Muovin ja listanreunaan laitoin koristeeksi messinkitankoa liimaten pikaliimalla. Päät pienellä upotuksella kotelon päätyseinään. Syy se että muovin alaosan reunaa ei saanut listan alle kuten vanha oli ja reuna oli vähän rakoinen.

Ostin takavuosina syksyn tarjouksesta tuollaisen pöydän työpöydäksi muutamalla kympillä. Pöydässä on jatkojalat joten saa sekä normaalikorkeudelle että noin 40cm korkuseksi. Jalat lyhennettynä sopi hyvin tämän radion huoltokorkeudeksi kun asentaa radiota takaisin. Ei tarvi olla kyykyssä.

Seuraavaksi sitten levysoittimen kunnostus. Ei pyöri helposti, levylautasen kumimatto kovettunut pilalle. Neularasia, toinen käämi poikki ja neuloja yksi viallinen. Philipis merkistä vain pohja jäljellä.

Neljä ruuvia nurkilla pitää kiinni kotelon sisällä olevan lisäkotelon jolla levysoitin on osin eristettu radio-osasta.

Takaseinässä ylhäällä oikealla on tappi, laitettu että siihen voi työntää äänineulapään kun ottaa varresta irti. Hyvä idea.

Jatkan taas juttua jahka sähkö vähän halpuu.

Toimintaperiaatteesta sen verran että nopeudensäätönupin juuressa on pyöritettävä säätö joka sitten vaijerin kautta siirtää kuvassa näkyvää magneettiparia jonka välissä moottorissa oleva kuparikiekko pyörii. Nopeudensäätö on magneettisesti säätyvä ja toimii ihan riittävän mukavasti, silloin kun pyöriminen on muutenkin jouhevaa.

Jahka sain moottorin huollettua ja muutenkin katseltua että kaikki osat toimii, ja irrotetut pienet jouset paikalleen mekanismista, niin sitten testitolpille väliaikaisesti pystyyn loppusäätöjä varten.

Pyöriminen korjaantui niin hyväksi että kun pikkasen levylautasta sormella pyöräitti niin minuutin pyöri itsekseen. Kyllä moottorin putsaus ja laakeripintojen öljyäminen kannattaa.

Testivaiheessa säätyi hyvin normilevylle ja nopeuden säätimessä jäi vielä varaa molempiin suuntiin säätövaraa.

Äänivarren juuressa on varren alapuolella pieni muoviosa poikittain siten että ääniverran nostovipu sitten sitä työntäen pitää varren irti levystä ja sen varassa voi laskea sitten äänipään levylle. No se oli katkeamassa irti se pieni muovipala, mutta sain sen pikaliimalla liimattua takaisin, alkoi äänivarren nostomekanismi toimimaan kuten kuuluu.

Sitten sattui olemaan philips merkki niin sen liimaus vielä pikaliimalla. Äänipääksi vaihdoin AG3304 tilalle 22gp230 tyyppisen kun sattui olemaan jemmassa. Tuo uudempi on korkeus-suunnassa matalampi, eli ylempänä irti levystä. Tämän takia jouduin sitten tekemään levylautaselle kaksi mattoa päällekkäin. Vanha kumimatto oli koppura joten leikkasin askarteluliikkeestä ostettua huopaa kiekon päällimmäiseksi. Huovan vahvuus noin 3mm ja alle sitten laitoin toisen aiemmin ostamani tiivistekumilevystä leikatun kiekon.
Toki voisi leikata kaksi huopaa ja liimatakin.
Tai sitten jostakin hommata AG3304 neulapää, mutta tahtovat maksaa.

Piti mainita tästä aiemmin.

Sikli on oivallinen välinen jolla voi poistaa maalit, lakat, yms, puupinnalta. Sillä voi työntää tai vetää. Terävä reuna on terävä silloin kun sikli on kunnossa, eli sivulle päin tekee helposti viillon, tarkkana saapi olla.

Hyvä sikli on näissä hommissa hyvin tarpeen ja toimii kun sen käytön treenaa.

Jatkan päivitystä huomenna, alkaa olla loppusuoralla tämä korjaustyö.

Kuva kun jo lasi paikallaan.

En hoksannut ottaa ennen lasin laittoa kuvaa jotta olisi nähnyt asemanarut paikallaan. Asemanarut vanhat oli sykkyrässä mukana, mutta ehyenä ja kuivuneena. Sain niistä mitat joten oli helppo sitten tehdä uudet ja sai jopa kohtuullisella työllä paikalleen. En ihmettele että aikoinaan kokoonpanossa on naiset olleet nopeita hoikkinen sormineen.

Langaksi laitoin puuvillanarua, sellaista joka ei käsin vetämällä katkea helposti ollenkaan.

Jos lasissa jossakin kohtaa takapuolelle maali lähtenyt että valo näkyy läpi, niin mustalla kivitussilla on helppo korjailla pieniä korjauksia.

Uuden tein kansion välilehdestä ja vahvistin päädyt teipillä. Kestänee aikansa ja on valkoinen. Niitit olisi voinut laittaa, mutta ei ole sopivaa työkalua.