Kuka selittäisi minulle, miksi 4G-yhteyden datanopeus pienentyy, kun tukiasemasta mennään kauemmaksi? Eikö sen pitäisi olla digitaalista tiedonsiirtoa, jota kuljetetaan analogisilla radiotaajuuksilla?

Ymmärrän kyllä, että lähettimen aiheuttama kenttävoimakkuus pienenee, kun etäisyys lähettimeen kasvaa, mutta miksi myös datanopeus tippuu?

Tein empiirisiä mittauksia kahdella kännykällä, joissa oli kahden operaattorin prepaid-simkortit. Mittasin datanopeutta eri etäisyyksillä ja eri suunnissa tukiasemaan nähden. Puuhasin tätä siitä syystä, että kotimme ja Elisan maston väliin rakennettu 7-kerroksinen rakennusmassiivi näytti vaimentavan 4g-signaalia voimakkaasti. Niin se tekeekin, kerrostalon toisella puolella, kun tukiasema on näkyvissä, datanopeus on meidän suuntaamme noin 50-60 Mbit/s, mutta kerrostalon toisella puolella nopeus on noin 5 - 10 Mbit/s. Ko. tukiasemasta ei yksikään antennikeila osoita juuri tähän suuntaan.

Mittausten perusteella päädyin vaihtamaan Teliaan, jonka tukiaseman antenni näkyy meidän parvekkeeltamme puiden lehdettömään aikaan. Vertailu oli helppo, Telia päivällä 50-80 Mbit/s, illalla 40-50 Mbit/s, Elisa päivällä 20-30 Mbit/s, illalla 3-5 Mbit/s, siis tässä meidän tönön kohdalla. Elisan on turha kaupitella minulle liittymiään ennen kuin parantavat verkon kattavuutta juuri tällä kohdalla.

Mittasin myös DNA:n datanopeuksia, ne sijoittuivat Elisan ja Telian puoliväliin. DNA:n tukiasema on saman talon katolla kuin Telian.

Etäisyyden kasvaessa kentänvoimakkuus pienenee ja signaali-kohinasuhde huononee, jolloin aikaa kuluu enemmän bittivirheiden korjaamiseen. Tämä aika on tietysti pois tehollisesta tiedonsiirtoajasta. Radiotiellä on muitakin asiaan mahdollisesti vaikuttavia tekijöitä kuten esim. dispersio.

Eero Aro kirjoitti 22.01.2026 klo 20:32:17:


5G saattaa joskus yllättää, vaikka samalla paikalla 4G toimisikin huonosti.  5G:n puolella saattaa olla käyttäjiä vähemmän, ja voi olla niinkin, että heikossakin kentässä saatetaan saada suurempia nopeuksia kuin 4G:llä.

"Jaetaan niukkaa hyvää kaikille", joskus aiemmin pullonkaula saattoi olla tukiasemalle tulevassa runkoyhteydessä, jotka oli monesti vielä kupariyhteyden varassa.  Nykyään varmaan melkein joka tukiasemalle tulee valokuitusyöttö jossa kaistaa rittää - jossain haja-asutusalueella saattaa olla point-to-point radiolinkin päässä.  Nykyään taitaa käyttäjä- ja liikennemäärien kasvun myötä se pullonkaula tulla enemmän siinä, että yhden tukiasema-antennin keilan alueella olevat käyttäjät jakavat samaa radiokaistakapasiteettia.

Kiinteässä kotikäytössä suunta-antennilla voi parantaa kuuluvuutta - sekin voi auttaa siihen että saa parempia nopeuksia.

Vielä 10 vuotta sitten vakuuteltiin, ettei mobiiliverkkoyhteyksistä ole kiinteiden linjojen korvaajaksi.  Mutta nyt DSL-tekniikoiden museoinnin myötä tänä päivänä onkin jo valtava määrä kotitalouksia, joihin ei ole kohtuukustannuksin edes saatavilla muuta yhteyttä kuin mobiiliverkkoyhteydet.