Totta, niinkuin Raimo ja Putkinotko sanoi. Kodinkoneita et saa jättää ilman valvontaa. No tuosta asiasta voi jokainen lukea vaikka Iltasanomista tai vaikka omista vakuutusehdoista.
Mitä tulee Urkin lämpöpattereihin, niin tässä keväällä muutettiin emännän kanssa kerrostaloon, tässä on kaukolämpö ja Simapin lämpötilasäädöt kaukosäädöilä. Kyllähän tämä tuntuu toimivan, mutta se onkin että ammattilaiset sen hoitavat eikä taloyhtiön  "Reiska"

Näiden led-valaisimien ongelma on se että niitä ei voi kytkeä ilman elektroniikkaa
suoraan verkkoon, juuri tuo elektroniikka niissä pettää ennen aikojaan. Itse ledit
kestäisivät paljon pidempään? Ihan omasta kokemuksesta tuollainen E27 40 tai 60
wattinen vakiolamppu ei kestä vuosikausia, pari ehkä kolme? Riippuu ihan siitä
kestääkö sen elektroniikka vai ei?

Mitä tulee tuohon sähkön säästöön tulee, niin uusia laitteita hankkiessa pitäisi
miettiä tarkkaan sen todellinen tarve? Itse olen aina vältellyt näitä trendikkäitä
uutuuksia, joten ei tämä sähkön kallistuminen vaikuta oikeastaan arkeeni juuri
mitään.

Työhuoneeni harrastekulutus on Kwh-mittarin takana ja jostain syystä 2011
vuoden kulutus oli vielä 330kW/v. Mutta 2021 se on pudonnut 150kW/v. Eli
ikääntyminen näyttää säästävän sähköä kaiken parhaiten

Markku 

Löytyhän vihdoinkin kaavakkeen joka laskee A.B,C....:n tehokkuusarvot ja tämä on uusin voimassaoleva tapa ja koskee vain lamppuja. En tiedä kuinka pesukoneen arvot lasketaan
Pakko laittaa kuvana kun en löydä ASCII eikä UNICODET tässä HP Probookissa. Yritin kääntää suomeksi kaavan parametrit.
 
Tulos siis vastaa kirjaimen lukuarvo.

LGL

Laitoin eräälle kotimaiselle toimittajalle kysymyksen:
Teho on 4,9 W, jännite 220-240 V ja virta on 47 mA. Jännite- ja virtatiedoilla saadaan tehoksi noin 10 VA.
Onko tuo 4,9 wattia pätöteho, eli onko tuo lamppu melkoinen induktiivinen (tai kapastitiivinen) kuorma verkkoon?

Vastaus tuli:
Lampun ilmoitettu tehokerroin 0,50 meidän sivuilla eli pätötehoa tuossa ilmoitetaan.

Siis mietintä:
Onko järkeviä sähköverkon kannalta tuollaiset tehokertoimet?

Nostan tämä aihe vielä  kerran framille kun en muistanut että kaapissa oli vanha tehonmittari UHER merkitty 1969. Mielenkiintoinen juttu tässä on se, ettei mittaa sähkönkulutusta jos menee alle tietyn wattimäärän. Lampussa oli LED 4,5W mutta UHER ei reagoinut, odotin että pyörä olisi liikkunut mutta jäi paikalleen. Nykypäivän mittarit varmaankin "sniffaa" jo 1 watin kulutusta.
 
Kuvassa UHER:n taulu jossa pienimmät luvut ovat sadasosat kiloWatista, eli 10 Watti on pienin osa näytössä.

LGL

Noilla mekaanisilla kWh-mittareilla on olemassa joku minimikuormitus jolla ne lähtevät liikkeelle. Koska lepokitka on aina suurempi kuin liikekitka, pyörivät ne kerran liikkeelle lähdettyään pienemmälläkin kuormituksella. Testailin näitä asioita kotona joskus 80-luvulla, mutta tulokset ovat hävinneet ajan saatossa. Aika pienellä, muutaman watin teholla mittari kuitenkin muistaakseni lähti liikkeelle.

Sähkötekniikan käsikirja 1 (Tammi 1975, viides painos) kertoo sivuilla 188 -195 kWh-mittareista. Kirja mainitsee: "Induktiomittari käynnistyy n. 0,3 %:n nimellisteholla".

Tuohon liittyy varmaan kitkat sekä akselilla oleva tyhjäkäynnin pyörintäeste.

Tuo kirja kertonee enemmän kuvien kanssa.

Heikki M

Tältä voorumilta en tiedä onko asiasta jo juttua. Mutta kyllä näitä konsepteja on netissä ollut ainakin jo kymmenen vuotta. Tässä yksi, toteutettu Arduinolla, aika halpa:  https://www.mysensors.org/build/pulse_power