tikonen kirjoitti 05.03.2022 klo 14:06:25:

Kaavion vastusarvoilla ja -26V ilmaisinjännitteellä pitäisi  EM84 ohjaushilalla olla noin -5,25V. Tarkista vastusten arvot. Myös Putken pin 9-7 ja pin6 jännitteet vaikuttavat mustan palkin leveyteen.  Myös hilalla olevan kondensaattorin voi väliaikaisesti irrottaa (vuoto?).

Datalehden perusteella n. -5V vastaa n 10mm mustaa palkkia (mitta a datalehdessä)

terv. Åke

terv. Åke

Mittailin vastukset irti piiristä ja kyllä ne aika tarkalleen ottaen ovat nimellisarvossaan. Pienehkö heitto mitatussa ja laskennallisessa hilan arvossa johtuu varmaan volttimittarin kuormasta, tuossa kohtaa on aika iso impedanssi.

Palkit ovat auki juuri n. 10mm mikä vastaa hyvin putken speksejä näillä hilajännitteillä. Täytyypä seuraavaksi mittailla anodijännitteitä.

Mutta joka tapauksessa näyttää aika selvältä että tällä kytkennällä ei tuo hilan jännite voisi olla paljoakaan pienempi ja ei varmasti -15-20V mikä tarvittaisiin sulkeutumiseen.

Jos radio toimii normaalisti, niin voithan sinä modifioida tuota EM84:n hilaa ohjaavaa jännitteenjakoa.

Moro!

Normaalisti, mitä vastaan tullut "vanhaan hyvään" putkiradio aikaan ja nykyisinkin, niin hyvässä kentässä "rako" on ollut luokkaa 4-5 mm. Liekö toi noin sentin rako ollut loisteaineen säästösyystä???

Jussi

Löysin kytkentäkaaviokokoelmastani Philips B4S51 mallista kaavion, johon oli merkitty jännitteitä putkille. EM84 putken jännitteet (Vb ja Vl Pin6) AM +155V ja FM +148V sekä pin 9 ja pin7 (560k vastuksen jälkeen) AM 38V ja FM 35V. Siis huomattavasti alhaisemmat kuin datalehden jännitteet ja ohjearvot. Tällä on myös vaikutusta siihen, miten ohjausjännite Vg1 vaikuttaa kuvioon.

Käytössäni oli uusi EM84 (Siemens) -putki, joten teki mieli kokeilla, miten se käyttäytyy, kun käyttöjännite muuttuu. Käytin testilaiteena AVO MK4 putkitesteriä ja testasin kahdella jännitellä, +150V ja +250V. Tulokset näkyvät liitekuvissa 1 ja 2.

Kuvassa 1 on käyttöjännite +150V (vastus 560k) ja Vg1 -5,0V. Musta palkki keskellä on n 5 mm leveä. Musta palkkia häviää, kun Vg1 on -7,5V.

Kuvassa 2 on käyttöjännite +250V (vastus 560k) ja Vg1 -5,0V. Musta palkki keskellä on n. 10 mm leveä. Musta palkki häviää, kun Vg1 on -12,5V. Kuvion kirkkaus on suurempi, koska loisteanodin jännite on suurempi.

Eri valmistajan putkissa ja yksilöissä voi olla vähän eroja mutta oleellinen asia eli käyttöjännitteen vaikutus testillä selvisi.
Miksi sitten forumilla kohteena olevassa vastaanottimessa palkkikuvio ”voimakkaalla” lähetteellä jää noin 10 mm levyiseksi? Vaikea sanoa. Mikäli käyttöjännite on kuten edellä, niin epäilen että vastaanottimen FM-10,7 MHz viritys tai/ja ECC85 st viritys ei ole aivan kohdallaan. Vanhetessa tapahtuu pieniä muutoksia komponenteissa.

terv. Åke

tikonen kirjoitti 07.03.2022 klo 20:25:58:

Vastus ja hehkujännite ovat kunnossa. Enpä jaksa selvittää enää, tyydyn tähän. Jos saan joskus käsiini käyttämättömän Philips EM84:n voin kokeilla uudestaan.

akenyh kirjoitti 10.03.2022 klo 22:21:40:


EM84:n ohjausjännite näyttää menevän vielä jonnekin muualle kaaviossa, olisiko rajoittajalle? Vaikuttaakohan vastusmuutos mahdollisesti haitallisesti rajoittajan toimintaan?