Moro

Tämäpä 1N60 onkin mielenkiintoinen tapaus, kun sitä on shottkynä sekä germaaniumina. Mistä sitten tietää kumpi on kyseessä?

Jussi

Moro

Sekä DCA55, että DCA75 sanoivat vain: diode or diode junction ja molemmilla 0,28V kynnystä. toinen oli OA90 ja toinen Yaskawan servopakista irroitettu tunnukseton shottky.

Jussi

Taitaa shottky-diodien tunnistaminen noilla testereillä olla vaikeaa. Kynnysjännite kuitenkin on germaniumdiodien kanssa samaa luokkaa. Shottky-diodien tärkein ominaisuus, eli suuri kytkentänopeus johtuen siitä että reverse recovery time on lähes olematon, ei noilla laitteilla selviä.

Eikös nämä aikaiset germaniumdiodit olleet ns. kärkidiodeja ja uudemmat pintaliitostekniikalla tehtyjä, vai miten nuo nimitykset menivätkään? Nämä minun maailman kärkidiodit kuitenkin olivat sellaisia, että toinen elektrodi on piikki joka koskettaa toista isompaa pintaa, näin kapasitanssi on hyvin pieni.

Modernimman tekniikan diodi on tehty niin, että toiseen eletrodiin on tavalla tai toisella istutettu tippa jotain ainetta, tähän väliin muodostuu rajapinta, siinä rajapinnassa sitten on se tasasuuntaus. Kun rajapinnan eristekerros on ohut, ja pinta-ala kohtuullisen suuri, on kapasitanssi elektrodien välillä suurempi. Ihan kuten Tuukka edellä totesi.

Vastaan saa väittää, tämä on pelkkää omakohtaista spekulaatiota.

Pitipä nyt mielenkiinnosta tutkia hieman tätä asiaa. EABC80:n diodeilla d2 ja d3 on datasheetin mukaan 200ohmin resistanssi 5V kohdalla ja d1:llä 5kohmin resistanssi.

Kokeilin laittaa schottky-diodit BAT46 sarjaan 180ohm vastuksen kanssa ja laitoin nämä d2 ja d3 -diodien tilalle. Tämä vastaa toiminta-alueella melko tarkasti EABC80:n diodien käyrää. BAT46:n otin sen takia kun niitä sattui olemaan laatikossa. Germanium-dioditkin varmaan kelpaavat, ehkä paremminkin. BAT46:n kapasitanssit ovat suunilleen samalla alueella EABC80:n kanssa, joten näitä en miettinyt. En tiedä olisko näillä mitään merkitystä ollutkaan.

Juotin vastukset ja diodit kiinni noval "socket saveriin" jonka sai helposti laitettua EABC80:n tilalle.  Koekaniiniksi tuli Celeston Capella Stereo joka toimii ilman tuota EABC80:n triodiakin. S-käyrä näytti hieman muuttuvan tällä putkeen verrattuna, mutta ei niin paljoa että keloja olisi tarvinnut uudelleenvirittää.

Äänessa en ainakaan tällä radiolla oikein huomaa mitään hirveää eroa putken ja diodien välillä. Pitäisi varmaan testata muillakin radioilla tätä.

Seuraavaksi tulee kysymykseen se, että millä tuo EABC80:n triodin voisi korvata. Olisikohan ECC83 tai venäläisistä 6Н2П tarpeeksi lähellä?

Pitänee kokeilla noilla putkilla. Ideaalitilannehan olisi se, jos saisi rakennettua valmiin paketin jonka voi lyödä EABC80:n tilalle ilman mitään muutoksia radion kytkentään.

Nykytuotannossa olevista putkista 5751 varmaan voisi olla vieläkin parempi korvike.

teemum kirjoitti 30.10.2017 klo 23:37:35:


Menisikö ihan kerettiläiseksi, jos EABC80:n triodiosan korvaisi "fetronilla" (fettikytkennällä) ja diodit germanium- tai schottky-diodeilla? Koko paketti asennettuna (metalli)putkeen, jonka päässä noval-pistoke, joka käy suoraan EABC80:n paikalle noval-kantaan? Tämä siis äärimmäisenä hätäkeinona sitten kun ABC-putkia ei löydy mistään.
Muistatte varmaan nuo fetronit? Google löytää - ja sellaisen voisi juotella kokoon itse.
//oh5sh//

Jatkoinpa sitten kokeiluja käyttäen koeradiona Blaupunkt Rivieraa joka lienee kohtuullisen hyvä-ääninen radio.
Sekä ECC83, että 5751 tuntuvat toimivan. 5751 ehkä hieman paremmin, mutta tämä saattaa olla ihan kuvitelmaakin.

Kokeilin virittää S-käyrän uudelleen tuolla Blaupunktilla kun se oli jonkin verran väärässä paikassa tuolla diodipalikalla. Tällä ei äänenlaatuun ollut mielestäni vaikutusta, lähinnä vain radion selektiivisyys parasi pikkasen kun käyrä tuli oikeanmuotoiseksi. Tiputin myös sarjavastukset 150 ohmiin niin diodin käyrä on paremmin oikeassa kohdassa myös tuolla käyrän yläpäässä, missä mittailujeni mukaan se myös toimii todellisella radiolähetyksellä.

Ihan siedettävästi tämä diodi-ilmaisinkin toimii, mutta jotenkin tuntuu ettei radio soi sillä ihan yhtä kauniisti mitä aidolla putkella. Ehkä tuota diodi-ilmaisinta ei vain mitenkään saa toimimaan ihan identtisesti putken kanssa ja radio on kuitenkin suuniteltu toimimaan tuon putken kanssa. En oikein keksi mitä sellaisia kapasitanssejakaan tuossa putkessa on jotka vaikuttaisivat tämän toimintaan ja jotka puuttuvat diodi-ilmaisimesta.