Pikku-Matti tuli loistavaan kuntoon ohjeillasi kiitos.
Nyt vaan tuli pikku ongelma kun LW puoli alkoi kuulua erittäin vaimeana. Toisinaan pätki jo ennen lopullista hiljenemistä. Vähän epäilen, että aaltoalueen vaihtimessa voisi olla kontaktihäiriö. Mutta aikaa menee, siitä katkaisijasta on vaikea ottaa selkoa, vaikka onkin yksinkertainen.
Vaikka eipä tuossa LW alueen menetyksessä ole kovin suurta surua, tappio silti kirvelee, kun radion rakentaja on ollut viisaampi kuin allekirjoittanut.

Tämä Philipsin vastaanotin, malli 203 U, on saanut Sähkötarkastuslaitoksen hyväksynnän helmikuussa 1941.

Vastaanotinta  on Suomessa markkinoitu vuosina 1941 /-42. Tarkempaa jaksoa pitäisi kaivella radiomainoksista.

Jorma

Äänestä tuli tasapainoisempi tällä Visaton FR10MH 4  Ω ja sarjaan kytketyllä 1,8  Ω 5W lankavastuksella, alkuperäinen kovaääninen on ollut 5  Ω.
https://www.radioduo.fi/tuote/laajakaistaelementti-visaton-fr-10-hm-4-ohm/FR10HM...

Oletteko koittaneet kiillottaa tätä bakeliittikoteloa, pohjasta koppa on kiiltävä ja muualta kuten kuvasta näkyy?

Kiitos Ruokki, täytyy harkita

Kun nyt vertasin tämän 203U:n selektiivisyyttä Philipsin B3SF72U:hun, niin 203 löysi keskipitkillä huomattavasti vähemmän asemia kun nuorempi veljensä – molemmissa käytin samaa antennia. Kun 203:sssa on vanhoja trimmerikonkkia, joista langat on ajan saatossa osin purkautuneet, niin voisiko tämä olla osasyy tuohon  vajaatoimintaan? (kuvassa C18, C38 ja C???, ehkä C48).
Vertailin myös noita vastus ja kondensaattori-arvoja uudempien radioiden kanssa ja jotkut osat ovat arvoiltaan samoja kaikissa vastaaottimissa. (Liite: merkinnät; v= sama arvo, -= ei osaa, muuttunut arvo merkitty verrattuna 203:een) Voi löytyä joitakin virheitä tuosta vertailusta

Uudelleenpiirretty 203U:n kaavio, johon on tehty muutoksia alkuperäiseen verrattuna.
http://www.oldradio.cz/philips/ph203.pdf

Saattaa ollla, että teen nuo kaavion muutokset tähän aparaattiinn, kun se ei ole ollut alkujaankaan originaali.

Kun mulla oli koneisto pöydällä, niin vaihdoin sinne C38 keltaisen putkitrimmerin tilalle (katso viesti #22) saamani levymallisen säätötrimmerin (kuvan alareunassa). Kun ei ole genistä, niin päätin ottaa signaalin eetteristä ja laitoin osoittimen n. 200 m (1500 kHz) kohdalle ja äänenvoimakkuus täysille. Yleismittari kovaäänisen napoihin ja 20 V vaihtojännite valittuna rupesin virittelemää MW-aluetta. Kun mulla oli vaan yksi trimmeri, joka riitti tohon 32 pF:n arvoon, laitoin sen oskillaattoripuolelle ja vanhan pötkylän jätin paikoilleen toinen johto irrotettuna. Olin etukäteen säätänyt trimmerin jo n. 32 pF arvoon.
Radiosta ei kuulunut pihaustakaan, joten trimmeriä pyörittämään ja yhdessä kohtaa alkoi kohinaa kuulumaan mutta mittari ei juurikaan reagoinut. Seuraavaksi 2 V:n alue käyttöön ja sitten hakemaan Max. näyttöä. Kun se oli mielestäni löytynyt, rupesin pyörittämään valintanuppia ja jo löytyi asemia ja volyymiä tartti kiertää jo pienemmälle alle puoleen – ei tää kone ole mulla vielä näin hyvin toiminut vaikka aikaisemminkin on ollut sama 8 metrin lanka-antenni.
Toi vanha trimmeri oli saanut siipeensä ja siitä oli lankakierroksia purkautunut, mä laitoin vain päälle palan kutistesukkaa aikaisemmin.
Myöhemmissä pikku-Mateissa on ton C38 rinnalle laitettu vielä 8,2 pF keraaminen konkka ???

Kylläpä olet saanut siitä hienon!
Ot:Näin Philetan jossa ruskeat voimakkaasti uritetut napit saman puumaisen pinnan, onkohan uudemmissa ruskeissa vain tasainen väri?