|
Kuuntelin aikoinaan monia, monia vuosia ortoperspektaa ja monia muitakin tilaääntä toistamaan pyrkiviä äänentoistojärjestelmiä. Kirjoitin Tilaääni-nimisen kirjan vuonna 2006. Laitan tähän liitteeksi ne kaksi sivua, joilla kirjoitan ortoperspektasta.
Riippuen siitä, mitä äänentoistolta kaipaa, ortoperspekta voi joidenkin ihmisten mielestä olla parempi kuin tavanomainen kahden kaiuttimen stereotoisto.
Ortoperspekta toistaa äänitteen tilantunnun erittäin hyvin. Yksittäisten soittimien paikantaminen on kuitenkin aika heikon puoleista, paitsi keskelle sijoittuvat äänilähteet paikantuvat erinomaisesti. Se johtuu siitä, että keskellä edessä on kaiutin.
Ortoperspektan sivukaiuttimet eivät äänikuvan kannalta toista tarkkaan ottaen samaa tavaraa, niin kuin tuolla Raimon sivulla olevasta piirroksesta näkyy.
- Keskikautin toistaa monosumman, L + R.
- Vasen sivukaiutin toistaa vasemman ja oikean stereokanavan erotuksen L-R (eli vasemman stereokanavan signaalin samanvaiheisena kuin keskikaiutin, mutta oikean stereokanavan signaalin vastavaiheisena).
- Oikea sivukaiutin toistaa vasemman ja oikean stereokanavan erotuksen R-L (eli vasemman stereokanavan signaalin vastavaiheisena ja oikean stereokanavan samanvaiheisena kuin keskikaiutin)
Periaatteessa ortoperspektan kolme kaiutinta ja niiden toistama informaatio mahdollistavat äänilähteiden paikantamisen sillä tavalla kuin tuolla Raimon sivuilla kerrotaan. Äänivihjeet ovat kyllä tarjolla, mutta paikallistuminen heikentyy siitä syystä, että kaiuttimien väliset kulmat kuuntelijasta nähden ovat liian suuret, 90 astetta, ja kaiuttimet toistavat erilaisia signaaleita kuin tavanomaisessa kaksikanavaisessa stereossa.
Suurin osa ihmisistä mieltää tavallisessa kahden kanavan ja kaiuttimen stereotoistossa, että kaiuttimien välille muodostuu stereofoninen äänikuva, jossa äänilähteet tuntuvat kuuluvan eri suunnista. Kuulijan eteen muodostuu leveä äänipanoraama. Kaiuttimien välisen kulman tulisi olla noin 60 astetta kuulijasta nähden. Jos kulma on suurempi, äänikuva hajoaa eri kaiuttimista kuuluviksi kahdeksi ääneksi, joka ei integroidu stereoäänikuvaksi. Äänikuvaan syntyy reikä keskelle, "hole in the middle". Jos kulma on pienempi, äänikuva kaventuu ja lopuksi kaiuttimien ollessa aivan vierekkäin äänikuva on monofoninen, eikä siinä kuulu suuntia eikä tilantuntua.
Stereopanoraaman syntyminen edellyttää siis kaiuttimien välisen kulman olevan korkeintaan 60 astetta ja että kustakin kaiuttimesta toistetaan ko. stereokanava, vasen ja oikea. Ortoperspektassa kulma on 90 astetta ja signaalit summa- ja erotussignaaleita. Suuntatarkkaa stereopanoraamaa ei oikein synny. Ongelma ei siis ole MS-muotoisessa signaalissa eikä toistotavassa, vaan kaiuttimien sijoittelussa.
Äänitteen tilantunnun muodostavat osat toistetaan ortoperspektassa sen sijaan juuri oikeista suunnista, kuulijan sivuilta. Olisi hyvä, jos ne toistettaisiin myös takaa. Tavanomaisessa kahden kaiuttimen stereotoistossa tilantuntu toistetaan väärästä suunnasta, kuuntelijan edestä, samasta suunnasta, jossa "esiintyjätkin" ovat.
Eero
|
Sivu: [1] 
Salora Orthoperspectan säröinen diskantti (Luettu 15201 kertaa)
