On tuollainen ASA 758, jonka näköviritysputki toimii ULA-alueella hienosti, mutta ei nähtävästi millään AM-alueella. ULAlla vihreä palkki menee voimakkailla asemilla melkein kokonaan kiinni ja joskus taitaa mennä ihan kokonaankin.

Pitkillä/keskipitkillä/lyhyillä hehkuu vain laidoilta, eikä näyttäisi siitä muuttuvan mihinkään.


Sekin kävi mielessä, että olisivatko kaikki asemat kuitenkin niin heikkoja, ettei sen kuulukaan näyttää mitään? Keskipitkillä kuuluu kyllä pimeään aikaan aika voimakkaastikin moni asema, eikö niiden pitäisi sentään jotain aiheuttaa? Samoin lyhytaalloilla.

Jossain minulla pitäisi olla HF-esivahvistin, ehkäpä kokeilen sillä jos sen löydän. Tai pitäisikö tuutata amatööri-Icomista maksimiteholla lähellä olevaan antenniin...

Putki on EM 84 ellei sitä ole joku entinen omistaja vaihtanut toiseen. Täytyy ruveta tutkimaan ja mittaamaan kunhan ehdin. Osaakohan joku kokenut sanoa heti, mikä tämmöisen voisi aiheuttaa?

Kytkentäkaavion mukaan putkelle tuleva signaali menee vaihtokytkimen kautta, joten kontaktivikakin lienee mahdollinen.

Putkitekniikka ei ole minulle tuttua mutta kai se jostain on aloitettava 


Ja itse asiassa toinenkin kysymys - löytyyköhän tuohon sopivia antenniliittimiä jostain? ULA-antennille löysin melkein sopivan, sen sai piikkejä vääntämällä menemään tuohon jotenkin. AM-puolelle en löytänyt, joten askartelin kaapelikengistä tuon liittimiin sopivat palat.

Jos EF89 piirissä oleva 0.1uF kondensaattori vuotaa niin myös se voisi tuon aiheuttaa. Juota toinen pää kondensaattorista irti ja kokeile. Tai kytkee tuohon volttimittarin kondensaattorin kuumaan päähän ja katsoo virityksen aikana heilahteleeko jännite.

Ensimmäisiä mittauksia kun ehtii...

Tuo 0.1 µF konkka lienee tämä punaisella merkitty?

https://www.radiohistoria.fi/yabbfiles/Attachments/EF89_konkka1.png

Jos paikallistin tuon oikein, se on isohko paperikonkka.

Mittasin näin aluksi tuosta ihan paikallaan sen verran, että tuon yli yleismittari näytti resistanssiksi noin 2.5 - 3 Mohm, lukema hieman vaelsi. Tuo ei paljoa kerro, mutta ainakin sen, että konkka ei hirmuisesti vuoda ainakaan yleismittarin jännitteillä. Kytkentäkaavion perusteella tuosta pitäisi olla 2.76 Mohm runkoon.

Kytkinmekanismin esille saaminen onkin sitten isompi homma.

ULA-alueella tuon viritysputken palkki näyttää voimakkaan aseman kohdalla menevän kokonaan kiinni kun radioon kytkee virrat, mutta jonkin ajan kuluttua se hieman avautuu eikä mene enää kokonaan kiinni. Onkohan tuo normaali ilmiö?

Putkihan on EM84, kun sitä kysyttiin. En tosin katsonut, onko siellä oikeasti sen tyyppinen paikallaan.


Tuli muitakin kysymyksiä mieleen tästä:

ULA-virittimen antenniliitännässä on spiraalille kierretty parijohdon pätkä, mikähän sen idea on? Ei tule mieleen kuin joku siirtojohdon pätkällä tehty sovituspiirin tapainen. Sen kuuluu ilmeisesti siinä olla, kun ASA-museon kuvassakin se on.

Tästä yksilöstä on kotelon sisällä kiertävälle ULA-antennille menevä johto poistettu joskus, täytyy tehdä uusi. Mutta kuvan mukaan sisäistä antennia ei kytketä tuohon spiraaliin.

https://asamuseo.fi/ASA758/1_ASA758_sis%C3%A4.jpg

Kuuluuko etupuolella olevan messinkisen listan olla sähköisessä yhteydessä jonnekin? Radion ollessa päällä siinä tuntuu jonkinlaista värinää, kun vetää sormella sitä pitkin.

Lista ei vaikuta olevan yhteydessä koneiston runkoon ("maahan"), tosin siitä on hieman hankala saada yhteyttä näkyviin edes itseensä - onkohan siinä jotain lakkaa päällä?

Jännitettä siitä voi mitata verkon suojamaata vasten jonkun 24V, virtaa taas ei yleismittarilla näy lainkaan. Eli jos siitä jotain virtaa kulkisikin, se olisi alle 1 µA.

Koneiston rungosta saa mitattua vajaa 230 V ja 0.7 mA suojamaata vasten jos töpseli on sopivasti päin seinässä. Verkkoliitännän puolella on konkka toisesta johtimesta runkoon. Minkähän takia se on sinne alunperin laitettu? Onko ideana ollut, että sen kautta runko olisi jossain yhteydessä maahan, kunhan töpseli on niin päin, että konkka menee nollaan?
Vaiko häiriönpoistajaksi, mutta häiriönpoistokonkat on yleensä laitettu molemmista johtimista runkoon/maahan. Eikä tuohon aikaan tainnut olla niin suurta tarvettakaan häiriönpoistokonkille.
Jotenkin kummallinen ratkaisu mielestäni?

Mainittakoon myös, että näissä mittauksissa oli kyllä vikavirtasuoja käytössä siltä varalta, että rungosta maihin menisikin vähän enemmän virtaa, tai sormi eksyisi väärään paikkaan.


On tuon kokoamisessa aikanaan melkoinen työ ollut, kun kaikki koneiston osat on juotettu käsin tuollaiseksi harakanpesäksi kuin tuo on.

sdrman kirjoitti 09.02.2025 klo 14:43:53:

"Kiehkura" ula antenniliittimessä on ULA-oskillaattorin 2. harmonisen imupiiri. Sillä poistettiin TV VHF7 kanavalle osunut häiriösäteily  radion ollessa viritettynä mm. Turun 94,3MHz taajuudelle (210Mhz). Näitä kiehkuroita on muutamassa radiomalissa, jossa on eräs versio Torotor ulaviritintä.

EM84 kuten muutkin näköviritysputket vaativat muutaman voltin negatiivisen jännitteen g1 hilalle ennen kuin virityskuvio aukeaa. Putken anodijännitteet  vaikuttavat jonkin verran vaikuttava asiaan. Mitä alhaisempi anodijännite, sitä pienempi ohjaus riittää. Esim. 250V jännitteillä tarvitaan -10V/g1, jotta EM84 kuviopalkki kirkastuu 5mm.
Yleisin syy vahoissa radioissa on ollut AM.n epäherkkyys. Joko vt tai antennipiiri.
Tietenkin komponenttivika tai vaihtokytkimien katkokset voivat olla osasyynä asiaan.

Koska radiossasi ULAlla kuvio aukeaa, voit mitatta EM84 g1 hilalta millaisia jänniteitä löytyy eri kuviopituuksilla. 
AM ilmaisimen negatiivisen jännitteen voi mitata 510k hilavastuksesta.

Terv. Åke

Millaista antennia käytät AM-alueella?
Hätätilassa käy mikä tahansa metallilanka pituudeltaan yli 8 metriä, tuolla jo kuulee monia asemia ilta-aikaan.

Kysymykseen: Kuuluuko etupuolella olevan messinkisen listan olla sähköisessä yhteydessä jonnekin?  Vastaus: ei kuulu, jostain se hitusähkö sinne hyppää.
Jos sulla on koneisto ulkona puulaatikosta, voit tutkia tilannetta.
Kaaviossa on verkkomuuntajan jännitevalinnan kytkimestä konkka maihin (runkoon), se voi olla osasyyllinen.
Toimiikohan ECH81 oskillaattori (triodi), siellä on myös ULA-kytkimessä kärjet i7-8 käytössä ja dödöä voi sinne kytkimiin ruiskia molempien päiden kautta. Aina sieltä löytyy joku pieni rako.

sdrman kirjoitti 10.02.2025 klo 20:23:58:


Ulan antenniliitin on yhdistetty (st-kuristimella) AM antenniliittimeen.

Terv. Åke

Messinkilistan päällä taitaa olla suojalakka, joten varmista, että mittakärki menee metalliin asti, ja mittaa ohmialueella, löytyykö mitään vastusta rungon ja listan välillä. Eristysvastusmittari olisi tässä paras mittalaite, koska värinä voi tuntua suurenkin vastuksen läpi.

Muuntajan ensiössä olevan 5 nF:n konkan runkoon voi hyvällä omalla tunnolla poistaa, jos ei tilalle kytke asianmukaista Y-konkkaa.

Miniwhipillä kyllä pitäisi asemia pimeän aikaan kuulua, mutta kytkentä radioon on hiukan ongelmallinen. Radion antenniliitäntä on suuriohminen, ja Miniwhipin 50 ohminen liitäntä kuormittaa etupiirejä turhan paljon. Miniwhip tulisikin kytkeä 1:4 tai 1:9 muuntajan kautta. Tällaisen saa helposti käämimällä jollekin sopivalle toroidille, esim tyypille -75 tai -J ensiöön vaikka 4 kierrosta, ja toisioon 8 tai 12 kierrosta, tai jotain sinne päin. Toinen mahdollisuus on syottää radiota keinoantennin läpi:

https://www.radiohistoria.fi/cgi-bin/yabb2/YaBB.pl?num=1401863876

vesku kirjoitti 12.02.2025 klo 15:50:31:


Mittailin vähän tuollaista vanhaa symmetrointi/sovitusmuuntajaa. Optimaalinen impedanssi SWR-mittauksen perusteella löytyi 180 ohmin kohdalta kun taajuusalue on 500kHz - 30MHz. 75 ohmin sijasta syöttö tapahtui 50 ohmin impedanssilla, joten virhettä syntyi jonkin verran. Läpimenovaimennusta en sopivan kalibroidun impedanssisovittimen puuttuessa mitannut.