Rakensin Reijon linkkaaman looppivahvistimen. Pari päivää siinä meni suunnitellessa ja askarrellessa. Laitoin siipimutteriliitännän loopille niin voi kokeilla erilaisia ratkaisuja. Läpivientikumeilla eristin pultit. Nyt olisi sitten ulkohommat ja testit jäljellä. Jos ei homma toimi niin boksi menee uusiokäyttöön K9AY-antennin muuntajakoteloksi.

Palaan tuohon Arton kytkentään. Kävin hakemassa Partosta keloja . noita 2,2mH löytyi myös samanlaisina aksiaalikeloina kuin Arto ehdotti  330uH kuristimieksi. Onko aksiaali-malli parempi kuin se iso 2,2mH kela? (.. ja miksi?).

Löytyi myös BF959 trankku, jonka virtakesto on 100mA ja fT 600MHz ...kävisikö tämä?
https://pdf1.alldatasheet.com/datasheet-pdf/view/2958/MOTOROLA/BF959.html

ja kysymys.  toimiiko ok jos C7 ja C3 =10nF?

Suuria signaaleja kestävän laajakaistavahvistimen voi myös tehdä aika helposti ja vähillä komponenteilla.
MAV-11 on 1 GHz asti toimiva MMIC-laajakaistavahvistin, mutta toimii loistavasti myös alemmilla taajuuksilla. Komponentin speksit löytyvät täältä:
https://www.google.es/url?sa=t&rct=j&q=&esrc=s&source=web&cd=1&cad=rja&uact=8&ve...

Näitä jäi käsiin töistä reilut kymmenkunta vuotta sitten, ja nyt päätin kokeilla näitä yhtenä vaihtoehtona.
Tarkoitus oli siis tehdä vahvistin, jota voi käyttää jo VLF-taajuuksilta alkaen. Kytkentäkaavio ja pari kuvaa tekemästäni protosta.
Sain signaalinkestolle n. 6 dB valmistajan lupaamaa arvoa suuremman lukeman, kun käytin 75 mA kollektorivirtaa. Tämä on 5 mA pienempi kuin Imax.
Lisäksi kahden signaalin spektrikuva (josta OIP3 laskettu).  Tästä näkyy, että hyötysignaalit ovat tasolla +10 dBm ja IMD-tulokset 60 dB pienemmät.

Pari kuvaa tinailuista.

artosalo kirjoitti 31.01.2020 klo 20:12:45:

MAR-6 on myös kova sana ja näkyy olevan pienempi kohinainen kuin MAV-11. Ennen muinoin käytin myös uPC1651 mallia mutta siinä kohina on suurempaa.
https://www.minicircuits.com/pdfs/MAR-6+.pdf
Edit. Minulla oli silloin joskus aikoinaan poliisiradion kuunteluun itse tehty GP-antenni jossa oli runkoputken sisään rakennettu vahvistin tuolla uPC1651:llä toteutettuna. Bebec myi noita aikoinaan 

.. vaan ei menty! Ei ne netin kaavojen mukaan lasketut kelat olleet 330nH.  Piti alkaa kokeilemaan.  Laskin, että 330nH kela on resonanssissa 1nF konkan kanssa noin 8,8MHz'n taajuudella. Kytkin rinnakkain 1nF konkan tekemäni kelan, syötiin niihin 10kohm vastuksen kautta siniä ja kokeilin muuttaa kelaa kunnes resonanssi oli noin 8,8MHz.  Tuo 6mm poran terän päälle käämityssä  kelassa oli lopulta 9 kierrosta. Näin kokeilmalla tehdyt kelat  kortille.  Virrat päälle ja nyt alkoi toimia.

Ohessa mittaustulos.  Mutta taisin mokata!  Käyttämäni input signaalin taso on liian iso?  Huomenna uusi mittaus.

Lisäys:  Signaali syötetty geniksestä vastausjaolla 1K/47ohm , jolloin syöttävä imbedanssi 47ohm (?) ja kuormana vahvistimen lähdössä kuormana 47ohm vastus, jonka yli on lähtöjännite skoopilla mitattu (10x asennossa).

SDR-vastaanottimiin soveltuvien laajakaistaisten vahvistimien signaalinkesto on alle 30 MHz taajuuksilla niitten merkittävin ominaisuus.
Signaalinkeston absoluuttisen arvon (OIP3-) määrittämiseen tarvitaan spektrianalysaattori ja kaksi signaaligeneraattoria. Näitä ei ihan kaikilla harrastajilla ole, mutta onneksi löytyy yksinkertaisempikin mittaustapa, jonka avulla voi pyrkiä optimoimaan rakentamiaan vahvistimia ja saamaan vertailukelpoisia tuloksia.
Kyse on siis laajakaistavahvistimen lineaarisuudesta, eli siitä miten hyvin/tarkkaan vahvistimen lähtösignaali vastaa syötettyä tulosignaalia.

Tutkin hiukan miten oskilloskoopilla pystyisi vahvistimen lineaarisuutta toteamaan. Kun tutkittavaan vahvistimeen syötetään AM-moduloitu tulosignaali, niin tämän verhokäyrän muodossa on helppo havaita leikkaantuminen/kompressoituminen, kun lineaarisen toiminta-alueen raja ylitetään. Lukemalla ja vertaamalla näitä jännitearvoja samalla kun esim. etsii vahvistintransistorin optimaalista toimintapistettä, johtaa aivan hyvään lopputulokseen.

Ohessa kaksi valokuvaa tuosta MAV-11 vahvistimesta, jossa toisessa ollaan leikkausrajan tuntumassa ja toisessa se on ylitetty.
Vahvistin pitää luonnollisesti olla päätettynä nimellisimpedanssiin (50...75 ohmia). Kuten kuvista nähdään, niin lineaarisen toiminnan raja on helposti määriteltävissä.
Kuvasta voi vielä lukea senkin, että ko. vahvistin toimii lineaarisesti kun sen lähtöteho on 20 mW (1 Vrms 50 ohmiin) ja AM-modulaatioprosentti on 60.

Lainaus:

Onko vika generaattorissa ? Millä mittaat generaattorin lähtöjännitettä?
Jos kytket generaattorisi 50...75 ohmin vastukseen ja mittaat sen yli vaikuttavaa jännitettä eri taajuuksilla, niin mitä saat tulokseksi ?
Mikä/mitä on vahvistimen kuormana noissa mittauksissasi ?

Mitä jos mittaisit aluksi pelkän vahvistimen, eli syötät signaalin C7:n kautta transistorille. Alipäästösuodatin tietysti irrotettuna C7:lta.

Vahvistus ei ole mikään vahvistimen hyvyyden mitta vaan tässä tapauksessa lineaarisuus, joten keskittyisin arvioimaan vahvistimen lineaarisuutta ja maksimi lähtöjännitettä. Näillä seikoilla on merkitystä.

SP-Elektroniikassa näyttäisi olevan hyviä transistoreja edullisesti tämän tyyppisiin kokeiluihin: MRF559 ja MRF951.