Vuosia sitten rompetorilta ostin virityslaitteen. Pitkään keräsi lisää pölyä päälleen hyllyllä. Nyt tutkin sitä tarkemmin ja piirsin siitä jonkinlaisen kytkentäkaavionkin. (Eka kaavion piirtoyritys MicroCap ohjelmalla).

Syöttö virittimelle koaksiaalilla ja kaksi samanlaista lähtöä banaanihylsyillä avolinjasyöttöisille antenneille. Kelat vaihdettavia, mukana tuli 5kpl keloja. Kytkentäkaaviossa kela L1 on tuo ulompi ja lyhyempi kela.

Mikähän ja millaiseen käyttöön tämä on tehty?

Olen itsekin käyttänyt sovituslaitetta, pääasiassa z-match mallia koaksiaalisyöttöisille antennille.
Tässä vaan ihmetyttää lähtö kahdelle antennille. Konkat C2 ja C3 säätyvät samasta nupista.
Vai voisiko tuo toimia mitenkään niin että voisi valita syöttääkö antennia pelkästään kelan päistä tai säätökonkat kelan kanssa sarjassa?

Terv. Vekku OH5KM      

Lainaus:


Näkisin tuo toiminnan siten, että C1 / L1 säädetään aina resonanssiin, jotta sovituslaitteeseen syötetty teho voi siirtyä kelasta L1 kelaan L2.

Mikäli kuorma (antenni) kytketään suoraan kelan L2 napoihin, määräytyy impedanssisovitus kelojen kierroslukujen sekä kelojen välisen kytkentäkertoimen perusteella,
joten sovituslaitteen impedanssimuuntosuhdetta ei voi tässä asetuksessa säätää.

Mikäli kuorma (antenni) kytketään kondensaattorien C2 ja C3 kautta, niin ko. kondensaattoreiden avulla impedanssimuuntosuhdetta voidaan säätää.
C2 ja C3:n säätäminen vaikuttaa C1 / L1 resonanssitaajuuteen, joten optimisovituksen löytäminen vaatii kaikkien kondensaattoreiden virittämistä vuoron perään.
Näinhän tosin pitää menetellä myös tyypillisen pii-filtterin kanssa.

Toimiiko samalla tavalla koaksiaalisyöttöisille antenneille jos kytken C3n toisen navan runkoon? Impedanssihan on huomattavasti pienempi, mutta ei ole nyt yhtään avolinjasyöttöistä antennia millä pääsisi kokeilemaan.

Killusta tietysti helposti tekisi. Sopivan pitkä pätkä killua ja halkaisee sitä n. 5m, loput jättää syöttöjohdoksi. Siinä meillä dipoli kahdelle kympille.

Tuo on ehkä tehty double zepp tyyppisen antennin sovittamiseksi.
Jos en nyt ihan poskelleen muista niin Georg, OH3WM suosi ja teki ko. antennityyppiä tunnetuksi maassamme.

Tässä 2018 rakentamani antenniviritin. Ja sen kytkentäkaavio sisäkannessa, mikä on niin pienikokoinen, joten en tarkempaa kuvaa saanut. Mutta on suuntaa-antava. Ohjeita löytyy: https://www.hamradiosecrets.com/homebrew-antenna-tuner.html

Jatketaanpa tämän virityslaitteen parissa pitkästä aikaa.


Päätin purkaa kytkennän ja rakensin koteloon z-match virittimen. Kytkentä ja rakennusselostus löytyi Radioamatööri-lehden 12/77 numerosta. Avolinjavirittimessä oli peräkkäin kaksi 230pf säätökonkkaa. Poistin tilanahtauden takia niistä toisen kun oletin että kapasitanssi riittää. (C1) Vaan eipä riitä. Kahdellakympillä konkka pitää olla aivan kiinni ja silti aivan 1:1 sovitukseen ei pääse. Kahdeksalle kympillä ei virity ollenkaan.

Irrotin konkan kytkennästä ja kokeilin tilalle 500pf BC kaksikkoa. 20m virittyy hienosti, 80 metrille pitää kytkeä kaksikon molemmat puolet. Mittasin konkan kapasitanssit, 20m vaatii n.280pf ja 80m 590pf.

Konkan vaihto mekaanisesti on hankalampi kuin uusien kelojen tekeminen. Langan vedin sorvilla, kelarunko laserilla leikattu 3mm acryylista. Varsin jämäkkä kela kun liimasin kierrokset pikaliimalla kelarungon reikiin.

Onnistuuko viritys 230pf konkalla jos jatkan keloja L1 ja L3, vai asennanko sovinnolla bc-kaksikon C1;sen tilalle?

Konkka vaihdettu, hyvin toimii. Mukava käyttää kun säädöt ovat varsin "loivat". Varsinkin C1, kun konkka on 1:3 välityksellä. 80-40m minulla ei ole antennia, kokeilin viritintä näillä alueilla keinokuormaan. Yläbandeille TH3JR.

Ra-lehden selostuksessa mainitaan näin: "Erikoisuutena voidaan lisäksi pitää sitä että siihen voi olla kytkettyna 2 antennia yht'aikaa"

Keinokuormassa on lähtö suhteelliselle jännitteelle. Kun TH3 on 20-15-10m lähdossä ja keinokuorma 80-40m lähdössä, näyttää että tehoa menee keinokuormaan 20m signaalista.

Keinokuormaan 100W  20-15-10 lähdöstä antaa suhteellisen jännitteen ~1.7v  100W antenniin ja keinokuorma 80-40 lähdössä, jännite 0,6V. Pitääkö olla huolissaan??