Kun katsoo ajassa taaksepäin 40-50-60 luvuille, niin oli hyvin yleistä, että Suomessa tehtiin tunnetuimmat ulkomaiset radiot ja televisiot. Silloin ei tiedetty mistään kiina-ilmiöstä.

Tietysti tullipolitiikka oli silloin eri. Mutta ei kai se selitä kokonaan tätä ilmiötä?  Kun ajattelee Suomea markkinoina silloin, niin eihän tämä kummoinen kohde ollut silloin. Suhteellinen elintaso matala, palkkataso pieni, maata tuskin kunnolla sähköistetty.Nykytasolla ajateltuna ei kovin kaukana kehitysmaata muistuttavassa olosuhteissa elettiin. Televisiota moni haaveili silloiin, vaikka tv-lähetinverkko kattoi vasta osan maata. Tosin radion asema oli ihan toinen kuin tänään.
Tämäkin on perinnetietoutta, tosin uskottavaa kyllä.

Sama ilmiö ollut muuallakin euroopassa, esim. Ruotsissa.

Mitkä asiat saivat esim. Schaub Lorenzin tänne tulemaan? Palkat, tullit? En tiedä, onko tästä aiheesta ollut kirjoitusta lehdessä. Tässä olisi yksi aihe lehteemme

Onhan sitä fuskua tehty...

70-luvulla työskennellessäni eräässä lohjalaisessa tv-tehtaassa sielläkin harrastettiin
vierasmerkkituotantoa. Esim joinakin vuosina me teimme kaikki Suomessa myytävät Telefunken-
väritelkkarien perusmallit.

Finluxin asiakkaana oli Funkkenin maahantuoja SLO Oy joka oli järjestänyt lisenssiasiat
ja tekn. hyväksynnät kuntoon saksalaisen päämiehensä kanssa. Lisenssi salli telkkarien
myynnin vain Suomessa, sen takia vierasmerkki-tuotantosarjat jäivät pakostakin pieniksi.
Homman juju oli siinä että kuluttaja-asiakas piti saada uskomaan että kodinkonekaupan
näyteikkunassa komeileva vekotin oli saksalaista laatutyötä.  Vain pieni osa oli.
Puulaatikko tuli radiolaatikkotehtaalta Salosta, telkkarin 'moottori' (chassis) oli 1:1
TC-sarjan Finlux ja alkuperäistä saksalaista Telefunkenia oli vain kanavanvalinta/säätö-
nappulayksikkö joka asennettiin puulaatikossa olevaan reikään.

Lystikkäintä oli että 26" Telefunken maksoi kaupassa 3500 mk kun sama vehje Finlux-
paketissa maksoi vain 2500 mk. Osa ihmisistä halusi kuitenkin ostaa saksalaista laatutyötä,
en muista että tuotteen pakkauksessa olisi missään ollut 'made in Finland' -tekstiä...
Sitä sanotaan bisnekseksi. Alkuperäinen saksalainen Telefunken olisi ollut Suomeen tuotuna
aivan liian kallis.

Olen henk.koht. nähnyt ja sallinut itselleni kerrottavan että samantapaisia 'hämärähommia'
harrastettiin myös Salossa ja Turussa sijainneissa tv-tehtaissa.

Finlux teki 70-luvun lopulla oman brändinsä lisäksi televisioita yli kymmenellä vierasmerkillä.
Prosentuaalisesti Finlux-merkkisten tuotantomäärä ei ollut suurin. Kun kuvaputkikokoja oli
kolme 20/22/26" ja ulkonäkövariaatiot siihen päälle (suomalaisesta perusmallista metallin-
kiiltäviä muoviosia sisältäneeseen ns. 'harakkasaksalaiseen') niin variaatioita oli yli 70 kpl.


Heikki T

Ajat muuttuvat vai muuttuvatko?

60-luvun lopulla Kokkolassa saman kadun varella myytiin matkaradiota kahdessa eri liikeessä. Matkaradio taisi tulla Helvarin tehtaalta kahdelle eri merkillä.

80-luvulla Salora valmisti monitoreja valvontakäyttöön (sairaala- ja teollisuusprojektihin). Niitä myytiin Kone xxx -merkillä (Kone Oy:n Instrumenttiryhmä oli jakelukanava. Instrumenttiryhmä valmisti mm. potilasvalvontalaitteita ja teollisuuden grafiikkanäyttöjä).

Heikki M

Lainaus:

Kyllä ajat on muuttuneet. Mikä on seuraava on maanosa, joka on ryöstöhyödynnettävissä Kiinan jälkeen. Afrikka? Kun kiinalaisten palkkataso on tarpeeksi noussut, niin firmat huomaavat "suuren potentiaalin" varmastinkin Afrikassa tai e-amerikassa.  Joskus 10-15 vuoden päästä sieltä tuodaan elektroniikkakrääsää.

90-luvulla muka keksittiin OEM-pajat. Kai niitä keksimässä oli konsulttijoukko taas.

Salora yritti 70 -luvulla Swazimaassa tehdasta, vaan ei tainnut kannattaa:
http://www.digipaper.fi/presso/5258/index.php?pgnumb=18

Suomi oli 70 -luvulla Ruotsin halpatuotantomaa. Ruotsissa oli palkat paljon suuremmat ja silti työvoimapula. Vaikka paljon suomalaisia sinne menikin, se ei riittänyt, myös tuotantoa siirrettiin Suomeen.

-Jouko

qwerty esitti kysymyksen ja kirjoitustoivomuksen Radiot-lehden toimituskunnalle:
"Mitkä asiat saivat esim. Schaub Lorenzin tänne tulemaan? Palkat, tullit? En tiedä, onko tästä aiheesta ollut kirjoitusta lehdessä. Tässä olisi yksi aihe lehteemme "

Aihepiiriin liittyvistä kirjoituksista on useammankin kerran keskusteltu toimituskunnassa. Kirjoittajia ei toistaiseksi ole löytynyt. Kirjoittajan olisi kyettävä paneutumaan sekä radioteollisuuden että maamme talouspolitiikan kysymyksiin. Toivomme, että joku rohkenisi tarttua haasteeseen.

Suomessa oli kova pula ulkomaanvaluutasta toisen maailmansodan ajoilta 1950-luvun lopulle saakka. Ulkomaisten radioiden, televisioiden ja radiotarvikkeiden tuonti alkoi vasta silloin olla melko vapaata. Radiolaitteilla - kuten suurimmalla osalla tuontitavaroista - oli tiukka tuontilupamenettely (lisenssit) yli kymmenen vuotta eteenpäin sodan päättymisestä. Valmiille radioille oli vaikea saada tuontilupia. Yksi tapa kiertää tätä oli koota radio Suomessa sopivista "lohkoista" ja teettää Suomessa painavat ja tilaa vievät osat kuten kotelot, muuntajat jne. Toki muitakin syitä ulkomaisten radio- ja televisiomerkkien kokoamiseen Suomessa oli. Koska asia on monisyinen, kirjoituksen laatiminen ei ole helppo tehtävä, mutta asiaan paneutuvalle se on mielenkiintoinen ja varmasti tyydytystä tuova, kun kirjoitus sitten ilmestyy lehdessämme.

Telefunken/Telestar -kysymyksestä on kirjoitus tekeillä. Tarkoitus on saada se julkaistuksi vielä tämän vuoden puolella.

Kauko Viitanen

Olikos sodan jälkeen (1945....jonnekkin 1950 luvulle) merimiehillä ulkomaan valuuttaa, jota käytettiin sitten ulkomaan tavaran hankintaan? Toivatko merimiehet jopa autoja? Ohi tuontisäännöstelyn.

Heikki M

Radiokauppias 4/1960 lehdessä näkyy olevan RLL:n tiedotuksia palstalla.

-Jouko

SLO:n yrityksen nimi jäi historiaan keväällä 2022

Helsingissä 14.5.1945 perustettu Sähköliikkeiden Oy (SLO) toimi
aikanaan mm.Telefunkenin ja AEG:n maahantuojana.
https://www.porssitieto.fi/osake/lisaa/slo.shtml
https://fi.wikipedia.org/wiki/SLO

2.5.2022 SLO yrityksen uudeksi nimeksi tuli Sonepar Suomi Oy.
https://www.sahkomaailma.fi/slon-nimi-jaa-historiaan/

Moro!

Mullakin on vieläkin toimiva loisteputki roikkalamppu vastusjohdolla, jollainen oli täällä laiton silloin nelisenkymmentä vuotta sitten kun sen kaveri Saksasta toi, ja on ilmeisesti edelleen laiton, kun ei ole täällä tarkistettu?

Jussi

Virittimien maahan tuonnissa oli myös ylimääräinen 19% suojatulli vielä 80-lopullakin,
vaikka suomessa ei enää virittimiä valmistettukaan! Tätä kierrettin tuomalla virittimet
erillisinä, koska hifisteillä oli laadukas vahvistin tärkeämpi kuin se viritin. Yhdistelmät
olivat myös suhteellisen kalliita, vrt. Marantz.

Mutta jos ajattelee todella isoja käänteitä tukkuriportaassa niin 90-luvun alussa alkoi
todellinen fuusiokierre, lukuisia vakaita firmoja katosi kehästä, joko fuusion kautta tai
sitten lopettivat kokonaan! Kuka olisi vielä 80-luvun lopulla uskonut tätä kehtystä?

Markku