Innostuin tekemään vahvistimen kun tartti saada lisää mökää huusholliin ja Tandberg:stä sitä ei muka tullut riittävästi.

- Vahvistin valmistui ja oli käytössä n. 12 vuotta, kunnes korvautui Pioneerin vehkeillä.
Radiona toimi Tandberg:in SS10 ja levysoittimena Garrard SP25, kasettisoittimena oli Poppy CD-790 (sama kuin Fair Mate CD-777). Tämä 2*50 W:nen oli ensin omatekemässä Alu-kotelossa 400x250x85 mm, mutta siihen tuli jotain lämpöongelmia (päätekivet joutui uusimaan) ja laitoin sen Nokian modeemikoteloon jossa se on vieläkin – en sitten saanut tätä uutta koteloa viimeisteltyä valmiiksi.

Päätevahvistin  2x50W, Elektornado s. 11/Elektor 1978-04
https://ia800804.us.archive.org/20/items/ElektorMagazine/Elektor[nonlinear.ir]%2...

Levysoitin- ja etuvahvistin sävynsäädöillä: Preconsonant ja Consonant s. 34 ja 38/Elektor 1978-07-08
Preconsonant on RIAA-korjausella 5 mV RMS-sisääntulolla varustettu esivahvistin.
Consonant toimii etuvahvistimena 20 Hz – 50 kHz, 142 mV sisään – 440 mV RMS ulos.
https://ia800804.us.archive.org/20/items/ElektorMagazine/Elektor[nonlinear.ir]%2...

Tähän vahvistimeen olin kyllä tyytyväinen noin korvakuulolta mitattuna, kovaääniset AR7 ovat vieläkin käytössä tosin basso-kartion ripustukset on uusittu.
Rakentaminen oli helppoa, sen kun latoi osat lasikuidulle, juotteli ja katkoi liiat langat.

Osittain toteutuneet projektin osat:

     Stereodecoder, Elektor1979 kesäk. s. 16

Daten/electr.data: Vcc: 8...16 V; Icc: __ mA; Klirrfaktor: 0.2 %; Kanaltrennung: 40 dB; Tj: 150 °C;
Ähnlich/similar: LM4500[A], UL1261N (Unitra Semi), KA2261 (Samsung), µA758(Q)=CA758, MC1310E/N, MC1311, TDA1005 -
https://archive.org/stream/ElektorMagazine/Elektor%5Bnonlinear.ir%5D%201979-06#p...

- Tokon suodatinta (F1) en onnistunut hankkimaan, homma raukesi.
     
     IF-Trip välitaajuusvahvistin-IC, Elektor1979 kesäk. s. 22

https://archive.org/stream/ElektorMagazine/Elektor%5Bnonlinear.ir%5D%201979-06#p...
     
- piirilevy tehty epähuomiossa väärin päin.

     Ula-viritinosa (Salora RC72411)

Ostettu Elektrofotosta tai Radiomikrosta viritinosa ja potikkapatteri. Laitettu Tandberg SS10.
- en ollut tyytyväinen sen herkkyyteen tai en osannut virittää sitä oikein.
     
     Taajuusnäyttö LCD, Elektor1980 lokak. s. 32
https://archive.org/stream/ElektorMagazine/Elektor%5Bnonlinear.ir%5D%201980-10#p...

- jäi piirilevytasolle, näyttö ja IC kallis silloin.
     
     VU-näyttö LEDeillä, Elektor1981 tammik. s. 32
https://ia800804.us.archive.org/20/items/ElektorMagazine/Elektor[nonlinear.ir]%2...
https://archive.org/stream/ElektorMagazine/Elektor%5Bnonlinear.ir%5D%201981-01#p...

- piirilevy ja osa komponenteista levyllä. Puhti loppui.
     
     Kovaäänisten suojauskytkin
- vain piirikavio tasolla
     
Laitan näistä kuvia joskus keväämmällä.

Tässä kuvassa vahvistin on jo nokian al-laatikossa ja ainoastaan vol-potikassa on nuppi, muut härpäkkeet on siinä kasassa ja nuo kuulokkeet oli hyvät mielestäni silloin.
Kuva on vähän heikko - valokuvasta skannattu 1200 pix osakuvana.

Hieno peli!

Elektorilla on paljon rakentelemisen arvoisia kytkentöjä, mutta hiukan asian vierestä...

Miksi Elektorista ei juuri hiiskuttu meillä Suomessa, vaan painettiin omia varsin vaatimattomia
kotimaisia alan harrastekirjoja joita ilmeisesti komponenttien maahantuojat sponsoroi? Itsekin
törmäsin Bebec:llä käydessäni Elektor 301 vasta vuonna 1984 jolloin tietokone rakentelu oli
jo syrjäyttämässä perinteisiä rakentelu aiheita?

Markku 

Virtalähde on tavallisella rengasmuuntajalla varustettu, toisiot 20-0-20 4,2 A ja 24 V 800 mA,
suotokonkkina 2x2x4700 µF 40 V, tasasuuntaajana AEG B80C5000/3300 ja 24 V:in linjassa 4700 µF 40 V Siemens:in lyytit, tasasuuntaaja BRE302, verkkojohdossa on sulakkeet molemmissa karvoissa. Verkko-osa on modeemikotelon verkko-osan paikalla, joka on erillinen lokeronsa kotelossa.

Elektor on edelleen hyvä lehti. Tilasin sen tänne työmaalle.
Tosin siinä on aika paljon microkontrollerijuttuja, mutta se onkin tätä päivää! Lisäksi siinä on nykyään sellainen historiikki osuuskin, jossa kerrotaan hyvin mielenkiintoisia juttuja välillä.

Muistan kuinka aikoinaan tuli luettua paljon elektoreja kesätyöpaikassa puhelinyhtiöllä. Huoltohommissa oli välillä luppoaikaa ja aika meni kyllä talteen niitä lehtiä lukemalla.
Tieto ja englanninkieli karttui. Ei ollut nettiä -80 luvun lopulla ja -90 luvun alussa.
Muistan yhden lehden otsikon selvästi "LEDs are going BLUE"

Ostaisin/ottaisin mielelläni näitä -80 luvun Elektoreja, jos joku niistä raaskii luopumaan.

Edit: Huomasin että vanhoja juttuja pääsee lukemaan kun on Elektorin tilaaja, netissä 

Janne

Ohjausvahvistinosa ja sävynsäätö-osa Consonant:
yhdellä piirilevyllä välivahvistin varustettuna scratch ja rumple suodattimilla, äänenväri säädöillä jotka voidaan myös kytkeä pois, valmius kytkeä signaalitason LED-näyttö.

Kortilla on Baxandall- tyyppinen äänenväri säätö, joka voidaan myös ohittaa.
Äänisäädöt, Basso 150 Hz ± 8 dB 50 Hz kohdalla tai 300 Hz ± 10 dB 50Hz kohdalla.
             Diskantti 2 kHz ± 12 dB 10 kHz kohdalla tai 4 kHz 8 dB 10 kHz paikkeilla.
Stereokuvan laajuuden säätö ja kanavatasapainon säätö.

Rakennusohjeessa sisääntulojen valinta oli toteutettu kiertokytkimellä, mutta minä laitoin erillisen  3-osaisen vaihtavan painokytkin-paketin.
Sisääntuloliittimissä on 1 nF RF-vaimenninkondensaattorina kaapelin vaipan ja rungon välissä.

Transistoreina tässäkin on BC549C ja BC214C kuten äänirasian esivahvistinkortilla, vastukset ja konkat ovat tavallisia kauppalaatua. Näissäkin ”tippamallissa” polyesterikonkissa on vaipassa hiushalkeamia.

Katso tarkemmat tiedot Elektor 1978  july/august s. 7- 38. Artikkeli lohkokuvassa (kuva 1,sivu 45) näkyy toiminnot  ja toistokäyrät kuvissa 3-6.
Jännitesyöttö tulee edellisien viestien virtalähteestä 24 V 250 mA ja regulointi on tällä piirikortilla samoin optio 15 V:in  jännitelähdölle (LED-näyttö). Tässä kortissa ei ole mitään erikoisia osia, kaikki olivat tuohon aikaan vakikamaa elektroniikkakaupoissa, taisin ostaa ne YE:stä.

Kun sitten laitoin tämän kortin Nokian modeemikoteloon, ei se mahtunut sinne vaan piti katkaista ja rakenteesta tuli kuvan mukainen. Toiminnassa tai äänen laadussa en huomannut korvalla eroa aikaisempaan.

Lehdessä s.43 (s.37 paperissa)
https://ia800804.us.archive.org/20/items/ElektorMagazine/Elektor%5Bnonlinear.ir%...

Kuvat: Katkaistu_Cons.JPEG, Conson-modem.jpeg  ja sivukuvassa.

Päätevahvistin Elektornado:

Tämä on ” high-fidelity” vahvistin, tarjoten erittäin hyvän toiston järkevään hintaan (1978), kehutaan lehdessä – ei mulla ole tähän lisättävää.

Päätettä voidaan käyttää monona 100 W tai stereona 2 x 50 W 8 Ω / 45 W 4 Ω. Sisääntulossa on LM391 (LM391-60 tai LM391-80) driver:nä molemmissa kanavissa ja jännitesyöttö on ± 30 V = (toimii ± 15 – 30 V). Stereon molemmat kanavat on samalla piirilevyllä ja siitä voi tehdä 100 W monovahvistimen pienin muutoksin lisäämällä 100 kΩ vastuksen piirilevylle, oikosulkemalla toinen sisääntulo ja liittämällä vähintään 8 Ω kaiutin ulostulon kuumiin liittimiin. Pääteasteessa on TIP2955/3055 ( MJ2955/ 3055)ja ohjaajana BD139/140 (MJE2955/3055).

Harmoninen särö TDH (kuva 6 lehdessä) on 0,1% kuuloalueella 4 Ω kaiuttimeen 1 V sisääntulolla, AV 20 ja alle 0,02 % normaalilla kuuntelutaajuuksilla. Taajuusvaste 6 Hz – 30 kHz (-3 dB).

Ensimmäisessä versiossa vahvistin oli pienemmässä kotelossa ja jäähdytyslevyt myös pienemmät, sitten useamman vuoden päivittäisen käytön seurauksena paloi toisesta kanavasta päätetrankku ja sen driveri. Tähän pääteasteen ohjeeseen oli tullut myös pieni korjaus, LM391 jalkaan 4  konkan C4 rinnalle vastus 910 k ja vastuksen R3 uusi arvo 62 k.. Olisko päätekiven tuho johtunut noiden muutosten puutteesta, muutoksen tein vasta kun asensin osat tuohon Nokian alu-laatikkoon? Samalla rakensin myös jäähdytyshyllyn noille päätetrankkujen ohjuskiville. Komponenttimuutos näkyy kuvan 2x50W vasemmassa alanurkassa (reikälevy).

LM391 on käytetty ainakin Telefunken:in CA10 ja TA-750.
https://www.hifi-wiki.de/index.php/Telefunken_CA_10