Toinen kuva.

Jatkan vielä pohdintaa radion mahdollisesta kunnostuksesta. Nyt kun näyttää siltä etteivät sisuskalut monilta osin ole alkuperäisiä niin varsinainen historiallinen arvo lienee pienempi, joten kunnostus ei ehkä ole niin suuri rikos? Alkuperäisiä osia on varmaan turha edes yrittää etsiä, joten sen voisi yrittää kunnostaa sellaisena kuin se on.

Timo

1hilavitkutin kirjoitti 18.06.2010 klo 00:46:38:

Kokeilin yleismittarilla, että ainakin verkkokytkin ja muuntajan ensiö näyttäisi olevan kunnossa. Samoin putkien hehkut. Myös kaiutin toimii. Kytkin siihen CD-soittimen ja sieltä kuului mutta hiljaa. Resistanssi on jotain 500-600 ohmin luokkaa, joten ei tosin ole ihmekään, että ei ääntä lähde enemmän.

Muutamia noista osista en edes tunnista, esim. se piellä/vahalla täytetty laatikonmallinen osa johon menee monta johtoa? Enpä toisaalta osaisi edes käyttää tuota radiota vaikka se olisikin kunnossa

1hilavitkutin kirjoitti 18.06.2010 klo 00:46:38:

Kahdessa lapussa lukee sama eli "likt anod" ja olet varmaan oikeassa niiden merkityksestä. Yhdessä lapussa lukee 220 ja siihen tulee verkkojohdon toinen johto eli se on 220 voltin ensiökäämin ulosotto. Neljännessä lapussa lukee 120 ja sitä johtoa ei ole kytketty. Se lienee 120 voltin ensiöjohto. Tyyppikilven mukaan käyttöjännitteet ovat 120 ja 220 volttia, joten tämä täsmää.

1hilavitkutin kirjoitti 18.06.2010 klo 00:46:38:

Tässä on sama.

1hilavitkutin kirjoitti 18.06.2010 klo 00:46:38:

Kiitos vaan tarjouksesta. Kyllä tästä projekti taitaa tulla mutta en tiedä koska siihen ehtii enemmän syventyä.

1hilavitkutin kirjoitti 18.06.2010 klo 00:46:38:

Ihan kuin olisin jossain vanhassa mainoksessa joskus nähnyt maininnan Utah -tuotemerkistä mutta en muista missä.

Jos joku haluaa tutkia radion niin sen saa kyllä lainaksi.

Timo

Mikähän valmistaja kyseisellä konkalla. Logo kolmipäinen lohikäärme, vai olisko peräti sakemannien kotkat ?

Joka tapauksessa näitä on liuta vuotavina Zitting & Co merkillä varustetussa projektiradiossa joka tuli tuossa hiljattain hankittua. (Tarkkaa mallia ei ole vielä tiedossa, täytyy laittaa kuvia siitäkin jahka ehtii, )
Kyseessä siis metallikuorinen, 11-30 päivätty 2uF / 1000 Voltin, piellä tiivistetty,  paperikonkka.

EDIT: Niin olen vielä vähän vaiheessa mietintöä, mitä näiden kanssa tehdä.
1. Jättää entiselleen, joten radion toimintaan saattamisen voinee unohtaa.
2. Avata ja purkaa, ja vaihtaa sisukset moderniin konkkaan. Kohtuu iso homma.
3. Yrittää elvyttää näitä. Lämpökäsittelyllä, ja wax pottingilla on britit vissiin näitä pystyneet elvyttämään käyttökelpoisiin vuotovirtoihin, mutta hieman arveluttaa tämä.

OH2NLT kirjoitti 27.02.2019 klo 00:50:12:

Kiitos, niinpäs taitaa olla.

EDIT: Olis pitänyt vissiin lukea muinaiskreikkalaista mytologiaa, niin olisi tämäkin selvinnyt heti Kolmipäinen käärmes -> https://fi.wikipedia.org/wiki/Hydra_(mytologia)

OH2NLT kirjoitti 27.02.2019 klo 00:50:12:

Nämä 4uF ja 2uF on enemmän ja vähemmän eristevastusmittauksen perusteella käytännössä oikosulussa. Pari 2x0.1uF konkkaa ovat kuitenkin kunnossa.

OH2NLT kirjoitti 27.02.2019 klo 00:50:12:

Heh, ja sama ala edelleen.

Åken kanssa samat kokemukset samasta radiosta, ainoa ero oli että laitoin tilalle muistaakseni 4,7uF elektrolyytin. Helppo ja nopea homma. Vanha kondensaattori oli muuttunut muutaman sadan ohmin vastukseksi.

No niin. Sain vihdoin tämän Zittingin valmistaman radion niin hyvin kuosiin kuin tässä tilanteessa on mahdollista. Pyrin tekemään remontin alkuperäistä säästäen, aika hyvin onnistuen. Kondensaattorien sisukset oli pakko vaihtaa, ja säätökonkkiin oli tehtävä mekaanisia korjauksia, joita ei aivan täysin voi olla huomaamatta, lähemmässä tarkastelussa. Lopputuloksena radio, joka toimii
Puutteitakin on, joka on helposti todettavissa kuvastakin. Kotelosta ei ole jäljellä kuin pohjalevy
Myös moka meinasi käydä noiden niklattujen kelapurkkien putsauksessa, koska nikkelikerros on aika ohut.
Olisi mielenkiintoista tietää mikä malli tämä  oikeastaan on ?, ja minkälainen kotelo on ollut alunperin. Verkkojännite on ainakin kiertänyt "kannen" kautta, eli kuvassa näkyvät sokeripalat merkkaa paikalla olleita kytkimiä, tai sitten sulakepitimiä.
Laitan kuvat niistä myöhemmin. Ovat meinaan tallella.

Ainiin. Tämä on edesmenneen Matti Henriksonin jäämistöstä hankittu. Oli aloittanut entisöinnin ruosteisen muuntajan peltikotelon kunnostuksella, ja minä sitten hankittuani tämän jatkoin. Kiitokset ja terveiset perikunnalle.

EDIT1: Toiveissa oli että nuo "kyljet" löytyisi vielä, mutta voipi olla että Matti on pistänyt ne saunan uuniin, koska selkeitä kosteusvaurioita on tämä kärsinyt joskus

EDIT2: Ja täytyy sanoa, että vaikka tämä on osista päätellen nähtävästi ollut aika kallis ja hieno radio aikanaan, näkyy käsityön jälki tuossa guttaperkka, tai mitä sekoitelevyä ikinä onkin tuo  pohjakytkentälevy ? , ohi porattuja reikiä, väärissä kohdissa, ja vähän sinnepäin. Anodijännitekuristimen toinen napa oli todella lähellä säätökonkan runkoa, ja meni hetkittäin oikoseen, kunnes hokasin. Hieman piti muuntajaa ruuvien varassa siirtää.

Ainakin osa putkista alkuperäisiä, kuten tämä Valvon H4100D

Ensimmäinen RF-putki tosin pimeä,  ja pääteputki vuotaa hehkuista surinat.
Tasuri toimii, mutta on todella heikko.
Sain hommattua vastaavia kuitenkin toimintakokeilua varten.
Kuvissa kuitenkin alkuperäiset paikallaan. (niiltä osin kuin varmuutta siitä voi olla)

EDIT: Putkitus vasemmalta lukien: RE134, RES164D, 4V1A, H4100D, G490, U4100D, H4100D