Tässä mitattu trankkuasteen vahvitus. kannalle syöttö C7 kautta (100nF).  Aika stabiili vahvistus.  Input mitattu ennen konkkaa ja kuormana 47ohm vastus.

Tuo kantoaallon monitorointi skoopilla ei kerro lähtötasosta mitään. Se pitää tehdä AM-moduloidulla signaalilla, kuten esitin edellä.

Huutelua katsomosta.
RF mittaukset skoopilla on taitolaji. 1:10 probella mitatessa proben maajohto on ensimmäinen virhelähde. MHz-taajuuksilla jo muutaman sentin johto muuttaa systeemin täysin. Johdon induktanssi (100mm johtoa on vähän yli 100nH) ja induktiivinen kytkentä ympäristöön vaikuttavat mittaukseen.

Kysymys Pekalle: Miten mittasit?

1:10 probella proben maadoitus pitäisi pystyä tekemään kärjen juuressa olevasta maaholkista. Tai parempi jos mittauksen voi tehdä siten, että signaali viedään 50ohmin koksilla skoopille ja päätetään sen inputissa. Useimmissa skoopeissa on valittavissa tämä pääte pois tai päälle. Jos ei ole niin T.kappale inputtiin ja 50ohmin pääte siihen.

Ihan oma keskustelu (suo) on vahvistuksen määrittäminen. Jännitevahvistus on helppo jos pystyy luotettavasti mittaamaan in ja out jännitteet. Tehovahvistus sovitetulla inputilla ja outputilla muuttuukin vaikeammaksi. En nyt puhu mittareiden lukemisesta, vaan määrittelystä. Vahvistimen in ja out impedanssit kun ovat aina enempi tai vähempi taajuudesta riippuvia juttuja ja kaiken lisäksi vaikuttavat toisiinsa.Lisäksi käytännön vahvistimissa aika harvoin päästään juuri tavoiteltuun esimerkiksi 50 ohmin tasoon. Mittaustekniikka ja ymmärrys mitä mitataan on relevanttien tulosten edellytys.

Edittiä:
Väsyneenä jäi pari oleellista juttua jutusta. Ilmoitettaessa jännitevahvistus on tarpeellista tietää minkä suuruisilla tulo- ja lähtöimpedansseilla se on mitattu tai määritelty. On myös hyvä ymmärtää tilanne missä vahvistimen jännitevahvistus voi olla negatiivinen, mutta tahovahvistus suuri. Esimerkki:Iin 1V1k kuormaan = 1mW, Out vaikka 1V 1ohmin kuormaan = 1W. Jännitevahvistus on 1, mutta tehovahvistus onkin 1000 eli 30dB.

Tämä kaiken sen hyvän informaation lisäksi mitä Arto on esittänyt aiemmin.

Kiitti  opastuksesta ...  sitähän tässä lähdin RF vahvistimen teon ohella  hakemaan.

Tuo gnis on halpa funktiogenis .  Sen lähtöimbedanssi lienee luokkaa 1Kohm. Näissä testeisä  kuormitan sitä 1 Kohm vastuksen kautta, joten geniksen pitäisi pystyä hommaansa.  Geniksen särö audiotaajuksilla on mitatusti noin 0,5%.  Silmämääräisesti sini pysyy suht hyvän 10MHz asti.

Minulla olisi tuo Normende, jossa lienee 50ohm lähtöimbedanssi, mutta sen sini ei näytä kovin puhtaalta.


Mittasin tuon input- ja output- jännitteen  inputissa ja lähdössä olevan 47 ohm vastuksen yli skopellla 10x asennossa.   Tiesin, että tuo 100MHz näkyy täällä aina skopen mittajohtojen muodostaessa silmukan.  Koitin minimoida silmukkan kokoa kiertämällä broben maakarvaa broben ympäri.

Noita T-kappaleita ja päättövastuksia koitin ostaa YE'stä, mutta ei löytynyt.  Voisinko tehdä itse  vastaavan laittamalla koksin skoopin puoleisen BNC liittimen nastoihin kiinni 50ohm  (47) vastuksen?    Koitan vielä ostaa ihan oikeat kappaleet jossain vaiheessa.

Vahvistukseen liittyen.  Tuon trankun (jota parempaa ei kai Partcosta löytynyt)  virtavahvistus oli testerin mukaan 67.  Voisiko kokeeksi lisätä vahvistusta  muuttamalla noita R6 ja R8 arvoja ?

Lainaus:


Ei. Funktiogeneraattorien lähtöimpedanssi on erittäin pieni, korkeintaa muutama ohmi.
Jos käytät tuota taajuusvastemittauksiin, niin rakenna 50 ohmin T- tai Pii-rakenteella toteutettu vaimennin.
https://leleivre.com/rf_tpad.html

Lainaus:


St-signaalin aaltomuodolla ei ole merkitystä taajuusvastemittauksessa. Normenden kantoaallon *epäpuhtaudet* muodostuvat signaalin harmoonisista.
Tiedätkö miten Nordmenden vaste säilyy taajuuden muuttuessa ?

Lainaus:

https://www.starelec.fi/product_info.php?cPath=55_165_1329&products_id=2535
https://www.starelec.fi/product_info.php?cPath=55_165_1330&products_id=4379

HF-taajuuksilla toimii myös omatekoinen 47 ohmin vastuksella tehty pääte.

Lainaus:


Tällä ei ole merkitystä transistorin vahvistukseen suurilla taajuuksilla. Transistorin spekseistä löytyy f_t . Sillä on merkitystä.
Karkea nyrkkisääntö voisi olla, että f_t:n pitää olla min. kymmenkertainen haluttuun max. tointataajuuteen verrattuna.

Lainaus:


Totta kai voit, mutta miksi? Samalla huononnat asteen suorituskykyä kaikilla osa-alueilla. Poistamalla R6:n ja laittamalla suoran langanpätkän R8:n tilalle saadaan aikaan vastakytkemätön vahvistusaste. Sen vahvistus eri taajuuksilla on ko. transistorin maksimi, taajuusvaste on taajuudesta ja  kuormaimpedanssista riippuvainen ja lineaarisuus huono, koska vastakytkennän linearisoiva vaikutus puuttuu.
Lisäksi on niin, että jokainen ylimääräinen dB vahvistusta esivahvistimessa huonontaa vastaanottimen signaalinkestoa. Toisin sanoen: esivahvistusta ei pidä olla enempää kuin on tarpeeksi. Usein 10 dB on riittävästi, mutta riippuu SDR:n etupään rakenteesta. Kokeilemalla selviää.

Vastauksia kaikille:

Funktiogenison 4v vanha 25MHz vehje. Kaikki prujut (jos edes tuli mukana) hukassa. Mittaan ominaisuuksia mielenkiinnosta.

Kiitos noista Starelec linkeistä .. tilaan heti  noita BNC palikoita.

BF959'n ft=600MHz ,  Nf (noise figure) 3db

Tämän teorian kommentointi on ainakin minulle hyväksi opiksi.  En ole aiemmin juurikaan touhunnut yli 100KHz maailmassa . Näköjään mittaustekniikka on hyvin haastavaa. Tyhmyyksiä tulee tehdyksi, vaikka jokin haju sähkön olemuksesta minulla sentään on. Koulussa jotain näistä kaapeleiden inbedansseista puhuttiin, mutta kun en ole käytännössä tehnyt mitään aiheeseen liittyvää, niin pihalla olen.  Parin radion korjaus ei auta.  Tässä itse tekemisessä oppii paremmin.

Illalla kuuntelen SDR'ää tällä vahvarilla.

Miten tuon signaali/kohinasuhteen  mittaan?

Lainaus:

Lainaus:


Näin on. Valitse jokin heikko lähete yli 15 MHz taajuudelta ja kuuntele/totea mikä vaikutus luettavuuteen on ilman vahvistinta ja vahvistimen kanssa.

Tee sitten sama testi jossakin keskipitkillä, niin todennäköisesti toteat, ettei eroa synny.