Rakentelin keskikajarille oman suljetun tilan ja päätin kokeilla siellä samalaista kajaria, jonka olin hankkinut sivukajareiksi. Se oli suht helppo homma. Kuva ohessa.  Etuseinän aukkoa piti pienentää tekemällä sovitusrengas alkuperäiseen reikään.

Seuraavaksi kokeilin, että miten salora toimii. Tuo on maannut osittain testattuna pari vuotta, joten en muistanut. Radio kuulosti toimivan. Mutta syöttäessäni kytkennän jälkimmäiseen nauhuri-inputtiin signaalia, vain toisen kanavan kautta meni signaali sisään. Kortilta löytyi vartin jahtaamisen jälkeen katkos. kuvassa 2 keskellä.

Seuraavaksi aloin ihmetellä, että miksi sivukajareilta ei kuulu mitään, jos syöttää toiseen kanavaan, mutta toiseen syöttäessä kuuluu hyvin. Ongelma lienee erovahvarissa. Sen kimppuun seuraavaksi.

Ongelma paikantui kortille RL72381. Se on emokortilla liittimeen painettuna. Irroitin kortin ja kytkin siihen pöydällä jännitteen ja  signaalin.  Kuva 1. Tutkiminen oli helppoa.

Fetin kautta kulkeva käännetty signaali stoppasi matkalle. Tuo Fetti Bf245A oli rikki. Samanlaista ei ollut, mutta BF256 löytyi  tilalle. Sourcella oleva 10K trimmerin piti vaihtaa 20K, että sai toimintapisteen kytkiksen mukaiseksi. Hiukan jäi ihmetyttämään että tuo signaalinkääntäjä hukkaa noin 3% signaalin tasosta; Uout=-0,97xUin. Kuva 2, jossa CH2 on sisään ja CH1 ulos (pinni 3).

Koska Köykkäkin oli nostanut erokajareiden taajuusaluetta, niin kokeeksi nostin minäkin . TL5 kannan 10nf konkka arvoon 4,7nF. Nyt alkaa vaimentua vasta noin 4KHz jälkeen.

Mielenkiinnosta mittasin, että L+R kortin reitillä (TL3 ja TL4) tulee hiukan  lisää säröä 1KHz'llä ... in THD 0,03% ja ulos 0,16%.  Tätä tuskin korvalla kuulee.

Olisi mielenkiintoista tehdä tämä kortti parilla operaatiovahvistimella... tulisi paljon parempi. Mistähän saisi tuollaisen liittimen, joka on kortin alalaidassa`?

Asensin kaiuttimet keskikajarin koteloon ja mittasin nykyisen jakosuodattimen antamat jännitteet eri kajareille. Bassokajarin tilalla on 4ohm vastus.

Syotin siniä 1VRms tasolla taajuusalueella 200-15000Hz. Tulokset eri kaiuttimien saamasta jännitteestä on oheisessa kuvassa.

Radiota kuunnellessa tälläisenään kaiuttimesta kuuluu todella hiljaa. Ei liene tarkoitus, että keskiäänet on hävitetty jakosupodattimella?

Testi Saloran keskikajari omalla suodattimella ja Visaton keski- ja bassokajereilla.  Mittaus olohuoneessa 1m etäisyydeltä. syöttö kajariin 3Vrms (noin 2W).

Tulos vastaa hyvin tuon edellisen mittauksen arvoja. Basson saama jännite loppuu 100Hz paikkeilla ja Keskikaja aloittaa 3000Hz'ssä. Tälläisenään huono!

Minä taas en ymmärrä jakosuotimista yhtään mitään, mutta sen olen muka tietävinäni, että niillä muokataan elementeille syötettävien voimakkuussuhteiden lisäksi myös vaihesuhteita. Esimerkiksi tuossa 225-kaiuttimessa bassodraiveri on "kauempana" kuuntelijasta kuin diskantti ja keskialuekaiutin, joten tarvitaan myös draiverien välistä vaihesäätöä.

Ehkä...

Kai...

Puhelinkeskustelun jatkoksi Pekalle simulaatio jakosuotimesta.

Tässä kaiuttimet korvattu resistensseilla eli simulaatio ei kerro kaikkea. Tosellisuudessa kaiuttimet ovat hyvin monimutkainen komponentti (kuorma). Tietenkin induktiivisia, mutta myös generaattoreita eli paineen vaihtelu ja kalvon liike tuottavat jännitteen puhekelaan.

Jos mittaa induktanssit niin voin lisätä ne simulaatioon. Back EMF ilmiötä en osaa huomioida mitenkään. Nämä ilmiöt riippuvat koteloinnista ja jopa huonetilasta missä ämyri on.

Lisätty toinen simulaatio missä kaiuttimissa pekan mittaamat induktanssit mukana. Molemmissa generaattorin (vahvistimen) Zo 0.5 ohmia.

Kuten Markku tuolla aiemmin mainitsi, että kaiutinkotelo ja elementit vaativat viritystä. Mikrofonin paikka vaikuttaa todella paljon. Taajuuden muuttuessa 50Hz saattaa löytyä iso kuoppa tai piikki.

Kuvassa 1 uusi jakosuodin (Modifikaatio 1), jonka tein kokeeksi niillä osilla, joita oli helposti saatavilla. 

kuvassa 2 on vertailu alkuperäiseen.