Enpä olisi vuonna -65 tai -66 uskonut että silloin Radionrakentajan Kirja III:n mukaan tekemäni transistorivolttimittari olisi tuleva olemaan elämäni käytetyin mittalaite. Siinä on riittävä herkkyys, muistaakseni 170000 ohm/volt ja jonkinlainen diodimittapää jolla näkee rf-jännitteen muutoksen suunnan. Tarkkuus on mitä on mutta riittävä, en ole vieläkään verrannut sitä tarkempiin digitaaleihin.

Nyt olen saanut Heatkitin putkivolttimittarin IM-28 johon joku on vaihtanut putkien tilalle fetit mutta tuntuu tuo toimivan. Täytyy tehdä siihen mittapäät niin siitä saattaa tulla pääinstrumentti.

Digitaalia käytän vastusmittauksissa ja virtamittauksissa, niissä se on kätevä. Jälleen halvempikin riittää, en kaipaa vääristyneiden aaltomuotojen tarkkoja tehollisarvoja omissa radionrassauksissani.

Oskilloskooppeja on parikin analogista 20 ja 40 MHz kun halvalla sain, mutta ne on jostain syystä selkeässä vajaakäytössä. Niihin pitää panostaa enemmän.

Nykyään yksi eniten käytetyistä mittareista on rakennussarjasta tehty LC-mittari jolla näkee pienetkin arvot riittävän luotettavasti. Se on tosi kätevä, ostettu halpa kiinalainen on paljon vähemmällä käytöllä.

Stabiili signaaligeneraattori pitää vielä saada, sitten varmaan on tarpeet aika lailla täynnä.

Reijo

Kysy LC-mittarin rak. sarjaa "Teemu <oh6hgn@netikka.fi>" , olisiko niitä vielä. Pintaliitos osista koottava. varsin hyvä.

Kasasin joitain vuosia sitten tuon OH6HGN rakennussarjan mittarin. Tein siihen jotain muutoksia "oman makuni mukaan".
Ihan toimiva laite se on joskin ryömimistä tapahtuu vaikkakin vaihdoin joitain komponentteja parempilaatuisiin lämpötilakertoimiltaan kuin alkuperäiset. Onhan laitteessa kuitenkin helppo kalibrointi joka kannattaa tehdä tiheään.

Meikäläisen videovalikoimassa on vertailu halpojen mittarien välillä lähinnä kapasitanssin mittauksessa jossa tämäkin laite on mukana:
http://youtu.be/y_sumqdOoFc
Vertailu on tehty ilman suurempaa "tieteellistä tarkkuutta"

Jos puhutaan radiotaajuisista arvoista esim. kapasitansseissa niin nämä kaikki pienillä taajuuksilla mittaavat värkit eivät anna oikeaa tulosta siitä mikä komponentin todellinen arvo olisi sen toimintataajuudella kytkennässä. Samoin on tilanne pienten induktanssien suhteen kun kaikki mittarit eivät välttämättä ymmärrä alle uH:n komponentteja keloiksi ollenkaan tai niiden sydänmateriaali ei toimi mittarin käyttötaajuudella.
Tämmöisissä mittaustarpeissa täytyy käyttää piirianalysaattoria.

Ilpo

Olen nyt osapuilleen puolivuotta käyttänyt unkarilaisen kaverin itse rakentamia kapasitanssi ja transistori mittaria. Aika arvokas pari mutta on pakko sanoa että hyvin toimivat.

http://www.ebay.co.uk/itm/Esr-Meter-Tester-and-Semiconductor-Tester-/32075643444...

pentti

RJL kirjoitti 29.09.2011 klo 10:55:38:


Tuo kuullostaisi kyllä järkeenkäyvältä ajatukselta. Itselle vaan ei ole aiemmin tullut mieleen.  En sitten tiedä tarkemmin mitä aaltomuotoa noissa kalliissa 5 tai 10 MHz mittaustaajuudella toimivissa esim. HP:n LCR-mittareissa käytetään. Omassa paremmassa mittarissa on yli taajuus vain 100 kHz ja sen suhteen olen kyllä havainnut aikamoisia eroja jos vertaa mittauksiin piirianalysaattorilla komponenteista joiden toimintataajus on esim. 100 tai 200 MHz.

Ilpo

Kiitos vinkistä katsotaan.

putkis

Minä olen rakentanut Funkamateur lehden kaupasta löytyvästä rakennusarjasta "Almost All Digital Electronicis" (AADE) L/C Meter IIB mittarin. Sen mittausalueet ovat: L 10 nH - 100 mH ja C 0,1 pF - 1 uF. Hinta tosin on kalliimpi kuin kotimainen rakennussarja, mutta se on toteutettu kokonaan perinteisin (ei pintaliitos) osin. Sarja on täydellinen, mukana tulee  valmiiksi työstetty siisti kotelo, jossa on myös kaikki tekstitykset valmiina. Kokoaminen onnistui myös meikäläiselle heikkonäköiselle!

Rakennussarjan linkistä löytyy myös kytentäkaavio ja lisätietoja (saksaksi): http://www.funkamateur.de/  valikoista: Online-Shop  -   Bausätze  -  AADE.
Sarjan mukana tuleva rakennusohje on englanniksi. Olen lehden tilaaja ja sain paketin mukana laskun, jonka voi maksaa verkkopankissa.

Lehden kaupasta löytyy mm. ULA radion rakentajille soipiva 4 x 14 pF:n säätökondensaattori ja paljon muuta lähinnä radioamatööreille tarpeellista kamaa.

Eero Leppämäki, OH2AXU

Minulla on tuollainen IJL:n halpojen kapasitanssimittareiden vertailussakin esiintyvä Kiinalainen, DealExtremestä kotoisin oleva XC6013L mittari ja halvasta hinnastaan (n.15€) huolimatta on ihan toimiva pelivärkki se.

Aikoinaan omistin Radiometer yhtiön tekemän RCL-mittasillan, jolla kykeni mittaamaan sekä hyvin pieniä, että hyvin suuriakin arvoja, mutta erään perin onnettoman tapauksen myötä menetin kyseisen laitteen.
Oli vielä täysputkivärkkikin, kyllä harmitti se!

Mutta tuossa pari viikkoa sitten oli onni myötä ja kohdalle sattui halvalla tuommoinen HP-4260A mallinen mittasilta ja nyt onnistuu taas, niin pienten kuin suurtenkin kapasitanssien ja induktanssien mittaus ja määritys.
Värkillä näkee myös sekä hyvyys- että häviökertoimetkin.