Hei

Monissa 50-luvun putkiradioissa on äänenvoimakkuuspotikan väliulosottokorvakkeesta kytketty basson loudness -kytkentä, joka koostuu esim. 47 kohmin vastuksesta ja 10 nF konkasta. Mitä muuta merkitystä vastuksella tuossa kytkennässä on, kuin vaikuttaa bassokorostuksen voimakkuuteen? Jos haluaa mahdollisimman voimakkaan korostuksen, voiko vastuksen jättää pois?

Tässä, tuo 50k ja 10n kokonaisuus. Kuva on ASA 1135A:n kytkentäkaaviosta.

Lainaus:


Ei sillä muuta merkitystä ole. Korostettavan taajuusalueen määrittää 10 nF kapasitanssi yhdessä potentiometrin resistanssin kanssa.

Lainaus:


Vastuksen poisjättäminen vaikuttaa äärimmäisen paljon.
Jo muutos 50k--->10k vaikuttaa pienillä voimakkuuden asetuksilla yli 10 dB.

Liitteenä simulaatio, jossa ko. vastuksen arvot (50k/10k). Potentiometrin muodostin neljästä 250k vastuksesta, joten väliulosottoja muodostuu kolme kappaletta.
Bassonkorostuspiiri on kytketty alimpaan ulosottoon. Ulosotot on merkitty kirjaimilla A...F ja näitä vastaavat vastekäyrät näkyvät liitteen kuvassa.
Kuvasta voi havaita mikä vaikutus vastusmuutoksella on bassokorostukseen eri volumeasetuksilla.

Kiitos vastauksista. Kyseessä on siis ASA 1135, ja sen ääni on jostain syystä ohuehko. Diskanttia irtoaa sen sijaan reilusti. Onkohan potikan väliotto hajonnut, kun vastuksen poistaminen konkan edestä ei erityisemmin vaikuta ääneen? Tai ehkä radion pieni etulevy aiheuttaa akustisen oikosulun? Onko väliotto ehjä, jos siihen ruuvimeisselillä koskettaessa kuuluu pörinää?

Paperikonkat on vaihdettu.

Molemmat pääteputket toimivat. Täytynee varmaan alkaa etsiä takaisinkytkennästä ja äänenväripiireistä arvojaan nostaneita tai katkenneita vastuksia. Olisiko vinkkejä, mitkä vastukset tai kytkennät vaikuttavat erityisesti bassoääniin?

Asa-museon sivuilla on vähän erinlainen kaavio, kun sulla;
http://asamuseo.fi/ASA1135/ASA1135-kk_vo.pdf sopii myös 1138:aan.

Tämä on mielenkiintoinen tieto; Vihreä puolestaan on ASA-tuotantoa, mikä vielä puuttuu meiltä. Niitä saa meille tarjota.
Asa-museolla ei ole tuota konetta, katso: https://www.asamuseo.fi/www-2012.htm
Ovat varmaan kiinnostuneet ainakin kuvista, ota sinnepäin yhteyttä.

"Loudness toimiikin vain pienillä volumeasetuksilla. Tässä voi olla syy, ettet havainnut eroa."

Hmm, voi olla. Kuuntelen tosin radioita useimmiten melko matalilla äänenvoimakkuuksilla. Jos äänenvoimakkuuspotikan väliulosottoa koskettaa sormenpäällä, kuuluu pörinää. Kertooko tämä, että ulosotto on ehjä?

Näiden kahden ASA:n kohdalla, joita olen nyt laitellut ja kuunnellut, (1135A ja 1147) laitoin merkille, että kummankaan verkkomuuntaja ei lämpene juuri ollenkaan pidemmässäkään kuuntelussa. Tämä oli mieluisa havainto.

1147:n kohdalla konkkaremontti oli jo tehty. Ääntä vaivasivat pahasti rahisevat puhekelat. 1147:ssa on Plesseyn 6×10 tuuman ruskeat elementit pääkaiuttimina, ja näiden ruskeiden elementtien kohdalla rahinaongelmia on ollut ennenkin.

Yritin puhekelojen sisäpintaa hiomalla saada rahinat pois, ja aluksi vaikuttikin, että ongelma korjautui. Ikävä kyllä radion soidessa pidempään puhekelarahina palasi vähitellen, tosin vaimeampana. Ehkä radion sisälämpötilan nousu tai puhekelojen lämpeneminen aiheuttaa vähäistä muutosta niiden muodossa, mikä saa rahinan aikaiseksi. Kaikissa vastaan tulleissa Plesseyn rahinaelementeissä magneettivako, jossa puhekela liikkuu, on todella kapea.

Enempää en uskalla puhekeloja hioa, jotta ne eivät lopullisesti hajoa. Laitoin Petäjävedelle postia, josko heiltä löytyisi vastaavia elementtejä. Mahtaisiko kenelläkään foorumilaisella olla kahta tuollaista ruskeaa 6x10 tuuman toimivaa Plesseyta ylimääräisenä? Myös Goodmans'in vastaavan kokoiset elementit kävisivät, jos Plesseyta ei ehjänä löydy. Goodmans'eissa ei muutenkaan ole kertaakaan tullut vastaan puhekelaongelmia.