Voidaanko tästä siis päätellä, että tuo liian pieni konkka on eräänlainen tyyppivika jonka vaihtamalla isompaan voidaan toisto-ominaisuksia parantaa?

Oliko simuloinnissa havaittavissa sävynsäätimien tehottomuutta? Minulla on pari tuommoista (mono)radiota tullut eteen ja sävynsäädöt ovat niissä toimineet heikosti eli niiden vaikutus ääneen on ollut jokseenkin vähäinen. Vai onkohan niissä ollut jokin vika?

Timo

Mielenkiintoista. Missä asennoissa sävynsäätimet siis kannattaisi pitää, jotta oltaisiin enemmän hifin puolella kuten totesit aiemmassa viestissäsi?

Timo

Pientaajuusvahvistimista kiinnostuneille ennakkotietona:
Viikon päästä maanantaina ilmestyvässä Radiot-lehdessä 2/2013 on kaksi vahvistimiin liittyvää kirjoitusta. Raimo Jokinen kirjoittaa vastavaihevahvistimista ja Pentti Pelto v. 1964 rakentamastaan, ruotsalaisen Jon Idestam-Almquistin suunnittelemasta HiFi-vahvistimesta.

Kauko Viitanen

raimoj kirjoitti 28.04.2013 klo 23:27:11:

Harmi että tuo Hifiharrastajien DIY-tapahtuma on täältä kaakosta katsoen niin etäällä. Muuten olisi kyllä mielenkiintoista tulla katsomaan ja kuuntelemaan esitelmää.

Suunnittelemasi vahvistin on sen verran mielenkiintoinen, että tulen sellaisen varmasti rakentamaan.
Kunnolliselle kuulokevahvistimelle onkin ollut tarvetta jo pidempään ja tuollaisesta riittää hönkää myös 600 ohmisille AKG:n luureilleni.

4,7n:n kondensaattorilla mutta sama asento käy 100 n:n kondensaattorilla. Lisäsin simulaatiotulokset sivuillleni

http://www.hovirinta.fi/audio/putkitekniikka/radio_vahvistimet/Philips/B5SF01A/B...

Toivon mukaan selvinnee tarpeelliset tiedot

Lisäsin sitten kumpaankin kanavaan 100 nF kondensaattorit alkuperäisten tulokonkkien rinnalle joten siellä on nyt noin 105 nF tulokondensaattorit pääteputkilla. Lyhyen koekuuntelun perusteella se kannatti koska matalaa bassoa tuntuu olevan enemmän ja äänenlaatu on oikein miellyttävä.

Mittasin radion taajuustoistoa muutoksen jälkeen iPhonen sovelluksella Sound Tools ja sen näkymästä on ohessa kuva. Äänimateriaalina tuossa oli YLE Radio 1:n ohjelmassa ollut sähköisillä soittimilla esitetty musiikki. Se tuli netistä Chromecast Audion kautta joka oli liitetty radion levysoitinliitäntään. Radiosta oli stereo-nappi painettuna eli kuuntelin aitoa stereomusiikkia. iPhonen mikrofoni oli noin 10 cm etäisyydellä oikean kanavan kovaäänisestä. Radion sävynsäätimet olivat raimoj:n suosituksen mukaisesti: basso puolessa välissä ja diskantti viidennes maksimista alaspäin.

Tuossa kuvassa on mukana 100 Hz:n hurina joka näkyi noin 50 dB:n palkkina tuolla 10 cm etäisyydellä kovaäänisestä kun radion äänenvoimakkuuden käänsin nollille. Muilla taajuuksilla ei sovellus näyttänyt silloin mitään ääntä. Kun iPhonen siirsin puolen metrin päähän sekin taajuus meni nollille. Normaalilla kuunteluetäisyydellä en korvilla kuule radiosta mitään hurinaa. (Tarkennus: Ei 100 Hz:n taajuus sentään nolille mennyt koska asunossa tuntuu olevan noin 20 dB:n pohjakohina kaikilla taajuuksilla eli ilmanvaihto jne. Kuvassa dB-asteikkoa on siirretty niin että se alkaa 40 dB:n kohdalta ja siinä näkyvät taajuudet tulevat radion kovaäänisesta).

Tämän kokeen perusteella sanon että tulokondensaattorin suurentaminen kannattaa kaikissa Philips- ja Fenno-malleissa joissa on tämä vastaanotinrunko SF3. Ne mallit on Timo Haveri listannut tämän viestiketjun alkupäässä.

Se kannattaa myös niissä malleissa joissa on vastaanotinrunko SF2, niiden kytkentä kun on muuten sama mutta päätevahvistin on mono. Näitä ovat ainakin Philipsit B4SF01A ja B4SF03A ja Fenno F104A.

Valitettavasti en älynnyt tehdä samanlaista mittausta iPhonen sovelluksella ennen radion muutosta. Vertailukelpoisten tulosten saaminen vaatisi saman ohjelmamateriaalin käyttöä ennen ja jälkeen ja muutenkin täysin samoja olosuhteita. Ehkäpä sitten seuraavan potilaan kanssa viitsin paneutua siihenkin enemmän.