä radiolla vuonna 1975 (sain kympillä parilla naapuristosta ja pääteputken EL41 vaihdon jälkeen kone heräsikin henkiin) ja ensimmäiset 20...30 maata sillä tulikin kuultua ennen liikennevastaanottimeen siirtymistä. Nyt on aikomuksena kunnostaa BSF 310A, pitäähän toimiva vintage-laitekin asemalla olla...

Hyviä kuvia ww.timonradiosivut.fi/Philips_310A

Vähän jatkoa Lassen vastaukseen.
1950-luvun alussa Suomeen ei tuotu pieniä poikkeuksia lukuunottamatta valmiita yleisradiovastaanottimia. Ovatpa tältä ajalta olevat radiot minkä merkkisiä hyvänsä, ne ovat pääsääntöisesti Suomessa valmistettuja tai koottuja.
Sanomalehti-ilmoitusten kokoelmastani en pikaisesti löytänyt kuin muutaman 310A-radion mainoksen. Ne ovat kaikki loka- marraskuulta 1952. Philips mainosti olympialaisten kuunteluun erityisesti malleja 210U ja 290U. Philipsin esitteessa 1951-52 on neljä mallia 290U, 400A, 500A ja 594A. Philips tukee olympiarahastoa -esitteessä ovat mallit 290U, 390U, 493A ja 600A.
Toistaiseksi arvelen, että 310A -mallia on myyty lähinnä syksyllä 1952, siis olympialaisten jälkeen.
Ohessa teknisesti vähän kehno kuva Helsingin sanomien ilmoituksesta marraskuulta 1952. Heikosti näkyvässä oikeassa yläkulmassa lukee:
sillä vaikka radioteollisuus on valuuttapulan johdosta lisenssivaikeuksissa, voimme kuitenkin vielä toimittaa Philipsin ystäville ja tuleville ystäville jonkin verran maailmankuuluja vastaanottimiamme.

Ja tässä itse 310A radio kunnostettuna muutama vuosi sitten.

Terv.
Åke
**

Kiitoksia mukavista vastauksista, juuri näitä asioita olinkin hakemassa!

Tässä jokunen oma havainto 310A:n tietämiltä, pse korjatkaa jos olen pahasti hakoteillä:

- Mallia markkinoitiin etenkin Alankomaissa ja Iso-Britanniassa, ja ne koottiin sikäläisissä radiotehtaissa. Asteikon merkinnät keski- ja pitkillä aalloilla olivat tietysti maakohtaisia.
- Noissa maissa mallimerkintä näyttäisi olevan 310A, kirjaimet BSF olivat käytössä vain Suomessa. Kirjain B tarkoittanee tässä tapauksessa verkkosähköllä toimivaa radiota?
- Helsingin Sanomien mainoksessa mainittu ULA-lisälaitteen liitäntämahdollisuus tarkoittaa tyhjää ANT/MAA-liitinparia takalevyn vasemmassa yläkulmassa.
- 310A:n englantilainen huoltomanuaali on suomalaista jotenkin selkeämpi ja esim. komponenttien numerointi on erilainen.
- Sekä englantilainen että kotimainen huoltomanuaali ovat päivätty loka-marraskuussa 1952. Niistä sekä lehtimainoksista päätellen radio on saatu kauppoihin loppuvuodesta 1952.

Philips BSF 310A oli pieni ja yksinkertainen putkiradio, mutta 30-metriseen L-antenniin ja maajohtoon liitettyinä se kutisti maailmaa oleellisesti. Silloin 70-luvulla virikkeet piti keksiä itse; DX-kuuntelu ja/tai elektroniikkarakentelu olivat maaseudun nuorelle siistimpi tekninen harrastus mopon rassaamisen vaihtoehtona....

Kiitos Reijo hyvistä tiedoista. Nyt selvisi noiden takakannen ylimääräisten liittimienkin arvoitus. 320A on siis vuotta myöhäisempi malli.

t. Timo OH2EO

Moi, laita kuva kotelosta - niin voi arvioida vähän eri vaihtoehtoja. Kannattaa ensin kokeilla kiillottaa pieni alue pohjalevyn puolelta. Oletko puhdistanut koteloa jo jollain aineella?

Bakeliittikoppaan ovat käyttäneet Novus 3 ja Novus 2 kiilotustahnoja, sitä vois kysyä joltain autolasikorjaajalta.
3M:llä on mm Finesse it (09639) mutta se on tyyristä ainetta.
Koita kuukkeloida vähä kiillotuksesta, juttua on valtavasti.

Eräs mahdollisuus olisi pistää eteen konvertteri, josta ulostulo keskipitkäalueelle. Tällöin ei Philipsin sisälle tarvitse
tehdä modauksia. Tietysti cw ja ssb vaatisi beatoskillaattorin. Konvertteriin tietysti antennipiiri virityksen säädöllä.

Ilpojaakko