Ajattelin kirjoittaa mitä mittareita tarvitaan putkiradion korjauksessa.

En ole huomannut,että joku olisi kirjoittanut minkälaisilla mittareilla kukakin korjaa.

Aloitetaan yleismittarista.Olen käyttänyt dikitaalista yleismittaria eikä siintä löytynyt mikä on sisäinen vastus.
Siten huomasin,että Partco myy analookista mittaria.
Tilasin kyseisen mittarin välittömästi,siinä on iso viisarinäyttö ja 20 kiloohmin sisäinen vastus.

Dikitaaliset mittarit on leluja kun vertaa kyseiseen mittariin.Mielestäni analookinen mittari on ainoa oikea mittari kun puhutaan putkiradiosta.

Kyllä on virittäminenkin helppoa kun viisari näyttää minnepäin mennään.Viisarin liike on vakaa se ei hypi sinne sun tänne niin kuin tekee dikitaaliset mittarit.
Tietysti analookisessa mittarissa pitää tietää onko vaihto-vai tasavjännite ja mitä suuruusluokkaa.

Tämä on minun mielipiteeni.Jokainen saa lausua oman mielipiteensä.
Ja mittareista lisää.

putkis

Minä käytän digitaalista mittaria lähes aina. On minulla analoginen AVO mutta sitä ei tule juuri käytettyä muuten kuin jos tarvitsee nähdä viisarin liikkeen perusteella jotain. Se on niin ison kokoinenkin, että sitä on aika kömpelö käyttää. Digitaalisella mittarilla kyllä pärjää putkiradion korjaamisessa täysin, virittäminen on sitten asia erikseen. Se on vain tottumiskysymys. Esim. vastusmittaus on ehdottomasti kätevämpää digimittarilla.

Digitaalisten mittarien sisäinen vastus on yleensä joko 1 tai 10 Megaohmia, kallimmissa enemmänkin. Se on aika lailla riittävä melkein mihin vaan. Tosin kytkentäkaavioissa ja huolto-ohjeissa jännitteet on yleensä ilmoitettu mitattuna analogisella mittarilla, joka kuormittaa enemmän. Mutta se ei yleensä ole ollenkaan niin tarkkaa.

Muita mittareita, joita käytän on ESR-mittari (itse tehty) elkojen kunnon mittaamiseen ja Isotest-vuotovirtamittari (myös itse tehty), jolla saa todella kätevästi testattua vahakonkkien kunnon. Itse tehty on myös kaiuttimen paikalle laitettava analogisella näytöllä oleva mittari jolla saa viritettäessä etsittyä huippukohdan ilman, että tarvitsee kuunnella sitä mittalähettimen vinkunaa.

Sitten on vielä Sencore Mighty Mite TC154 putkimittari, jota en kyllä vaihtaisi pois. Se on vain yksinkertainen emissiomittari mutta se löytää kyllä heikot putket todella helposti. Siinä on myös hyvä hilavuotovirtamittaus, joka paljastaa hankalatkin tapaukset. Vielä löytyy Normende RPS3302 mittalähetin, jolla saa viritettyä sekä AM että FM-alueet. Tosin en ole sitä paljon käyttänyt, yleensä viritykseen ei tarvitse koskea. Tuota Normendea varten olen tehnyt erillisen digitaalisen taajuuslaskurin, jonka avulla taajuus on helpompi asettaa paikalleen kuin sen omalla viisariasteikolla. On minulla oskilloskooppikin, mutta sen käyttö vianetsinnässä täytyy vielä opetella. Kuten edellä sanoin, sekin on tottumiskysymys. Ilmankin pärjää aika pitkälle.

Minulla on myös kulutusmittari jolla saa tarkistettua ottaako radio sen tehon mitä tyyppikilvessä sanotaan. Säätömuuntajassa on minulla myös virta- ja jännitemittarit (digitaaliset).

Ulan asteikon ja virityksen paikkansapitävyys on todella helppo tarkistaa pienellä FM-lähettimellä, jossa saa taajuuden valita portaattomasti.

Tulikohan siinä jo kaikki. Onpas noita laitteita näköjään kertynytkin...

Täytyy vielä joskus rakentaa yksinkertainen äänitaajuusgeneraattori, jolla voi etsiä esim. kohdan jossa radiossa lakkaa ääni kuulumasta (katkos). Sen hienompi nimi taisi olla merkinseuraaja tms.

Mittauskapineina on:
Muutama digitaalinen yleismittari
Isotest- konkkatestauksiin
Kapasitanssimittari
ESR-testeri
Fluke taajuuslaskin
Puolijohdetesteri ,joka tunnistaa komponentin tyypin,pinnijärjestyksen.
Philipsin stereokooderi 100Mhz )luovuin varsinaisesta HF-mittalähettimestä)
2 kanavainen oskilloskooppi
Funktiogenis
Kellarista saattais löytyä vielä analoginen Normatest 2000 yleismittari

Lainaus:


Minulla oli joskus tällainen automaattisesti alueen tunnistava/valitseva mittari ja sen huono puoli on juuri tuo.

Kokeilepa valittavilla alueilla varustettua mittaria, niin toiminta on aivan toista luokkaa.

Analoginen FET- tai putkivolttimittari on mukava säätöhommissa. Minulla on myös yksi yhdistelmämalli (Hung Chang) jossa on diginäyttö sekä normaali viisarinäyttö.
Ehkä se olisi paras, jos saisin pitää vain yhtä.

Nuo automaattisesti mittausaluetta vaihtavat mittarit voivat kyllä aiheuttaa ongelmia. Esim. muuntajan käämien resistanssimittaus ei kuulemma aina onnistu koska induktanssi hämää mittaria eikä se osaa valita oikeaa aluetta. Digimittarissa on se hyvä puoli, että sitä ei saa aivan niin helposti rikki jos valitsee väärän mittausalueen (riippuu tietysti mittarista). Paitsi jos tökkää sen vahingossa putkitelkkarin suurjänniteosaan... Melkein uusi 50 euron mittari meni romukoppaan kertalaakista

Mittapäiden luiskahdusongelma koskee myös analogista mittaria. Siihen auttaa jonkin verran kun laittaa kutistesukkaa siihen piikkiin niin, että vain kärki jää näkyviin. Jos piikki on lisäksi aika terävä niin se pureutuu helpommin kiinni.

Timo

Itselläni on Fluke 77 series II digitaalinen yleismittari. Se on ollut jo 18 vuotta käytössä vailla ongelmia. Olen siihen kokonaistyytyväinen. Mittajohtoina käytän Hirschmann:in banaani johtoja ja liitän niihin tarpeen mukaan erilaisia mittapäitä. Olen harkinnut hankkivani tälle nykyiselle mittarille kaveriksi Fluke 28-II:n, jossa on True-RMS AC -jännite ja -virta epälineaaristen signaalien tarkkaan mittaamiseen. Ongelmana on vain, että tällainen yleismittari maksaa noin 420 euroa

Putkiradioiden mittauksista kun on kyse, niin tässä vielä Jubilaten ECH81:n heptodin anodilta 330 pF:n konkan kautta mitattu vastaava signaali.

Radiotekniikan käsikirjasta (TM-tekniikka) seuraava pätkä:
"Huoltolaitteena on signaalinseuraaja korvaamaton. Sen avulla voidaan seurata signaalin kulkua vastaanottimessa ja niinikään todeta se piste, missä signaali häviää. Riippuen valmistajasta saattaa indikaattorina olla joko kaiutin, väköviritysputki tai mittari.
Jotta signaalinseuraajalla voitaisiin tutkia suurtaajuuspiirejä, on siihen liitettävä mittapää tasasuuntaajineen."

Esimerkkinä kirjan kuvassa oli Philips GM 7600.

Ollessani vähemmän "ikääntynyt" tein jonkin ohjekirjan perusteella signaalinseuraajan, jolla pystyi antamaan myös signaalia. Kytkentä oli jonkinlainen multivibraattori, joka toimi "asennossa 1" vahvistimena kuulokkeelle ja "asennossa 2" antoi mittajohtoon sakarapulssia.

Onko teillä kokemuksia tehdasvalmisteisista signaalinseuraajista? Onko jollain sellainen toimivana hyllyssä tai käytössä?

Heikki M