Hei muistaako kyseistä Tv-vastaanotinta.Haluttaisi tietää että minkälainen tv oli ja onko kellään enää sellaista telekkaria.

Finlux Colibri oli Lohjan Kalkkitehtaan omistaman Finluxin tehtaan toinen täystransistoroitu,tyristoripäätteinen väri TV malli.Oliko ensimmäinen Peacock,en tarkkaan muista.Ajan trendin mukaan tässä oli hipaisunäppäimet kanavanvalintaan ja liukusäätimet kuva- ja äänisäädöille.Ihan onnistuneen näköinen laatikko,mahonkiviilutus teki koneesta erittäin arvokkaan näköisen ja olivathan väritv:t arvokkaita siihen aikaan noin rahallisestikin arvioiden.
Koneisto oli hipaisunäppäimistöä lukuunottamatta sama,vaakachassis pohjalla,jossa oli virtalähde,vertikaali ja horisontaalipäätteet.
Sivuchassiksessa olivat sitten muut,kanavanvalitsija,vt-yksikkö,ääni-ja väripäätteet ym.Senaikaisissa koneissa oli vielä erikseen konvergointiyksikkö,jolla kolmen väritykin kuvat viritettiin kuvaputkella päällekkäin.Tässä,kuten niin monessa muussakin senaikaisessa tv:ssa yksikkö oli kiinnitetty laatikon päälikannen alareunaan.
Koska kanavanvaihto tapahtui vain kevyesti hipaisemalla,seurasi siitä ilmiselvästi mallinimi Kolibri.Myöskin moduulirakenne oli senaikainen trendi,eli osa komponenteista oli ladottu korteille,jotka olivat liittimillä yhdistetty pohjalevyihin.Tästä moduulirakenteesta ja suuresta tehonkulutuksesta = hukkalämmöstä oli seurauksena vanhemmiten loppumattomia katkoksia.Nämä koneet sen myötä olivat oikeita huoltomiehen painajaisia.Koska koneen tehonkulutus oli nykyisten suurten plasmakoneiden luokkaa,n. 300W,olivat auenneet juotokset,kuten muissakin senaikaisissa ja paljon myöhäisemmissäkin koneissa ylivoimaisesti yleisimpiä vikojen syitä katkovien moduuliliitinten ja huonolaatuisten trimmerivastusten lisäksi.
Tätä vastaanotinta Finlux teki Lohjalla vuosina  74 -76 tai 77.

Lainaus:



Koska putkista haluttiin eroon,eikä vielä ollut sopivia ja sopivan hintaisia transistoreja juovapäätekäyttöön.No,kyllähän Philipskin käytti samoihin aikoihin ensin jotain BU 108 transistoria kahta rinnan -k9 koneistossaan. Kyllä niitä meni niin tyristoreja kuin transistorejakin samalla lailla.Siihenaikaan uuden mallin suunnittelu ja koekäyttö vei paljon aikaa,eikä malleja muutettu jatkuvasti kuten nykyisin.Kun oli tehty toimiva laite,sitä valmistetiin useitakin vuosia,pieniä muutoksia tehden.Muutokset todettiin tarpeellisiksi usein vasta kentältä tulleen palautteen takia.Koneet rakennettiin evoluution perusteella,parannettiin edellistä versiota.Eikä niinkuin nykyään,kaikki uusiksi,sekä softa,että konstruktio.

Ilmeisesti RCA:lla oli myös pääteasteisiin soveliain tyristori valikoimissaan koska ASA:n koneissa oli RCA:n tyristorit käytössä.
Kuvaputken valmistajaa en muista,hämärä muisto on kuitenkin ettei se ollut Philips vaan RCA.

Päädyin itse vuonna 1974 Sony Trintroniin aivan näkemäni perusteella,ja valinta oli hyvä kaikin puolin,,töllö palveli melkein 20 vuotta ilman vikoja.Seuraavakin oli Sony ,nykyinen on Philips vuosimallia 1997,chassis GFL2.2  ja toiminut ongelmitta.Ostin töllön naapurilta suht edullisesti kun siirtyivät plasmatöllöön.Mainittakoon Philipsin tekniikasta sen verran että siinä on sisäänrakennettu sub-woofer,120W ulostuloteho ja Dolby 5.1 ja putki 29"

Joo,Philipsi on 4:3 kuvasuhteella,ainoa mikä siinä välillä raivostuttaa on putken muistiilmiö,joskus esim naaman hahmo näkyy määrätyissä olosuhteissa hetken.

jsmaa kirjoitti 22.03.2010 klo 19:16:25:


Täytyy katsoa asetukset,sieltä tosiaan se apua taitaa löytyä.Tuo on 100Hz kapine.Malli on 23PT9131


Pitäis aina osata heittää rönsyilevä jutunjatko sille varatulle alueelle,vaan kun sen oppis vielä..

Vielä muistikuvia Finlux Colibrista: Oman TV:ni kotelo oli väriltään valkoinen ja kuvaputken koko 26 tuumaa. Iso valkoinen Finlux oli ylväs näky.
Muistelen, että Finlux Colibrin jälkeen Lohjalla tehtiin vielä ainakin TC-sarjan Finluxia, jossa oli muistaakseni Videocolor merkkinen IN-Line kuvaputki, joka ei ilmeisesti tarvinnut erillisiä konvergointisäätimiä. Myöhemmin 1978 Turussa tehdyssä Finlux OBC:ssa oli Hitachin kuvaputki, jossa konvergointi säätimiä ei faktatietona enää tarvinnut. OBC:n seuraaja Computune:ssa oli OBC:n kanssa sama kotelo; kuvaputkena oli osassa valmistuseristä Finnvalcon valmiste. Computunen koneisto erosi merkittävästi OBC:sta; ainakin kanavan viritysautomatiikan osalta. OBC:ssa oli kanavanviritykssä kuvaruudulla lämpömittarityylinen palkki; eri värinen I, III ja U alueella. Computunessa muistaakseni oli käytössä jo suorat kanavanumerot.