Tervehdys asiantuntijat
Minulla on tuossa hyllyn päällä tuommoinen pieni,sievä Luxorita, joskus vuosia sitten sen kunnostin
ja tänään kokeilin pitkästäaikaa ja hienosti soi. Kysymykseni liityy putkiin mistä niitä nykypäivänä kannataa kysellä?
Sitten minulla on vielä toinenkin pukiradio Philips Import ?? sekin siistissä kunnossa ja toimii, mutta jotain häikkää
power kytkimessä (ohitettu)niitä kytkin hässäköitäei varmaankaan ehjänä helposti löydy?
Ei nuo mitään harvinaisuuksia ole, mutta kyllä wanhat joululaulut kuulostaa hienolta oikeasta putkiradiosta.
t. Jarmo

Huutonetti on yksi hyvä paikka myös. Jos ei jotain putkea ole juuri sillä hetkellä myynnissä niin kannattaa kysellä myyjiltä suoraan, ainakin niiltä joilla on enemmänkin niitä myynnissä (nimimerkkejä en nyt tähän viitsi laittaa).

Sitten on ebay. Sieltä kerran esim. ostin 4 samaa putkea jotka postikuluineen USAsta maksoivat saman verran kuin yksi täällä Suomessa.

Tampereella yksi vaihtoehto on -> http://www.musiikkitarvike.com/02_putket-2.htm . Kannattaa soittaa ja kysyä kun tuota listaa ei ole päivitetty vähään aikaan. Hinnat on suurimmaksi osassa vielä voimassa mutta osoite on eri.

Timo

Soi paikoin ihan hyvin, poistin paineilmalla pahimmat pölyt. Ääni häipyilee, vika vois olla potikassa, mutta myös putken ecc 85 liikuttelu palauttaa äänen hetkeksi.

Pitänee pestä koneisto, nähtävästi muuta vikaa ei laitteessa kuitenkaan ole, kuin hapettumia. Vanhat konkatkin näyttävät ehjiltä. Voishan ne kyllä vaihtaakin, ei iso homma.

Mahtaakohan olla kytkistä kellään ?

Näyttää kotelo olevan maalattu jo tehtaalla kermanvaaleaksi.

Mikä mahta olla tyyppinumero?

LGL

Joku kaavio löytyy 3491W (BR-nr 402-5). Lähetä yv:llä sähköpostiosoitteesi. Noita Luxoritoja on useampia; 3051W, 3690W, 4590L, 755W, 355W, 553W, 555W ja 355WD sekä jokunen eri sarja. Kaikkiin on olemassa oma kaavionsa.
Tässä mun kaaviossa on putkitus: ECC85, ECH81, EBF89, ECL82 ja EZ80 (1957)

RMorg:in esittämä Luxor Luxorita 3491:n putkituksesta puuttuu yksi kappale EBF89. Tässä on nimittäin kaksi näitä. Yhteensä 6 rööriä.

LGL

Tuossa yllä olevassa linkissä toiseen keskusteluun on mielenkiintoinen tieto, joskin varmistamaton:

Lainaus:

Eli huhu kertoo, että ensimmäisissä Luxorin ularadioissa oli taajuusalue 108 MHz asti koska Luxor osti, vahingossa tai ei, Telefunkenilta ula-yksikköjä jotka oli tarkoitettu Amerikan markkinoille (siellä ulan taajuusalue on aina ollut 108 MHz asti). Mutta sitten viranomaiset (joko Ruotsissa tai jossain maassa johon näitä radioita vietiin) kielsivät kotiradioista taajuusalueen 100-108 MHz joka oli silloin varattu viranomaiskäyttöön. Noin vuodesta 1957 eteenpäin Luxorin radioissa oli 87-100 MHz taajuusalue.


Minulla on myös tuo sama Luxorita eikä siinäkään näy takaseinässä mallimerkintää. Ei myöskään koneistoon liimatussa paperilapussa.

Timo

No nyt kun sitten pääsin kotiin radion luo ja sormia apuna käyttäen sainkin putkien lukumääräksi 6. = yhden käden sormet ja toisen handun peukalo.

Voisiko itse kotelon materiaali reagoida jotenkin käyttämäsi maalin kanssa?

Markku 

Halkeamiin on voinut mennä silikonia jos radion pintaa on pyyhitty esim. Pledillä, näissä "hoitoaineissa" on tuota silikonia mukana.
Pahimmassa tapauksessa radion pintaan on suoraan suihkutettu ainetta ennen pyyhkimistä joten siiinä voi olla perimmäinen syy
tähän ongelmaan. Silikoni tekee kiilloitetusta pinnasta likaa hylkivän, siksi sitä käytetään yleisesti, kannattaa vältellä ko. aineita.

Markku 

Hangattu ja maalattu pariin kertaan. Hieman vielä silikonijälkeä, muuten ok.

Jatketaan tähän juttua tästä Luxorita:sta:
Nyt jänniteasetus on 250 V asennossa ja pääteputken anodilla on n. 190 V, tasurilta lähtee 199 V.

Mutta kuvassa on tasurin anodin ja maan välillä yksi 5 nF konkka tässä radiossa, joissakin muissa on vastaavassa paikassa kaksi vastaavaa. kannattaisiko tähänkin laittaa niitä molemmille anodeille?
Tässä tuo vanha on jo 6,55 nF ja jännitekestoksi on merkitty 2500V - no menee vaihtoon. Kaaviossa jännitekesto on 500 V.

Löysin Saksalaisen sivuston radion korjauksesta:
http://www.magischesauge.de/magischesauge_reparaturhelfer.htm#Die_MinimalInstand...

Viestissä 11 oli juttua Luxorin ulapurkkien taajuusalueista, vuoden 1956-57 luettelossa on useimmissa ulan taajuus välillä 86-108 MHz, kuvassa:

Soveltuu hyvin nykykäyttöön

Jänniteasetus muutettu 220 V asentoon.
Radion ottama virta 214 mA 220 V asetuksella (muuntajan ensiokäämi) ja anodivirrat 71 mA 220V asetuksella. Hehkuvirta (lask.) 2,615 A, mit. 3,15 A (0,1 Ω etuvastuksen yli), hehkujännite nyt 6,34 -> 6,29 V~.
Hehkujännite putoaa etuvastuksen lämmetessä (n. 50 ºC), kun vastusarvo siinä kasvaa.

Jos nyt joku värkkää vastaavaa Luxoritaa, niin tuossa on audio-osan komponentit, vahapintaiset meni vaihtoon. Kaikki osat eivät olleet osaluettelon mukaisia, eninten oli eroja jännitekestossa - nyt ne on kuitenkin 630 VDC tai parempia.

Minulla oli kyseisessä Luxoritassa samoja ongelmia. Siinä ei ulakytkin yhdistänyt ollenkaan. Purin koko kytkinpakan ja syyllinen selvisi. Nuo messinkiset liut olivat syöpyneet, hapettuneet tai muuten vaan menettäneet joustavuutensa. Monet niistä katkesi pienestäkin kosketuksesta. Ensin ajattelin tehdä ohuesta messinkipellistä uudet, mutta luovuin siitä kun totesin sen liian työlääksi ja kun radion koppakaan ei ollut kovin kaksisessa kunnossa, niimpä laite päätyi romutukseen.
Toivottavasti sinun laitteessasi ei ole yhtä ikävää ongelmaa, voihan siinä olla vaikka vaan hapettuneita kontaktipintoja noissa liuskoissa.

Ohessa kuva hajonneista messinkisistä kytkinliuskoista

Timo

En nyt suoraan muista kuinka pitkälle sitä jouduin purkamaan. On jo joku vuosi aikaa siitä. Voin huomenna kaivella varastoa jos vaikka löytäisin tuon "raadon", niin kerron miten sen purin.

Timo

Kiitos Timo, tämä oli helpottava tieto. Harmi, olin pannut koneen kasaan käyttöä varten - asiaa tutkitaan

Timo, jos on tulevaisuudessa tarvetta, niin onko sulla noi säätönupit tallella - tässä koneessa pienemmät on jo halki ja liimattu.?

Timo: Kiitos tiedosta!
Ula-puolen valintakytkimen pala lähtikin yllättävän helposti, ruuvarilla vaan nostin peltiä (kuva).
Nuo liukukoskettimet on vähän kuluneet, mutta onneksi tässä ei ole käytetty CRC:tä kontakti-suihkeena  . Mä olen putsannut noita jo aikaisemmin, muuta vielä on mustaa mohnää paloissa (kuva).
Nyt tässä mietin, täytyiskö viedä kultasepälle hopeoitavaksi - katsotaan.

Tää remontti on toistaiseksi finaalissa, mulla on taulukossa noita jännitearvoja - ei vaan nåy tässä hyvin enkä viitsi rakentaa uutta noilla tekstikentä yläpuolella olevilla napeilla

Luxoret:en jänniteasetus 250 V~, hehkujännite 5,73 V~ ja anodipiiriin menee 197,5 -199 V ennen suodatusta. Pääteputken ECL82 pentodin anodille 184,6-186,6 V=, rippeli 3,2 V~ (kaaviossa 202 V) ja triodin anodille 59,1 V (kaaviossa 57 V) anodin etuvastus 220 k on kasvanut 283 kΩ :iin. Kaikilla putkilla, joille etuvastus jännitesyötössä on 100 kΩ tai yli, on vastusarvo reilusti yli ilmoitetun 10%  - suurin ylitys  470 kΩ → 580 kΩ = 123%.
Radio soi kuitenkin hyvin normaalilla kuunteluvoimakkuudella, mutta kovaääninen ei selviä suuremmista volyymeistä – ääni särkyy pahasti.

Seuraavaksi tutkin jännitearvoja 220 V:n asetuksilla, kun tuo hehkujännite on niin alhainen ja epäilen ettei putket toimi optimaalisesti. Virtalähdepuolen etuvastus  (osa R102) on osaluettelossa merkattu 1,5 kΩ, mutta asennettuna on 2 kΩ (alkuperäinen). Päätepentodin katodivastus on osaluettelossa 330 Ω ja alkuperäisasennuksessa on 300 Ω (R97) ja katodikonkkaa ei tarvinnut vaihtaa (yllätys!) eikä virtalähteen kaksikkoa C60 32 + 32 µF 250 V.
Kaikki paperikonkat on vaihdettu pois, kun niiden arvot oli useimmilla reilusti yli toleranssin – esimerkiksi 500pF → 695 pF.
Jätän tähän radioon jännitevalinnan 220 V~ asentoon.

Alla olevassa kuvassa on ulapalikka, jossa kaksi uutta kontaktipalaa ja loput vanhoja.
Metalliliuskaa tarvitaan kaksi, kontaktipalan asennuksessa ettei käy niinkuin edellisessä viestissä kerroin. Nuo liskat estävät kontakteja eksymästä omille teilleen, pituus vähän yli muovipalan ja leveys 5 - 5,5 mm, pellin paksuu max. 0,2 mm (on tiukka) parempi olisi 0,1 mm (ei löytynyt nurkista)
Radiossa toimii nyt ainakin Ulan lisäksi MW - ilmeisesti ulakytkin esti noiden AM-alueiden toiminnan.

Pääteputken katodivastus kylmänä ~300 Ω jännite yli 11,2 V ja yli 500 Ω käyntilämpöisenä jännite yli 11,4 -11,6 V. Vastuksen tehon kesto 1 W pitäisikö olla suurempi tehonkesto, jotta toimisi viileämpänä?
Kaaviossa on jännite ilmoitettu 11,5 V


Ula-kytkimen korjauksen jälkeen radio rusahtelee, voisiko johtua messinkisistä kontakteista (messinki – messinki) – vanhoissa on hopeoitu – messinki kontaktipari:


Anodivirta oli pudonnut 10 mA noiden messinkikontaktien kanssa, enkä tykännyt tuosta ajoittaisesta rusahtelusta Ula:lla ja huomasin virtamittauksen aikana rusahdus nosti hetkellisesti virran n. 90 mA:iin.
Siis aaltoaluekytkin uudelleen tarkasteluun.

Huomasin myös, että Helkama-radio on käyttänyt uudemmissa malleissaan samaa huonoa kytkinkoneistoa kun tässä Luxorissa!!

Kun oli aikani tutkinut valintakoneiston kytkinpakkoja, löytyi sieltä varaosia eli käyttämättömiä kontakteja. Yhden sain levysoitin kytkimestä ja toisen KA:sta, tilalle laitoin noita ”itsetehtyjä”.
Nyt mulla oli myös ohuempaa ohjainsuikaletta välissä ja voiteluaineena 7-78. Kaljatölkin alumiinilevy on vain n. 0,1 mm paksua.
Ula otti virtaa enää n. 58 mA:a kun se aluksi oli 71 mA, mutta muut aaltoalueet eivät toimi tai vähän kuuluu nupit kaakossa. (verkkojännite tällöin 235 V~ )

Siinä AM-alueiden vikaa hakiessa kontakteista tökkäsin Ula-valintaliukua (ula valittuna) ja se piru painui sisään eikä palautunut takaisin (kolmas kerta jo!! Kytkinkontaktit jää jotenkin jumiin, kuten aikaisemminkin ja valintavivun ote oli kirvonnut mustasta liukupalasta).
Piti kaksi yötä nukkua, ennekuin jatkoin tutkimuksia – meinasin jo tehdä tälle radiolle LOBOTOMIA- käsittelyn eli juottaa oikosulkulangat ulakytkentään.

Kuitenkin työnsin nuo alumiinisuikaleet sinne palikan ja rungon väliin, toinen (voideltu) meni heti perille asti ja oikeanpuoleinen pisti hanttiin – jouduin kytkimen sivusta auttaman pienellä ruuvarilla kahdessa kontaktivälissä (oli jo aikaisemmin poistanut ulostyöntyneen kontaktiparin), sitten pala tuli helposti ulos ilman tuhoja. Takaisin laitto sujui ongelmitta, sitä oli jo harjoiteltu.
Laitoin lopuksi peltisuikaleen päätemuuntajan telineen ja rungon väliin estämään enemmät vahingot (kuvassa vaalean harmaa).

Liitteenä taulukko Anodi- ym jännitteistä.

En ole aikaisemmin tehnyt näinkin perusteellista jännite/ virta-mittausta, kun nuo jännitteet anodeilla on korkeammat kuin kaaviossa annetut, niin voisiko se johtua putkien vanhenemisesta ja siten virran kulutuksen pienenemisestä? Olisiko muita ehdotuksia?.
Hehkuvirrat on 3,15 A ja hidas 3 A sulake kestää, kun osa hehkuvirroista kulkee ohi (1,915 A).
Muuntaja käy kyllä kuumana 3 tunnin käytön jälkeen, ei pysty sormea pitämää pakassa, mutta kananmunan paisto ei kuitenkaan onnistuisi.

Nyt on nupitkin paikoillaan, pölykapselit ja koristevanteet kiillotettuna ja lakattuna. Varovaisesti täytyi lukitusruuvit kiristää pinsettiotteella ruuvarista, en ruvennut korjaamaan noita muoveja – ei ole tietoa alkuperäisestä materiaalista, jotain ABS-tyylistä se on, sopiva ”hitsauksen” lisäaine olisi vaikea löytää.

Ostin uuden ”lelun”; Portable HW-308 ESR Meter Transistor Tester Digital 12864 LCD Screen ja piti tietysti kokeilla toimivuutta. Mulla oli vielä tallessa Luxoritan vanhat konkat, jotka olin testannut Helmikuussa 2020 ET-6013 kapasitanssimittarilla (arvot merkattu kuulakynällä) ja nyt uudestaan sinisellä tekstillä (2021 joulukuu). Punaisella merkkasin HW-308 testerillä saamani arvot, vaikka vehjettä kehutaan ESR testeriksi antoi se vaan yhden konkan kohdalla ko arvon ja lisäksi se ilmoittaa jännitehäviön (Vlos) % - tätä viimeistä arvoa en sen paremmin analysoinut.
Tohon testeriin ei tullut mitään ohjeita mukana, löysin kuitenkin netistä enkun-kielisen joka sinällään ei hommaa paljon valaise – härpäkkeen hain Uraltonesta 18 €. Ehkä laitan jutun testeristä erikseen foorumille myöhemmin ja myös suomennetun ohjeen. Kuvat taulukko ja testeri.

Mittarissa on varmaan joku raja, minkä yläpuolella se ei suostu mittaamaan ESR-arvoa. Eipähän sitä juuri mittaillakaan muilla kuin elektrolyyteillä.

No napsase konkan toinen jalka poikki ja tarkista muuttuiko tilanne, sen konka voi sitten myöhemmin vaihtaa kun siltä tuntuu.
Tämän ketjun viestissä #40 on pdf-tiedosto mm. jännitteistä, aloita niiden mittauksella. Tässä radiossa on paljon huonoja konkkia ja jos laite tulee käyttöradioksi, niin sitten on vaihtotyötä tiedossa.

Suosittelen käyttämään virtakytkimellä varustettua jatkojohtoa aluksi, jottei tarvitse painella ula-nappia enempien mahdollisten vaurioiden välttämiseksi. Noiden kytkinpalojen kontaktipinnat on kuluneista ja hapettuneita, mikä osaltaan voi olla vielä syynä hiljaiseen ääneen.

Mittaus kannattaa! Sieltähän puuttui yksi jännite kun r97 oli sökö. Nyt soi! Olit vissiin kuitenkin verrokkiyksilössä vaihtanut pussillisen pikikonkkia?

Selvä. Täytyypä kysellä vähän käyttötarkoituksesta. Minäkin laitan kyllä katkaisijan johtoon. Mitenkäs vielä kun 220 v asennossa esim hehkujännite on 6,8 ja ecl82 anodijännitteet 200 v kieppeillä ja 250 v asennossa jännitteet ovat  reilusti alakantissa, esim ecl82 anodijännitteet 130 v kieppeillä ja hehku 6,1. Radio soi pienilläkin jännitteillä oikein on nätisti mutta liekö nuo jo liian alhaalla? Vai liekö jossain vastustuksen arvo ryöminyt yläkanttiin...

Tää kone tuli taas kylään maininnalla, että ääntä ei tule ja valo sekä hehkut toimii. No, minä tietty epäilin heti kontaktivikaa jossain – väärin meni, vika on tuossa valintanäppäimistössä. Ula nappi ei painu pohjaa jos virta on katkaistu FRÅN-napista, mutta jos painan MV- tai KV:n ensin toimii FM (ula) valintakin kakistelematta.

Olisko tarjolla tietoa mitä vois tehdä asian korjaamiseksi? En ole vielä ottanut koneistoa kopastaan, siinä voi olla joku osa pikkusen vääntynyt aikaisemmassa käsittelyssäni.