Hei,

asiakkaamme kaipaa tietoja Philips B5SF01A -radiostaan. Osaisiko joku kertoa siitä? Googlettaminen ei tuottanut tulosta, edes vuosimalli ei selvinnyt, eikä radiota löydy meiltä.

Yst. tiedustelee Piia Petäjävedeltä

Tähän radiomalliin liittynee myös patentti 831/59 joka on myös merkitty radion takalevyyn.

Kyseessä on siis raudatonta pääteastetta koskeva patentin haku.

Ystäväni avulla selvittelin ko. patenttia ,hakemus on tehty 6.4.1961 diaario tiedon mukaan,mutta patentin hakeminen on keskeytynyt tai patenttia ei ole myönnetty.
Syytä miksi näin on käynyt ,ei ole tiedossa.

Ehkä hakemus on liipannut liian läheltä jo olemassa olevaa patenttia (kilpailijan) tai ei ole nähty proseduurin loppuunvientiä kannattavaksi.

Olisi ollut mielenkiintoista lukea tekninen selostus ko. pääteasteen ratkaisuista, sehän ei ole ihan tavanomainen kytkentä.

Lähetän iltasella kytkiksen Raimolle.

Timo

Tämä Philipsin pt -asteen patenttihakemus on milenkiintoinen, mikähän sillä lienee ollut tarkoitus, kun on oiken mainittu B5SF01-03 mallin takalevyssä.

Suomi on ollut Philipsille patenttien suhteen melko marginaalinen maa, eikä niistä yleensä ole kuulluteltu tuotteissa.
Olisikohan kyseessä kaupallinen juttu sillä maalikolle hakemus ja patentti ovat "samoja" asioita. Tai sitten vain hakemuksella estetty toisten vastaava patentointi. Mainittu keksintö on tullut näin tunnetuksi. Kantahakemus olisi (on?) varmaan tehty jonnekin muualle kuin Suomeen.

terv.
Åke
**

Tulipa mieleen, tehtiinkö tätä pääteastetta muualla kuin Suomessa?

Koska patenttia ei ole myönnetty tai sen haku on keskeytetty, ei tiedot ole julkisia. Tämä muodostui kompastuskiveksi asian selvittelyssä. Eli kun patentti myönnetään, muuttuu asiakirjat julkisiksi koska patenttisuoja astunut voimaan tällöin.

Patentin hakija oli Suomen Philips Oy

Takalevyn patenttimerkintä saattaa juontaa alkunsa siitä kun radio on ollut tuotannossa ja patentti haussa niin on ennakoitu tämäkin , vaikka asiat on menneet toisin, on merkintä jäänyt jostain syystä tuotantoon.

Merkintä takaseinässä viittaa vuoteen 59, mutta hakemus on kuitenkin jätetty huomattavasti myöhemmin, liekö matkanvarrella oiottu jotain tekijänoikeudellisia/teknisiä ongelmia?

Yksi mahdollisuus saattaisi olla Suomen Philipsin hyväntahtoisuuteen vedoten saada dokumentteja tästä asiasta?

Toinen mahdollisuus, tuon aikakauden Tekniikan Maailma tai Radiokauppias , Philips huoltobullettinit yms saattaisi avata lisää aiheesta.

Jatketaan arvailuja tuosta ”patentista”.
Kyllä lähtisin siitä, että alkuperäinen suomalainen hakemus on tehty vuona 1959, kuten taustalevyssä on ilmoitettu. Muutenhan kyseessä olisi ”huijaus”. Timon edellä mainitsemat SF2 ja SF3-huoto-ohjeet on päivätty 1960 ja todennäköisesti myös malleja B4SF01.. ja B5SF01-03 on tehty ja myyty jo silloin.  Lähtökohtana on se, että patenttihakemus tehdään ennekuin tuote on tullut julkiseksi, sillä  se on patentin myöntämisen este. Kun PRH rekistereistä selviää em. myöhäisempi hakemusajankohta, on kyseessä 1959 hakemuksesta lohkaistu hakemus (kts. selvitys alla) tai sitten kokonaan uusi hakemus.

Molemmista on sitten joko luovuttu tai patenttia ei ole myönnetty.

Patentti -ja rekisterihallitus: Patenttiopas hakijalle (pdf) Löytyy PRH.n nettisivuilta. http://www.prh.fi/fi/patentit/hakusuomi/patenttiopas.html.
Lainaus oppaasta
”Jakaminen ja lohkaiseminen
Mikäli tutkijainsinööri on sitä mieltä, että hakemuksessa
on useita toisistaan riippumattomia keksintöjä,
hän pyytää hakijaa poistamaan hakemuksesta
muut keksinnöt. Nämä voidaan jakaa omiksi
hakemuksiksi. Vaikka jaettu hakemus tehdään
myöhemmin kuin kantahakemus, se saa saman
tekemispäivän kuin kantahakemus.

Jos hakija on hakemuksen käsittelyn aikana lisännyt
hakemukseen jotakin, jota ei ollut hakemuksessa
sitä tehtäessä, voidaan lisäyksen kohteena
olevasta keksinnöstä tehdä uusi, lohkaistu
hakemus. Lohkaistu hakemus katsotaan hakijan
pyynnöstä tehdyksi silloin, kun kantahakemukseen
tehdyt lisäykset saapuivat PRH:een.”

Terv.
Åke’

Timo Haveri kirjoitti 27.04.2013 klo 16:10:05:


Eilinen ei tullut perille mutta uudelleen lähetetty kyllä. Ei ole ongelmia ymmärtää mitä on haluttu patentoida. Analysointi kestää hetken. Palaan asiaan myöhemmin.

Vahvistin on SEPP-tyyppinen, jossa alemman putken anodi on kytketty ylemmän putken katodille muuntajalla. Näin toteutettuna putket voidaan kytkeä samaan anodivirtalähteeseen rinnan. Tämä on se ydinasia, joka oli patentoitavissa. Miksi sitä ei patentoitu on varmasti oman selvityksensä väärti. Kytkentä sinänsä olisi mielestäni ollut patentoitavissa.

Vahvistimessa käytettiin myös paraphase tyyppistä vaiheenkääntäjä, jolla ohjattiin molempia pääteputkia vastakkaisvaiheessa. Tämä mahdollistaa AB-luokan käytön ja sitä kautta suuremman lähtötehon verrattuna aikaisempaan kytkentään. Samantyyppistä ratkaisua on käytetty ULA-etupäässä tuloasteen kaskodissa.

Tutkin itse tämän vahvistintyypin ohjaamista erillisellä vaiheenkääntäjällä. Päädyin hiukan toisenlaiseen ratkaisuun

http://www.hovirinta.fi/audio/putkitekniikka/putket/P/PCL84/metal_boogie_serie/m...

Käytin ylemmän putken ohjaamisessa bootstrapia. Philips käytti samaan tarkoitukseen vaiheenkääntäjän jälkimmäisen putken vahvistusta.

Kiitos kytkentäkaavioista