Ensimmäisiä mittauksia kun ehtii...
Tuo 0.1 µF konkka lienee tämä punaisella merkitty?
https://www.radiohistoria.fi/yabbfiles/Attachments/EF89_konkka1.pngJos paikallistin tuon oikein, se on isohko paperikonkka.
Mittasin näin aluksi tuosta ihan paikallaan sen verran, että tuon yli yleismittari näytti resistanssiksi noin 2.5 - 3 Mohm, lukema hieman vaelsi. Tuo ei paljoa kerro, mutta ainakin sen, että konkka ei hirmuisesti vuoda ainakaan yleismittarin jännitteillä. Kytkentäkaavion perusteella tuosta pitäisi olla 2.76 Mohm runkoon.
Kytkinmekanismin esille saaminen onkin sitten isompi homma.
ULA-alueella tuon viritysputken palkki näyttää voimakkaan aseman kohdalla menevän kokonaan kiinni kun radioon kytkee virrat, mutta jonkin ajan kuluttua se hieman avautuu eikä mene enää kokonaan kiinni. Onkohan tuo normaali ilmiö?
Putkihan on EM84, kun sitä kysyttiin. En tosin katsonut, onko siellä oikeasti sen tyyppinen paikallaan.
Tuli muitakin kysymyksiä mieleen tästä:
ULA-virittimen antenniliitännässä on spiraalille kierretty parijohdon pätkä, mikähän sen idea on? Ei tule mieleen kuin joku siirtojohdon pätkällä tehty sovituspiirin tapainen. Sen kuuluu ilmeisesti siinä olla, kun ASA-museon kuvassakin se on.
Tästä yksilöstä on kotelon sisällä kiertävälle ULA-antennille menevä johto poistettu joskus, täytyy tehdä uusi. Mutta kuvan mukaan sisäistä antennia ei kytketä tuohon spiraaliin.
https://asamuseo.fi/ASA758/1_ASA758_sis%C3%A4.jpgKuuluuko etupuolella olevan messinkisen listan olla sähköisessä yhteydessä jonnekin? Radion ollessa päällä siinä tuntuu jonkinlaista värinää, kun vetää sormella sitä pitkin.
Lista ei vaikuta olevan yhteydessä koneiston runkoon ("maahan"), tosin siitä on hieman hankala saada yhteyttä näkyviin edes itseensä - onkohan siinä jotain lakkaa päällä?
Jännitettä siitä voi mitata verkon suojamaata vasten jonkun 24V, virtaa taas ei yleismittarilla näy lainkaan. Eli jos siitä jotain virtaa kulkisikin, se olisi alle 1 µA.
Koneiston rungosta saa mitattua vajaa 230 V ja 0.7 mA suojamaata vasten jos töpseli on sopivasti päin seinässä. Verkkoliitännän puolella on konkka toisesta johtimesta runkoon. Minkähän takia se on sinne alunperin laitettu? Onko ideana ollut, että sen kautta runko olisi jossain yhteydessä maahan, kunhan töpseli on niin päin, että konkka menee nollaan?
Vaiko häiriönpoistajaksi, mutta häiriönpoistokonkat on yleensä laitettu molemmista johtimista runkoon/maahan. Eikä tuohon aikaan tainnut olla niin suurta tarvettakaan häiriönpoistokonkille.
Jotenkin kummallinen ratkaisu mielestäni?
Mainittakoon myös, että näissä mittauksissa oli kyllä vikavirtasuoja käytössä siltä varalta, että rungosta maihin menisikin vähän enemmän virtaa, tai sormi eksyisi väärään paikkaan.
On tuon kokoamisessa aikanaan melkoinen työ ollut, kun kaikki koneiston osat on juotettu käsin tuollaiseksi harakanpesäksi kuin tuo on.