ASA 476 ration kytkentöjä ihmetellessäni kuului yhtäkkiä pieni "rops".

Kas vain, 16k vastus ( kuvassa sinisellä ympyröity ) tipahti pöydälle ihan itsestään.  ( Heikkoa tinaa? )

Yritin pähkäillä mistä paikasta tuo irtosi. Toinen pää on maassa, mutta ainut paikka johon toinen pää sovinnolla yltää näyttäisi olevan  putken ABC1 katodi.

ASA-tikun skemassa ei kuitenkaan tällaista kytkentää lödy.

Muutenkin omani komponenttisijoitus näyttää koko lailla erilaiselta kuin vaikkapa Timon Radiosivuilta kaapatussa kuvassa, alla oikealla.

Olisiko jollain antaa neuvoa tuon vastuksen suhteen vai tinaanko vain  sen sinne mihin sen luulen kuuluvan ja odotan josko siitä savu nousee? 

VjpA kirjoitti 04.10.2024 klo 19:53:40:


Juu, mutta kyse onkin siitä mihin vastuksen oikeanpuoleinen pää tulisi kytkeä...

VjpA kirjoitti 06.10.2024 klo 19:05:46:


Kiitos Jukka vihjeistä. Skeman mukaan 16k vastuksia on tasan yksi kappale, AF3:n suojahilalla ( sikäli kuin tuosta tuhrusta selvää saa.. )

Alla olevasta kuvasta näkyy AF3:n suojahilanastaan kolvatut komponentit.

Kuinka ollakaan, siihen on kytketty vain kaksi komponenttia: 0,1 uF konkka maahan (sininen viiva) ja  kärynnyt 32k B+ linjaan (punainen viiva).

Vaan missä lie se 16k vastus...

Sitkeän analyysini (?) tulos on nyt se että joku aikaisempi 'seppä' on vahingossa kytkenyt vastuksen vasemman pään maahan vaikka se olisi tullut kytkeä AF3;n suojahilalle, jolloin se vastaisi kytkentäkaaviota (vihreä  linja kuvassa.).

Muutenkin näyttää siltä etteivät AF3:n kolvaukset ole ihan  'tehtaan jäljiltä'

Mitäs mieltä raati on tästä pähkäilystäni?

VjpA kirjoitti 07.10.2024 klo 22:36:13:


No niinpä muuten näyttääkin.  kun en tuota itse huomannut. Näyttäisi siltä että omassani ko vastus oli  kytketty väärin, vähän niin kuin tuossa edellä arvelin.

VjpA kirjoitti 07.10.2024 klo 22:36:13:


Juu ei. Kaaviossa komponentit on merkitty juoksevilla numeroilla ja skeman alareunassa on taulukko josta arvon voi lukea. Numero 11 on 16k.

Vielä ollaan kaukana siitä että tuolle ilkeää jännitettä tarjoilla ( Suotolyytit sökönä, yrjöäviä pikikonkkia, teipillä korjattu putki, jme, jne ...)
.

Nyt on tämä homma edistynyt sen verran että olen vaihtanut muutamia vastuksia, useimmat 'pikikonkat' ( jotka kaikki vuosivat ja yksi oli täysin oikosulussa ).

LA-alue toimii ja voin kuunnella Kiinan ym. tiedotuksia sieltä.

Tässä pari uutta pulamaa raadin käsittelyyn:

1) Syötän verkkojännitettä variacin kautta radion verkkojännitteen valitsin 240V asennossa niin että toiselta suotolyytiltä löytyy skeman mukainen 248V. Useimmat skemaan merkityt jännitearvot ovat näin 'hehtaarilla' ( tosin ABC1:n anodilla kylläkin nelisenkymmentä volttia liian suuri ).

Variacin ulostulojännite on tällöin kuitenkin vain n. 190V.

Verkkojännite täällä on n. 235V joten saattaisi ehkä käry käydä jos sitä suoraan radiolle tarjoaisi.

Ehdotuksia?


2) Lyhytaallot siis pelaavat mutta keskipitkillä paikallisoskillaattorin taajuus säätyy vain välillä n. 1215 - 1379  kHz ja pitkäaaltoalueelta en saa mitään lukemaa. Tiedän ettei tähän[kään] ole patenttiratkaisua mutta kuuntelen mielelläni ehdotuksia.

Joo, noinhan se menee jännitteiden sovitus, Kun katselet anodijänniteitä eri putkilla vanhoissa radioissa, niin ne on joskus mitä sattuu ja radio kuitenkin soi ja kukkuu.
Tuolla tein saman homman: https://www.radiohistoria.fi/cgi-bin/yabb2/YaBB.pl?num=1717522824/24#19

kkv kirjoitti 23.12.2024 klo 10:08:23:


On vain ASA-tikulta löytyvä kytkentäkaavio jossa ei ole mainittu mitään mittaustavasta tai mittarista. Varsinaisia huolto-ohjeita ei näille kotimaisille putkiradioille taida juuri ollakaan, toisin kuin saksalaisille.
Diefenbachin kirja näyttää olevan nettidivareissa ei-oo hyllyssä. No, Pasilan kirjavarastosta löytyy joten laitoin varaukseen. Täytyy skannata siitä PDF omaan käyttöön.