Signaaligeneraattorista ajoin luureihin kiloherzin siniä, 10 tai 20 kilon vastus oli sarjassa. Mittasin jännitteen kuulokkeiden yli ja vastuksen yli, ja siitä päädyin laskemalla suurinpiirtein 10 kilon impedanssiin, taajuutta kun nosti, oltiin aika äkkiä 20 kohmissa. Eli aikalailla samalla tavalla kuin Reijon mittaus. Saattoi olla, että kokeilin useampaa vastusta, että jännitehäviö oli sitten samaa luokkaa vastuksessa ja kuulokkeessa.

Edit, pitäisikin joskus piirtää Omegan impedanssikäyrä paperille, olisi aika mielenkiintoisen näköinen Metallikalvon jyrkkä resonanssi ainakin näkyi jossakin kohtaa, kun taajuutta muutti.

Tai sitten laittaa potikan sarjaan mitattavan kohteen kanssa ja säätää jännitteen samaksi molemmissa ja sitten mittaa potikan arvon.

OH3NWD kirjoitti 06.11.2019 klo 21:20:40:

Tuolla potikkamenetelmällä mittailin joskus kaiuttimien impedansseja ja arvioin kovaäänismuuntajien alarajataajuuksia.

Eikös se nyt ole jo hyvä, jos n. puolivälissä säätöaluetta saa ilmaisimen värähtelemään ?

Tämä onkin vähän erilainen kytkentä. Lienee O.Wiion käsialaa kuitenkin? Amerikkalaisissa lehdissä näkee usein tällälailla tehdyn takaisinkytkennän, että kela on suoraan sarjassa anodijohdon kanssa. Sitä olenkin miettinyt, että onkohan sen toiminnassa käytännössä eroa siihen Wiion yleensä käyttämään tapaan ottaa kytkentä kondensaattorilla anodilta? Helpompi optimointi konkkaa vaihtamalla?

edit:
Vai olikohan nuo Kolumbukset käännöksiä jostakin ehkä amerikkalaisesta lähdeteoksesta?

Ei ole Wiioa.
Sveitsiläisistä kirjoista käännöksiä.

Tuossa on muutama juttu, joka teki kytkennästä varmaankin hankalan "Kolumbuksen" kohderyhmälle.
2 viritettyä piiriä ja asteiden välinen muuntajakytkentä, joka tekee ilmaisinkelasta mutkikkaamman.
C1 ja C2 on kaksikkokondensaattori, molempien piirien pitää sattua aika tarkoin vireeseen samalle reiälle.
Ohjeessa sanotaankin, että antennin maksimipituus on 20m, mikä on aika vähän keskiaalloilla.
Pidempi antenni varmaan vetää antennipiirin virityksen poskelleen.

Tykkäsin lapsena "Kolumbus"- kirjoista, mutta en montaa onnistunit käsiini saamaan.

Nyt, nettikirppisten aikaan olikin helppo fiilistellä ja kerätä  täydellinen kokoelma.

Tämmöinen se on nyt, kytkentä mahdollisimman alkuperäisenä. Olin tulkinnut kohinaa väärin, kun kytkin radioon signaaligeneraattorin, en saanut mitään kuuluviin, kun laite kohisi. Sen sijaan kun takaisinkytkentää vähennettiin, alkoi jotain kuuluakin. Herkällä kädellä sieltä sai semmoisen 100 uV signaalin kuulumaan, mutta takaisinkytkennän säätö on kovin äkkinäinen. Mutta radio siis toimii, kuuluu jo 20 V:n anodijännitteellä, mutta äänenvoimakkuus lisääntyy merkittävästi kun jännitettä nostetaan 30 Volttiin.

Sitten parannuskohteisiin. Takaisinkytkentäkelan kierroksia täytyy vähentää, nyt säätö on kovin äkkinäinen. Antennikytkentänä voisi kokeilla parin kierroksen linkkikelaa, minulla kun on vakioantennina koaksiaalisyöttöinen aktiivilooppi. Sitten se anodivastuksen vaihto kuristimeen. Päätemuuntaja on ehkä turha 4000 Ohmin kuulokkeille. Nyt siinä on kiinalainen transistoreille tarkoitettu vaiheenkääntömuuntaja, jonka impedanssit muka ovat 30k/1kohmia, tiedä sitten noista. Ensiön induktanssi on kyllä reilut 3 Henryä, joten ehkä nuo arvot ovat sinne päin.

Lainaus:


Parannetussa versiossa (no: 63-B) DLL21 oli jo pentodikytketty ja suorituskyky kasvanut huomattavasti.

Liitteenä kytkentäkaavio Tekniikan maailman (2/1953) artikkelista.

Minulla on koko kolmen sivun juttu .pdf-muodossa, mutta se on liian suuri laitettavaksi tänne foorumille. Lähetän kiinnostuneille.

Nyt on parin päivän kuuntelukokemukset takana. Tulokset ovat hyviä, asemia kuuluu asteikon täydeltä pimeän aikaan, ja nytkin aamupäivällä klo 11 kuuluu vielä muutama asema, ei kovaa, mutta kumminkin. Illalla tulee vaikka BBC Radio Scotland 810 kHz niin kovaa, että jos radiossa olisi äänenvoimakkuuden säätö, kiertäisin sitä pienemmälle. Äänenlaatu on erinomainen, ei mitään suhinoita tai kihinöitä, asemat kuuluvat kuin tyhjästä. Valintatarkkuus on hyvä, asemat erottuvat toisistaan, ja vain voimakkaimmat leviävät viereisille taajuuksille. Ferriittisauva on joku venäläinen, mutta tuntuu sopivan näille taajuuksille. Kelan käämin kondensaattoripaperista ja lennokkiliimasta laminoidulle kelarungolle saadakseni korkean Q-arvon, en uskaltanut käyttää nykyisiä papereja, koska niissä on niin paljon savea mukana, se aiheuttaisi turhia häviöitä.

Alkuperäiseen kytkentään tein muutamia muutoksia. Kuulokemuuntaja oli turha, äänenvoimakkuus kasvoi, kun 4 kohmin kuulokkeet kytki suoraan anodille. Takaisinkytkentäkelasta otin pois kymmenen kierrosta, nyt takaisinkytkentä toimii pehmeästi koko säätöalueella. Anodijännite tosin piti nostaa 36 Volttiin, muuten takaisinkytkentää ei saanut toimimaan, kun säätökondensaattori oli kiinni. Antennia varten tein kolmen kierroksen linkkikelan, tämä toi eniten lisää äänenvoimakkuutta ja herkkyyttä. Anodin kuormistusvastuksen vaihto 4,7 mH:n kuristimeen ei vaikuttanut oikein mitenkään, ehkä isompi kuristin olisi auttanut, mutta sellaista ei ollut käsillä.

Kaiken kaikkiaan Mini 1 oli erittäin positiivinen yllätys, en ole aikaisemmin tehnyt yksiputkista radiota. Hyvällä antennilla sillä kuulee nautittavasti kymmeniä asemia erittäin miellyttävällä äänenlaadulla. Ehkä käytetty 5678-pentodi on tässä hiukan parempi kuin alkuperäinen DL67, mutta ei niissä isoja eroja datojen mukaan pitäisi olla. Antennina käytetty aktiivilooppi auttaa myös, se on erittäin hyvä antenni.

Edit: Juuri nyt klo 13 SA kuuluu NDB-majakka 900 kHz NE Nerl Moskovan koillispuolelta.