Ei ole ainakaan vielä tullut tällaista esiin. Minulla on kaksi pitkälanka-antennia, 40 m ja 80 m pitkät. Kun vaihdan antennista toiseen, niin vastaanottotaajuus muuttuu muutaman kHz:n.

Kiitos jälleen kerran hienon projektin jakamisesta!

Jo pelkkä näiden lukeminen nostaa mielialaa.

Jatkoa jo v. 2018 alkaneelle perinteelle, joten tässä taas yksi suoran vastaanottimen kokeilu.
Tavoitteena oli tutkia saako yhdellä kaksoisputkella aikaan vastaanotinta, jolla saisi riittävän lähtötason kaiutinkuunteluun keskipitkillä aalloilla.
Paras tuntemani putki tähän tarkoitukseen on 6F12P (6Φ12Π) triodi-pentodi.
Kummankin puoliskon suoritusarvot ovat aika vakuuttavia. Triodin vahvistuskerroin 100 ja jyrkkyys 19 mA/V.
Pentodin jyrkkyys myös 19 mA/V ja vahvistus on sitä luokkaa, että 300 mV ohjauksella putki tuottaa 400 mW audiotehon, joka kyllä riittää radion kuunteluun.

Aiemmista kokeiluista poiketen halusin kokeilla Paristovastaanotin no:63:n kelarakennetta ja takaisinkytkentäjärjestelyä.

Pienen protoilun jälkeen kytkentäkaavio muodostui oheisen kuvan mukaiseksi.
Jopa päiväsaikaan 20 m lanka-antennilla Radio Scotland (BBC) tulee mukavalla kaiutivoimakkuudella.
Otin iltakuuntelusta pienen videopätkän, joka on nähtävissä täällä:
https://www.youtube.com/watch?v=cbD4QGrgfYE

Artosalon kytkennässä kiinnittää huomiota ilmaisinputken pieni hilavastus 100k. Onko tämä arvo kokeilujen tulos? Normaalistihan ollaan alueella 0.5-2M. Teoriassa kai pienempi vastus alentaa vahvistusta, mutta parantaa toiston laatua.

artosalo kirjoitti 09.01.2024 klo 11:40:12:

Tässä oli järkeenkäypä selitys, eli aivan toiminnallinen syy.

Olen jossakin vaiheessa nähnyt oppikirjatasolla hilailmaisimen RC-aikavakion määrittämisen.
Suorissa vastaanottimissa esiintyvien takaisinkytkettyjen hilailmaisimien toiminta eroaa mielestäni ja kokemukseni mukaan perusmallisen hilailmaisimien toiminnasta. Takaisinkytketyissä saadaan kaikki asteessa esiintyvät häviöt kumottua takaisinkytkentää lisäämällä, ja ilmaisimen tehokkuus (herkkyys) AM-vastaanotossa onkin maksimissaan juuri värähtelyrajan alapuolella.
Jos siis hilan kondensaattori tai hilavastus on arvoltaan liian pieni, niin ainakin suurelta osin tätä epäideaalisuutta voidaan kompensoida takaisinkytkentää lisäämällä.

Nyt esillä olevassa vastaanottimessa esiintyi aluksi audiotaajuista värähtelyä, kun volumesäätö oli lähellä maksimia. Tutkimusten jälkeen päädyin siihen, että 6F12P putken molempien puolikkaiden poikkeuksellisen suuri vahvistus oli pääsyynä tähän ongelmaan. Ongelmaa korosti se, että ilmaisimen hilapinni oli (aluksi) 1M hilavastuksesta johtuen hyvin suuri-impedanssinen ja keräsi näin audiotaajuista signaalia pääteasteelta. Asteitten vaiheistuksen vaikutuksesta seuraa, että ilmaisimen hilalla ja pääteputken anodilla vaikuttavat audiosignaalit ovat samassa vaiheessa, jolloin edellytykset audiotaajuiseen värähtelyyn ovat olemassa. Parhaiten ongelmaan auttoi ilmaisimen hilavastuksen pienentäminen, jolloin hilalle tulevan "hyppysähkön" taso laski riittävästi.

Tutkin myös mikä vaikutus hilavastuksen arvon pienentämisellä oli ilmaisimen herkkyyteen. Lopputulos oli se, että 100 k hilavastus ei laskenut ilmaisimen herkkyyttä havaittavasti. Ainoa havainto oli se, että takaisinkytkentää piti lisätä hiukan, jotta ilmaisija toimi kuten 1M vastuksella. Tarkkaa vastusarvoa en tutkinut, mutta jossakin alle 50k kohdalla herkkyydessä tapahtui havaittava pieneneminen.

artosalo kirjoitti 09.01.2024 klo 22:33:53:


Tämä ilmiö näkyy myös, kun takaisinkytkentäkelaa syötetään anodilta muutaman kilo-ohmin potikan kautta. Ilman takaisinkytkentää potikka kuormittaisi virityspiiriä voimakkaasti, mutta kun potikan navoissa onkin signaalin kanssa samanvaiheinen signaali, ei kuormittamista tapahdu, ja virityspiirin selektiivisyys säilyy hyvänä. Tämän olen käytännössä todennut omissa kokeiluissani.