Mittalaitteiden lukemia pitää osata tulkita oikein. Numeromäärien ja desimaalien lisäksi mittaajan pitää osata arvioida, onko saatu mittatulos oikean suuntainen. Vaikkapa esimerkkinä pariston jännite. "Viisarimittarilla" saa lukeman noin 1,5 volttia ja digillä 1,503 volttia. Siis tuossa käytössä molemmat mittarit ovat yhtä hyviä.

Heikki M

Jos jännite on "eläväinen" ja digimittarin näytteenottotaajuus nopea, ei siitä saa mitään tolkkua, mutta vanhan kunnon viisarimittarin viisari elää senverran laiskasti, että lukema on helposti haarukoitavissa oikealle tasolle.
Mulla on kaksi Bilteman harmaata n.10€:n pikkuista digimittaria, kiinalainen Victorin n.50€:n digi sekä Amproben yli satasen RMS digi työelämän aikaisena jäämistönä, ja kaikilla saa ihan riittävän tarkan mittaustuloksen. Ja jos oikein varmaa tulosta tarvitaan, niin otetaan vanha kunnon AVO 8 kehiin, se kun, niinkuin vanha amiksen opettajani Heimo sanoo, on mittari joka näyttää oikein.

Jussi

Vanhojen putki- ja matkaradioiden osalta hyvät perusmittarit riittävät mainiosti. Nykyään on
ammattikäytöstä poistuneita huippumittareita tarjolla mieletön määrä. Mutta veikkaan että
suurin osa niistä ostetaan todellisuudessa työhuoneen rekvisiitaksi ja jos sattuu saamaan
halvalla niin edelleen myytäväksi. Tietenkin ihmisen mieli perustelee ne tarpeelliseksi....no
käyttöähän on vaikka kuinka....sitten kun....ehtiihän sitä sitten...jne.

Jos mittalaite on kätevä ja helppokäyttöinen niin se on se jonka ottaa ihan huomaamattaan
aina työn ääreen, vaikka hyllystä löytyisikin parempikin vaihtoehto? Tietenkin on olemassa
harrastajia joille itse mittaaminen on harrastuksen tärkein ilo ja kunnostettavan laitteen
valmiiksi saaminen on vähemmän tärkeää. Nykypäivän huippumittareilla voi halutessaan
mitata esim. putkiradion ominaisuuksia loputtomiin, saamatta sitä koskaan valmiiksi.

Tätä aihetta on käsitelty näköjään aiemminkin...

http://www.radiohistoria.fi/cgi-bin/yabb2/YaBB.pl?num=1391339375/all

Markku 

Vielä pitäisi hankkia joskus uudempi skooppi, jonka tarkuus on parempi. Nykyinen skooppi HP 1740A on iso kooltaan. Käyttökelpoinen se on vieläkin, vaikka onkin vuodelta 1980. Kalibroitu 20 vuotta sitten.
Digitaalinen yleismittari on labratasoa. Parempaa tuskin tarvitsee koskaan hankkia. AC mittaus menee sataan kilohertsiin. Mittari on kalibroitu vuonna 2015.

Signaaligeneraattori on hyvä olla olemassa. Itselläni on vuonna 1988 valmistettu R&S SMK. Sen taajuusalue on 10 Herzistä 140 Megaherziin. Kalibroitu on tehty muutama vuosi sitten. Sen lisäksi on käytössä HP  35660A äänenlaatumittari. Taajuusalue on 244 mikroherzistä 102 kiloherziiin. Tässä on automaattinen kalibrointi; aina kun virrat laittaa päälle. Tämä HP on samaa ikäluokkaa R&S:n kanssa.