Pistämpä tännekin, täältä löytynee tietoa?

Eli onko olemassa mitä halpaa, ok mittalaitetta vai kannattaako tehdä itse?

Elikkä pitäisi saada mitattua tehottomia tupla triodeja, siis:
ecc85, e188cc, ecc 82, ecc83 jne

Mitenkä niitä kannattaa mitata ja mitä tarvitsee?

*6V hehkulle (tai muu jännite, jos P sarjaa tai U sarjaa, ei nyt tarvis)
*Anodijännite, säädettävä (Mikä säätöväli? 0-200V (tarvitaanko enemmän läpilöyntitestiä varten)?
-Tarvitaanko paljonkin virtaa? 50mA max?
- Virtamittari anodipiiriin (50mA) ((suojaus?)?
*Hilajännite ? (negatiivinen? millä välillä säätö ja tarvitaanko virtaa oikeastaan juuri mitään?
--------------------------------------------------
Mites itse mittaus käytännössä tehdään?
-Syötetään muutama esivalittu jännite hilalle, tietyllä anodijännitteellä ja mitataan virta? Mitä arvoja datasheeteistä katsotaan?

- Miten kuluneet putket oireilevat (oletetaan nyt, jotta vikana ei ole katodista irronnet palaset, jotka aiheuttavat oikarin tai irtonaiset hilalangat, jotka aiheuttavat saman)?
- Pitääkö putkia kuormittaa testerissä pitkään, onko ok, esim, jotta kytkee hehkun, antaa olla tunnin päällä ja mittaa sitten?
- Vaeltaako arvot ehjällä putkella miten, kun putki lämpenee.
- Miten näkyy mittauksessa, jos putkeen on vuotanut ilmaa pikkaisen?
- Miten putken mikrofonisuutta, saako sitä selville mittalaitteessa?

Putkinäkö kirjoitti 02.02.2026 klo 01:07:35:


Eli onko olemassa mitä halpaa, ok mittalaitetta vai kannattaako tehdä itse?

Halpaa testeriä ei ole olemassa, kaikki putkitesterit ovat kalliita tai erittäin kalliita. Ehkä halvin, monipuolisin ja ominaisuuksiltaan lyömätön on rakennussarjana n. 350 €:n hintainen uTracer, johon pitää sitten tehdä vielä kaikki mekaniikka itse. Mutta niitä on Suomessakin onnistuneesti rakennettu useita.


Mitenkä niitä kannattaa mitata ja mitä tarvitsee?

Hyvin pitkälle pääsee, kun mittaa I_a/U_g käyrän yhdellä anodijännitteellä, sellaisella mikä löytyy putken datalehdiltä, yleensä 250 V. Näin tekee edellisessä viestissä mainittu nimimerkki Marssiantennikin.


*6V hehkulle (tai muu jännite, jos P sarjaa tai U sarjaa, ei nyt tarvis)
*Anodijännite, säädettävä (Mikä säätöväli? 0-200V (tarvitaanko enemmän läpilöyntitestiä varten)?
-Tarvitaanko paljonkin virtaa? 50mA max?
- Virtamittari anodipiiriin (50mA) ((suojaus?)?
*Hilajännite ? (negatiivinen? millä välillä säätö ja tarvitaanko virtaa oikeastaan juuri mitään?

Minimissään tarvitset 6,3 V hehkuille, anodijännitteenä säädettävä on parempi, mutta kiinteä 200 tai 250V 30-50 mA riittää hyvin, harvoin niitä putkia isommilla virroilla ajetaan. Anodille 50 mA virtamittaus, ja hilajännitteelle jännitemittari 0-20 V. Nämä molemmat voi korvata halvalla digitaalisella yleismittarilla. Hilajännitteen voi ottaa helpoimmin vaikka paristoista 1 Mohmin sarjavastuksen kautta. Virtaa ei kulu yhtään, jos putken tyhjiö on hyvä.


Mites itse mittaus käytännössä tehdään?
-Syötetään muutama esivalittu jännite hilalle, tietyllä anodijännitteellä ja mitataan virta? Mitä arvoja datasheeteistä katsotaan?

Juuri noin. Hilajännitettä lisätään voltti, tai 1,5 kerrallaan (jos käytetään paristoja) ja tulokset merkataan putken ominaiskäyrälle, aivan kuten Marssiantenni tekee.


- Miten kuluneet putket oireilevat (oletetaan nyt, jotta vikana ei ole katodista irronnet palaset, jotka aiheuttavat oikarin tai irtonaiset hilalangat, jotka aiheuttavat saman)?

Kuluneesssa putkessa virtakäyrä jää alemmaksi kuin datalehden käyrä. Jos käyrä alkaa loiventua vasta isommilla virroilla, on putken emissio heikentynyt, eli katodi on kulunut.


- Pitääkö putkia kuormittaa testerissä pitkään, onko ok, esim, jotta kytkee hehkun, antaa olla tunnin päällä ja mittaa sitten?
- Vaeltaako arvot ehjällä putkella miten, kun putki lämpenee.

Normaalisti putkea ei kuormiteta sen pidempään, mitä tuloksen kirjaaminen vaatii. Hehku voi olla päällä pari kolme minuuttia, putken toiminta on jo silloin stabiloitunut. Ehjällä putkella virta-arvot ei vaella, mutta esim ECL86 putki on tunnettu ajan myötä kasvavista virroista. Hifi-miehillä voi olla toisenlaisiakin näkemyksiä, niistä en tiedä.


- Miten näkyy mittauksessa, jos putkeen on vuotanut ilmaa pikkaisen?

Negatiivisen hilaetujännitteen antavan virtalähteen ja hila väliin kytketään 1 Mohmin vastus. Vastuksen yli kytketään sen oikosulkeva painonappi. Kun tyhjiö on kunnossa ei oikosulkevan napin painaminen lisää anodivirtaa. Jos virta kasvaa, on putkessa kaasua.


- Miten putken mikrofonisuutta, saako sitä selville mittalaitteessa?

Eipä ole ikinä tullut kokeiltua. Helpoiten mikrofonisuuden saa selville naputtelemalla sitä sormella putken ollessa vahvistimessa omalla paikallaan. Luulisin, että analoginen anodivirtamittari vähän heilahtelisi naputuksen mukaan, digitaalinen ei luultavasti ehtisi reagoida?