Olisiko foorumilaisilla tietoa ?
Mikähän on ajatus kiinan rakennussarja vahvistimessa kun etuputkilla (6n9p) on kytketty 2x anodit, 2x katodit ja 2x hilat yhteen per kanava ?

Tässä linkki Diyaudion sivuille josta näkyy kuva.
https://www.diyaudio.com/forums/tubes-valves/337131-el34-5u4g-6sl7gt-schematic.h...

Ok. Tommoinen tuli hommattua.

Pitäisköhän EL34 putki kytkeä Tridode modeen 100ohmin vastuksella (3 ja 4 nasta)... kuten interwebissä on kerrottu.
Onkohan sinä parempi soundi ?
Vai pitääkö vain kokeilla kumpi parempi Pentode vai Tridode mode.

Toisio käämin jännite oli n.340v (oletus 320v) ja tasuriputken jälkeen oli n.412v jännite. Vahvarin kun laittaa päälle niin 330uF/450v suotokonkan jännite käy hetken n.470v, mutta laskee n.409v. Vaihdoin powerin 450v konkat 500v:si.

Pientä huminaa kuuluu kaiuttimista...
Pitääkö lisätä suotokonkkia tuohon 330uF rinnalle ?

Diyaudion kytkentäkaavion mukaan tuo on nyt UL-kytketty. Pentodimoodin voisit melkein unohtaa, sillä sen käyttäminen vaatii myös vastakytkennän mitoittamisen uudelleen. Pentodikytkettynä teho on suurin, mutta särö korkein.
UL on hyvä kompromissi. Tehoa on enemmän kuin triodikytkettynä ja särö pienempi kuin pentodikytkennällä.
Jos haluat kokeilla triodikytkentää niin tuon pinnien 3 ja 4 yhdistämisen lisäksi voit irrottaa 2k vastakytkentävastuksen, joka kytkentäkaavion mukaisesti lähtee päätemuuntajan 8 ohmin lähtönastasta etupään 6N9P:n katodivastusten väliin.
Tehoa triodikytkettynä saa n. 4...5 W.
Voisit lisäksi mitata pääteputken katodijännitteen, niin selviää onko biassi optimikohdassa. Triodikytkennässä kannattaa anodivirta säätää sallittuun maks. häviötehoon.

Laadukkaana pidetty kiinalainen Sinovt on käyttänyt myös vastaavassa tilanteessa 47µF elektrolyyttiä, mutta muuntajan ja tasurin välissä on 5,1 ohmin vastus pienentämässä putken rasitusta, kuten liitteen skemasta voi havaita.

Sitten vaan tekemään triodikytkentää. Anodi ja suojahila yhteen joko suoraan tai 47...270 ohmin vastuksella sekä poista vastakytkentä, kuten edellä kerroin.

Et vielä kertonut poistuuko/muuttuuko hurina, kun vain pääteputket ovat paikallaan. 6N9P:t voit irrottaa ja laittaa paikalleen vahvistimen virrat päällä, joten testi käy äkkiä.

Jos hurina poistuu, niin lisäkonkka 330uF:n rinnalla ei auta. Hurina liittyy silloin etupään putken kytkentään, -johdotukseen tai -jännitesuotoon.

Viittaa vahvasti johdotus ongelmaan etuasteputkella. Onhan tulo tuotu kunnollisella suojatulla johdolla potikalle ja edelleen hilalle, ja putken kaikkien komponenttien maat samassa pisteessä?

Arton skemassa hauska yksityiskohta verkkomuuntajalla, putki on merkitty 12AX7:ksi, mutta muuntajalta hehkut lähtevät 12AT7:lle.

Jussi

putkinotko kirjoitti 14.09.2021 klo 17:48:33:


Sarjassa tuli mukana tosi ohkasta audiokaapelia, mutta laitoin kunnoillista Taskerin "rca kaapelia" inputeista valintakytkimeen kautta potikalle ja sitten hilalle.
Tuli tuossa mieleen pitäisiköhän RCA liittimien "maalätkät" kytkeä suoraan koteloon. Kun siellä on nyt muovieristeprikat välissä eli erotettu kotelosta.
Pitääpä kokeilla johdolla onko vaikutusta...

Kyllä maat on yhdistetty kaikki samaan ja johdolla tuotu/yhdistetty vasemmalta oikealle puolella lähemmäs 330uF suotokonkkaa ja sieltä kotelooon muuntajan kevin ja 230v verkkokaapelin kevin kanssa saman ruuvin alle.

putkinotko kirjoitti 14.09.2021 klo 17:51:23:

Tätä testiä en ole vielä kokeillut, mutta normi radio kuuntelu tasolla 6ohm kaiuttimilla vastus lämpiää n.+30-40 asteiseksi.

Ja onhan audiokaapelien vaipat maadoitettu vain yhdestä päästä, tätä ainakin kirjallisuudessa painotetaan?

Audiokaapelin vaipat yhdistyy maahan (-) lähempänä suotokonkaa.
Miiinukset on johdotettu/ketjutettu kytkentärimalta samaan paikkaan josta lähte johto kotelon maa pisteeseen.

Mutta pitäisikö joka esim. konkan miinuksesta johdottaa kaapeli sinne koteloon maapisteeseen jossa on kevit ?

Jos hurina siirtyy putken mukana, vika on luultavasti putkessa putkessa, tai toinen putki ottaa sen vaan herkemmin. Onhan hehkujohdot tiukasti parikierretty ja keskinasta maadoitettu hehkukäämistä.

Nyt on tehty maadoitus muutos. Ja humina hävisi toisesta kaiuttimesta (vas) ja se toinen (oik) humisee kun sinne tulee se 50Hz siniaalto n.2,7mVAC ja ilmeisesti etuputki vika. Vinkkiä löytyi Diyaudion sivuilta.

Eli ensimmäisen ja toisen suotokonkkien miinuksista laitettu johto kotelon maadoituspisteeseen ja muista miinuspisteistä olikin jo johto vedetty maadoituspisteeseen.

Alunperin olin tehnyt miinukset ketjuttamalla.

Edit: jännite yksikkö.

Asiantuntijat valaiskaahan vähän "noviisia"
Kysyisin EL34 bias virrasta ?
Jos olen ymmärtänyt oikein niin katodi vastus määrittää sen ?
Mikäs on elko konkan merkitys siinä rinnalla ?
Ajatus on että voiko tätä rakennussarja vahvistinta "virittää" paremmaksi, oletus on aina että valmista ei olisi kovin ajatuksella suunnitellut vahvistinta.

Tässä mun vahvarissa (EL34 SE) on vastus 300R ja katodi jännite n.15V, anodi n.338V. 15V/300R=0,05A->50mA bias virta, onko ok ?
(Huom. Tasuriputken jälkeen on lisätty 100R/25W vastus)
Kaverin EL34 PP vahvarissa on 0,0617A->n.61mA.
Vahvarin kytkis löytyy tämän ketjun alusta.

Netistä löytyneistä kytkiksissä on katodi vastukset/konkat kirjavasti eri kokoisia...

Ilman tuota 100R/25W vastusta oli katodi jännite n.20v, anodi 386V.
Mitä suosittelee asiantuntijat, että otanko vastuksen pois ?
Onko teho parempi, äänentoisto parempi, yms ?

Ihan vaan mielenkiinnosta, jos EL34:sta kuormitetaan 800V/20mA tai 400V/40mA, niin kumpi hyytyy ensin, loppuuko emissio pienemmällä jännitteellä vai väsyykö suureen jännitteeseen?

Jussi

Moro!

Kyllä se on sama, se on per putki.
Onko kaverisi vahvarissa pienempi anodijännite? Toi 61 mA vastaisi n. 280 V anodijännitettä.

Jussi

Moro!

Jos noin on, niin putkea rääkätään 28:lla watilla jo tyhjäkäynnillä, kun maksimikin on 25W. Se on jo rajua rääkkäystä, ja saa varmaan jo anoditkin hehkumaan, ja putket jää hyvin lyhytikäiseksi. Toivottavasti mittauksessa on jokin virhe ihan vaan putkiraukkoja ajatellen...

Jussi

Hiukan EL34 pääteasteen mitoituksesta. Tällainen SE (single-end) pääteaste toimii A-luokassa (kerrotaan York:in kirjassa mitä tarkoittaa) ja se kyllä pyritään mitoittamaan maksimi sallitulle häviöteholle, jolloin siitä saadaan suurin teho sekä paras lineaarisuus, eli pienin särö.
EL34 datalehtien mukaan sen maksimi anodihäviöteho on 25 W, mutta sen lisäksi sen suojahilan häviöteho saa olla 8 W.
Kun putken lepovirtaa mitataan katodivirrasta, eli jännitettä katodivastuksen yli, niin tämä virta muodostuu n. 85 %:sti anodivirrasta ja n. 15%:sti suojahilavirrasta.
Näin ollen katodivirran perusteella mitoitettaessa saa EL34:n häviöteho olla 27...28 W. Putki on suunniteltu kestämään tämä normaalikäytössä.
Lisäksi pitää muistaa, että A-luokan vahvistimen ottama teho pysyy ohjausjännitteestä riippumatta suhteellisen vakiona. Näin ollen, mitä kovemmin vahvistinta "luukuttaa", sen vähemmin putki rasittuu/kuormittuu, koska kaikki se teho joka siitä siirretään kaiuttimille, on pois lämmittämästä putken anodia (ja suojahilaa).

artosalo kirjoitti 02.10.2021 klo 17:00:41:


Kiitoksia tiedoista ja taas oppi jotain uutta.
Pitääpä mitata uudestaan omasta vahvarista anodijännite ja kaverinkin vahvarista. Oletuksena olen käsittänyt että se mitataan maata vasten, kuten muutkin mittaukset tehdään. Aikaisemmin ilmoittamani oman vahvarin anodijännite 338V oli mitattu maata vasten.
Onkos anodijännite sitten maata vasten mitattu anodijännite miinus katonijännite (338V-15V=323v) ?

Milläs kaavalla lasketaan biasvirta jos tiedetään anodijännite ja katodivastus ?

Siinä kaverin PP vahvarissa on mitattu katodijännite 29,3V (katodi nastasta maata vasten) ja katodivastus on 235R, 220u/50VF konkka rinnalla ja anodijännitettä ei ole mitattu.
Ei tuo konkka kestä, yksi ainakin on jo vaihdettu ja EL34 putketkaan ei kestä kuin muutaman kuukauden...?

Edit: lisätty kysymyksiä.

Tässä piirsin A-luokan SE-vahvistimen toimintapisteen 25 W anodihäviöteholle, kun anodi- ja suojahilajännite on 375 V (käyrät 2.)
Käyrästöstä saadaan: Anodivirta Ia = 60 mA, suojahilavirta Ig2 = 6 mA.
Näitä vastaava negatiivinen hilaetujännite on -28 V.

Katodivastuksen koko saadaan ohmin lain avulla: Rk = Uk/(Ia+Ig2), eli
28V/66mA = 424 ohmia.
Käyttöjännitteen pitää tässä tapauksessa olla Ua+Uk, eli 375 V + 28 V = 403 V.

Niin, mikä olikaan tavoitteesi näillä muutoksilla ja laskelmilla ?

Jos minun pitäisi toteuttaa noilla komponenteilla putkivahvistin, niin kytkisin pääteputken triodikytkentään (koska päätemuuntajassa ei ole UL-lähtöä)
ja pyrkisin biasoimaan EL34:n Mullardin suosittelemien arvojen mukaan, eli 375 V anodijännitteen mukaan. 
Lisäksi jättäisin vastakytkennän kokonaan pois tai käyttäisin sitä vain vähän 3...6 dB.

Pentodikytkennällä saa suurimman lähtötehon ja huonoimman (mitatun) suorituskyvyn, jota kylläkin voi korjata vastakytkennän avulla.
Yleensä hifi-harrastajat suosivat triodikytkentää, jolla saa n. 6 W, mikä on aika hyvä teho kotioloissa. Kannattaa testata. Itse lähtisin kokeilemaan tällä kytkennällä.

No nyt Triodikytkentä tehty ja takaisinkytkentä poistettu.
Jännitteet mitattu (triodi mode):
Anodi-maa oikea 307,5V, katodi-maa 19,2V, bias 64mA.
Anodi-maa vasen 308,5V, katodi-maa 18,4V, bias 61mA.
Onkos bias virrat nyt hyvät ?

Nyt muuttu vähän anodi, katodi jännitteet Pentonikytkennästä.

Ehkä herkkyys vähän kärsi... joutuu vähän lisää laittamaan volumea.

Nyt on tasuriputken jälkeen oleva 100ohmin vastus ohitettu ja suotokonkalta (330uF) käyttöjännnite on 351V ja enempää ei saa.
Anodi-maa oikea 327V, katodi-maa 20,6V, bias 68mA.
Anodi-maa vasen 328V, katodi-maa 19,7V, bias 65mA.
Ollaanko nyt tontilla ?
Mites bias virrat ?

Mitäs jännitteet pitäisi olla jos vaihtaa UL-muuntajat ?

Kiitoksia Arto hyvistä tiedoista.
Testaillaan/mittaillaan vielä eri kokoonpano vaihtoehtoja.

Mutta tuli vielä mittailtua, että kun 1V/pp siniä menee sisään niin mitä tulee ulos. Ja volumea käänsin siihen rajalle että sinin muoto ei vääristy eli puhdas sini.
Triodi mode:
output 7,6V/pp, taajuuksilla 1khz, 100hz, 40hz
Pentodi mode:
output 11,4V/pp 1khz, 11,0V/pp 100hz, 10,4V/pp 40hz
4ohm resistiivinen kuorma oli kaiutin lähdössä.

Pekka Tervahartiala kirjoitti 03.10.2021 klo 22:37:16:

Ennen 330uF konkkaa on kuristin.

artosalo kirjoitti 04.10.2021 klo 11:41:57:


Juu on ja sit on kuristin, 330uF konkka.

Moro!

Onkos toi tasuriputki oleellinen muuten kuin näön vuoksi, kun piidiodeilla tosta muuntajasta sais n.450 V mistä vois jo sarjavastuksella vähän tiputtaakin. Ja voi sen putkenkin sinne jättää hehkumaan, jos se tuntuu mukavalta.

Jussi

Olen kuullut että EL34 ja 6L6 putkilla on vähän erinlainen saundi...
EL34 on Marshall putki ja 6L6 on Vox putki.
Ja sit olis tarjolla venäläinen 6P3S putket.

Taas testailut jatkuu...
Päätemuuntaja by Kiina ensiö 3,5K, mitattu 375ohm DCR ja by Jenkki UL päätemuuntaja ensiö 8K, mitattu 212ohm DCR.
Luulisi että 3,5K muuntajassa olisi pienempi DC resistanssi.

UL muuntajaa testattu saudi kirkkaampi ja basson toisto parempi kuin kiinan päätemuuntaja pentode modessa.
UL johtoon laitettu 100ohmin vastus. Vastuksen jälkeen jännite (4 nasta) on n.7V suurempi kuin anodi jännite maata vasten.
Pitääkö laittaa isompi vastus 1K ?

Interwebistä olen lukenut, että jos päätemuuntaja on 8k-8ohm ja laittaa 8ohmin lähtöön 4ohmin kaiuttimen. Niin 8k ensiö impedanssi muuttuu 4k:si.

8k muuntajan ulostulosta jännite mittaukset 4ohmin kuormaan ei juurikaan ollut heittoa kiinan muuntajan mittauksiin.

Mutta saundi oli kuitenkin erilainen, kun toisessa kanavassa oli kiina 3,5k opt ja toisessa jenkki 8k opt.
3,5k kanavassa ääni oli vaimeampi. 8k kanavassa selkeempi.

No ei sitä kaikkea aina muista kirjoittaa.
Nyt kun testasin tuolla UL-muuntajalla, niin katodijännite nousi 15V:sta (kiinan muuntajalla)-->n.20V:n.

Sitten jos kokeilen että ohitan sen tasuriputken jälkeen olevan 100ohmin vastuksen, niin nouseeko katodijännite n.24-25V:n ?
Kannattaako kokeilla vai hajoaako sit pääteputki vai pysyykö samana 20V ?
Anodijännite pitäisi nousta...

Taas testattu.
Kiinan muuntajilla Pentode modessa 100 Ohmin vastuksella tasurin jälkeen:
Anodi--maa 335, 336V (oik, vas)
Katodi--maa 15,2, 14,4V (oik, vas)
suojahila jännite n.251V
B+--anodi (ensiökäämin yli) 18, 16,3V (oik, vas)
330uF konkalla n.355V

UL-muuntajilla ilman 100 Ohmin vastusta tasurin jälkeen, suojahilalla 1k vastus:
Anodi--maa 332, 334V (oik, vas)
Katodi--maa 21,2, 20,1V (70mA, 67mA) (oik, vas)
Pitää varmaan katodivastusta suurentaa 400 Ohm ?
Anodi--katodi 311, 313V (oik, vas)
B+--anodi (ensiökäämin yli) 14,9, 13,6V (oik, vas)
330uF konkalla n.346V
Tasuriputken jälkeen 366V
Kokeilin jos hilalle laittaa 100 ohmin vastuksen niin anodi jännite oli n.10v alempi.
Ja sitten jos laittoi 2k vastuksen verrattuja 1k anodi jännite nousi n.3V.

Silloin kasauksen jälkeen mittasin jännitteitä. Tasuriputken jälkeen oli 412V, 330uF konkalla 409V, anodi 386V, katodi 19,9V, el34 nasta 4 332V (pentodi mode).

Nyt vahvari ollut käytössä ja jännitteet on pienentynyt ? Niin voiko vaikuttaa asiaa kun putket on uusia ja jos ei ole "sisäänajettu" putkia ?

Vai onko minkä laatuisia Kiinan PSvane EL 34 putket ?

Tässä uusimpia mittaus tuloksia.
UL-muuntajilla ilman 100 Ohmin vastusta tasurin jälkeen, suojahilalla 2k vastus:
Anodi--maa 335V (oik)
Katodi--maa 21,2 (70mA) (oik)
Anodi--katodi 314V (oik)
B+--anodi (ensiökäämin yli) 14,6 (oik)
330uF konkalla n.349-350V
Ulostulo jännitekkin kasvoi n.9% ja heitto oli pienempi eri taajuuksilla, kuin suojahilan 100 ohmin vastuksella.

Onkohan siinä tasuriputkessa (5Z3P) suurempi jännittehäviö kun virran kulutus kasvaa ?
Netti googauksella ei löytynyt mitään taulukkoa jännitehäviöistä, kuten muista tasuriputkista.

Lainaus:


Ihan varmasti on.
Ohmin lain mukaan U = I x R, joten jos tasasuuntausputken sisäinen vastus säilyy muuttumattomana, mutta sen läpi kulkeva virta kasvaa, niin tottahan toki jännitehäviö kasvaa.

Lainaus:


Olen hiukan ns. pihalla. Mitä taajuuksia tarkoitat ? Lepovirrat mitataan aina ilman tulosignaalia.

artosalo kirjoitti 11.10.2021 klo 18:16:24:

Pitää miettiä jos tasuriputken vaihtaa johonkin muuhun kuin kiina versiooon vaikka 5U4GB, tms et saisi käyttöjännitteitä nostettua tasuriputkella.
En vielä "siirry" diodiin tai tasasuuntaajaan.

...mutta kun laitat tasasuuntaajaksi GZ34 tai 5AR4:n, niin eroa alkaa syntymään.

No niin nyt on kokeiltu 5AR4/GZ34 tasuriputkela.
Jännitteet nousi tasurin jälkeen n.400V (ennen 366-368V)

Anodi--maa n.361V (oik)
Katodi--maa 23,2V, 300 ohm (77mA) (oik), 22V (73mA) vas
Anodi--katodi n.336V (oik)
B+--anodi (ensiökäämin yli) 16,0 (oik), 14,6V (vas)
330uF konkalla n.377-380V (ennen n.350V)

Etuasteputkilla on
Anodi--maa 172V (oletus 120V)
Katodi--maa 1,72V (oletus 1,4V)
Nyt anodi vastus on 100k
Jos vaihtaa anodi vastuksen 120k ?

Uskaltaako kokeilla kaiuttimilla ?
Vai tarviaako tehdä muutoksia EL34 katodi vastukseen ?

Mites teho lasketaan kun on mitattu jännitteet kuorman yli ?
Puhtaan siniallon mitatut jännitteet on Vpp ja RMS.

Netistä on löytynyt muutama eri laskukaavaa, mutta kummatkin antaa eri tuloksia.
esim. rms * rms / 4 Ohm=P

Takaisinkytkennässä on 2k vastus. Pitäisikö sitä mahdollisesti muuttaa ? tai laittaa konkkaa rinnalle, tms ?

artosalo kirjoitti 17.10.2021 klo 20:27:52:


Pääteputkille tulee UL muuntajasta johto suojahilalle.
Varmaan setappi jää tälläiseksi.
Ajattelin voiko takaisinkytkentä vastuksen muutoksella vielä hieno säätää.

Mutta nyt kun anodi jännitteet sai vähän nostettu ylöspäin, niin voisi kokeilla vielä Triodi modea.
Jos laittaa putken nastojen 3 ja 4 väliin 100 ohmin vastuksen, niin muuttuuko se sitten Pentodiksi ?

Ja UL.

Toimintamoodiin vaikuttaa se, mihin putken suojahila on kytketty:

- triodissa anodiin
- pentodissa käyttöjännitteeseen
- UL:ssa jonnekin edellisten väliin (20...70%, yleensä n. 40 %)

Kun irrotat takaisinkytkentävastuksen, niin koko vahvistimen vahvistus kasvaa.
Se desibelimäärä jolla vahvistus muuttuu, on vastakytkennän määrä.
Tämä lukema on hifi-putkivahvistimissa tyypillisimmin välillä 6 dB....>20 dB.

20 dB ja jopa sen yli olevia lukemia on käytetty mm. Williamson, Mullard ja Priboi vahvistimissa. 20 dB:n lukema tarkoittaa, että vahvistimen särö pienenee 1/10-osaan siitä, mitä se on ilman vastakytkentää. 6 dB taas sitä, että särö puolittuu.
Suuren vastakytkennän (>20 dB) käyttö heikentää vahvistimen stabiilisuutta ja vahvistin saattaa värähdellä joillakin kaiuttimilla, toisilla taas toiminta on ongelmatonta.

Vastakytkennän käyttö parantaa taajuusvastetta, pienentää lähtöimpedanssia ja laskee vahvistimen kohina- ja hurinatasoa, mutta näille ei suoralta kädeltä ole helppo määrittää mitään lukuarvoa särön tapaan.

Usein riittävä vastakytkennän määrä (omien tutkimusteni mukaan) on 10...16 dB.
Tällä määrällä särö laskee riittävästi ja muut ominaisuudet paranevat, mutta stabiilisuuden kanssa ei vielä esiinny ongelmia.

Lainaus:


En nyt hahmota, mikä voisi olla siniaallon oikea reuna, mutta syy signaalin vääristymiseen tässä tapauksessa voi olla se, että vastakytkennän poisto kasvatti vahvistusta ja vahvistin yliohjautui.
Vai laskitko mitatessasi tulosignaalin tasoa vastaavasti ?

10 dB tarkoittaa, että jännite nousee 3,16-kertaiseksi. Vastaavasti tuo 10 dB:n tasonlasku on 1/3,16 = 0,32-kertainen jännite. Elikä jos ilman vastakytkentää vahvistimen lähtöjännite on vaikka 10V, tavoitteena on 10dB:n vastakytkennän kanssa pudottaa lähtöjännite 0,32x10 = 3,2 Volttiin. On sama mitataanko rms-, tai p-p arvoja, desibelit tarkoittavat aina jännitesuhdetta:

dB = 20log(U1/U2)

Lainaus:


Voltit eivät muunu dedibeleiksi, vaan kahden jännitteen U1 ja U2 suhde. Kun lasket yhtälön U1/U2, niin siinä voltit "häviävät" ja tulos on paljas luku.

Desibeli on elektroniikassa niin keskeinen asia, että se kannattaa opetella ymmärtämään, eikä jättää asiaa netti calculaattoreiden varaan.

Lainaus:

Reijo tämän asian edellä ilmaisi niin selvästi, etten osaa sitä paremmin sanoa, tai rautalangasta vääntää:

Lainaus:


Lainaus:


Kuten jo kerrottu, niin desibelilukema on kahden jännitteen suhde. (tai tehon, mutta puhutaan nyt jännitteestä...)

U1/U2 on jännitteiden U1 ja U2 suhde, siis "U1 jaettuna U2:lla".
Oletetaan, että U1 = 10 V ja U2 = 3,16 V. Tästä saadaan kalkulaattorilla 10 dB, kun lasketaan yhtälö 20xlog (10/3,16) tai - 10 dB jos jännitteet ovat yhtälössä toisin päin,
siis: 20xlog (3,16/10) = -10 dB

Lainaus:


Jos haluat tietää paljonko jokin tietty dB-lukema on jännitesuhteena, niin sen voit laskea yhtälöstä: 10^(x/20) = U1/U2

Suusanallisesti: "Kymmenen potenssiin x/20", jossa X on kyseessä oleva dB-lukema.

Liitteenä vielä dB-taulukko, johon laskin tavallisesti tarvittavat dB ja jännitesuhteet.

Ihan oikein. Noin se lasketaan.