Olen miettinyt tuota induktiivista (tai kapasitiivista) kuormaa. Mutta tuntuu hiukan oudolta, että tuo suuruusero, kun kuitenkin verkossa ei pitäisi (tai saisi) olla suurta loistehoa.  Siinä olisi sitten kompensoitavaa...

Parisen vuotta sitten katselin erään ison kohteen kompensointiyksikön antamia tietoa. Loistehoa ei juuri ollut. Ja käsittääkseni kompensoitiparistot eivät olleet kytkeytyneet päälle. Ei liity varsinaisesti näihin lamppuihin...

Ainakin useimmissa ledilampuissa on ledit muutaman ledin sarjakytkennöissä, sarjoja sitten on kytketty rinnakkain. Näitä ohjaa hakkuripoweri, joten ensiövirroista ei suoraan voi laskea ledien kautta kulkevaa virtaa. Hakkurin ensiöhän taitaa olla yksinkertaisimmillaan induktanssi jota pätkitään, ja tuskin näihin yhtään ylimääräistä komponenttia laitetaan kompensointia varten.

Tein vähän tutkimusta kun 2019 asennettu 10W LED lamppu sammui kuin saunalyhty.
Näyttää saaneen lämpöhalvauksen. Ensin elkot puhaltaneet sisukset ulos ja sitten muuta tapahtumaa jatkoksi.

Varsinainen havainto on, että kehitystä tapahtuu näissäkin. Kontrolleri on SSL5257 buck/boost tyyppinen regulaattori. Tällainen kytkentä ottaa virta koko verkkojakson ajan eli sisältää automaattisesti tehokertoimen korjauksen (PFC:n). Muutenkin inputissa oli ihan hyvin EMI suodatintavaraa ja sulakevastukset.

En ole vähään aikaan laajemmin tutkinut näitä LED lamppuja, mutta aikaisemmin tyypillinen kytkentä oli: Tasasuuntaus -> varastokonkkaan ja tästä virtasäätöisellä buck konvertterillä LEDeille. Tällaisen kytkennän ominaisuus (ongelma) on se, että virtaa otetaan vain siniaallon huipussa eli aiheuttaa harmoonisia taajuuksia verkkoon. Pienille kuormille ollut sallittua, mutta jos tällaisia on miljoonittain niin alkaa olla jo sähköverkon ongelma.

Noissa ledilampuissa on semmoinen ongelma että periaatteessa ne olisivat käyttöiältään hyvinkin pitkäikäisiä mutta sitten siihen ympätään lisäelektroniikkaa oheen joka syö sen kestoiän edun.
Ainoa hyödyksi jää siis pienempi energiankulutus verrattuna muihin lampputyyppeihin.

Mi kirjoitti 16.09.2022 klo 18:54:13:

No noita lampun aivoja tuossa #20 vastauksen kuvissa. Ledit kestäisi aikaa mutta ohjauselektroniikka ei.

Mi kirjoitti 16.09.2022 klo 19:15:16:

Nyt kun sähkö on huippuhinnoissaan niin äkkiä tulee sellainen hyötynäkökulma mieleen että jos olet joutunut ottamaan pörssisähkösopimuksen niin voit ohjata laitteita pois päältä kalliiseen aikaan ja vastaavasti päälle kun sähkö on edullista. Äkkiä säästää pitkän pennin. Eikä se WiFi paljoa sähköä kuluta.

Moro!

Ja kun se wifi-kilpukka ei käytännössä maksa valmistajalle mitään, niin saadaan "hienolla" ominaisuudella kasvatettua myyntihintaa, vaikkei niitä astioita / pyykkejä sinne koneeseen ja pois wifillä saadakaan.

Jussi