Suomen Kuvalehdessä no.4 1929 kerrotaan langattomasta kuvalähetyksestä. Faxin esi-isä siis.

Kuvan lähettäminen sähköisesti oivallettiin jo kun lennätin keksittiin 1800 luvulla. Ensimmäinen patentti faksille myönnettiin 1843 vuonna.
BBC lähetti TV ohjelmaa Baidin elektro-mekaanisella tekniikalla 1930-1937 Saksa alkoi lähettää nykyisellä musta-valkoisella tekniikalla 1934. Lähetys tapahtui keskipitkillä aalloilla joten ohjelmaa pystyi katsomaan Suomessakin. Oulussa amatöörit rakensivat television ja sillä katsoivat 1936 Berliinin olympialaisia.

MartinT kirjoitti 17.02.2018 klo 11:21:22:


Mahtoivatko nähdä signaalia maailman ensimmäiseltä "videonauhurilta".

Yle Teemalla taas pyörii uusintana kiintoisa ja yleissivistävä sarja "Arkistojen salat", jossa sarjassa viikko sitten esitettiin jakso Berliiniin vuoden 1936 olympialaisten televisiointitekniikasta.

Ohessa pari kuvaa tuosta Berliini-jaksosta. Ensimmäisessä kuvassa on Euroopan ensimmäinen,  dokumentoidusti julkinen sähköisesti ohjattava tv-kamera. Toisessa kuvassa on "videokamera":
tv-kameran filmi samantien kehitettiin kameran alla lähetysautossa, ja kuva ajettiin filmiltä radiolähetteeksi muutaman minuuttien viiveellä siitä, kun lähetysauton päällä seisova kamera oli kuvaa välittänyt. Vai onko tuo nyt sitten ennemmin "miltei-suora-tv-lähetys" kuin videokamera, videonauhuri.

Langattomasta kuvalähetyksestä muistui mieleeni, kun vielä 80-luvun alulla tietoyhteiskuntanokiasuomessa työmaalla langallisesti lähettelin valokuvia, amerikkalaisella Bell-brändätyllä telefotolaitteella. Tuo telefotolaite kykeni vain mustavalkokuvien langalliseen kuvasiirtoon, ja melko karkealla resoluutiolla. Alkukantainen kuvien lähettäminen tuntui hassulta, kun optisen telefotorummun kupeessa "Linotype"-päätteillä naputtelimme tekstiä ja langallisesti eli lankapuhelimen avulla tekstin toisaalle siirsimme Nokia-valmisteisilla modeemeilla. Eikö kuvasiirtokin olisi voinut tapahtua hieman digitaalisemmin...

-ilkka

Ja yhtenä kameramiehenä oli herra Walter Bruch, joka kolmekymmentä vuotta myöhemmin paremmin tunnetaan PAL-väriTv-järjestelmän  "isänä, papa Bruch"

Edit: Korjaus, "Papa Pal" oli Bruchin oikea lempinimi.

Terv. Åke

Berliinin olympialaisten aikaan kesällä 1936 televisioasemat Saksassa lähettivät noin 40 - 50 MHz:n taajuudella. Olympialaisia oli mahdollista seurata 50-60 km etäisyydellä Berliinin Witzleben'in asemasta mikäli omisti järjestelmään sopivan television. Televisiointi oli käsittääkseni tarkoitettu katsottavaksi eri puolilla Berliiniä olevissa suurissa pimennetyissä teltoissa, joissa kuva projisioitiin eräänlaiselle valkokankaalle. Berliinissä oli myös toistakymmentä postitoimistoa, joissa oli mahdollista katsoa iltaisin televisiolähetyksiä jo vuoden 1936 alkupuolelta saakka. Näin olen ainakin mukana olleiden kirjoittamista selostuksista ymmärtänyt. Suomessa näitä lähetyksiä ei voinut nähdä.

Kauko Viitanen

Heikki jo mainitsi Radiot-lehden kirjoitukset v. 2010. Täydennän tietoa vähän:
Juhani Mäkivuoti kirjoitti numeroon 1/2010 artikkelin "Mekaanisen television aikakausi". Se synnytti paljon palautetta ja kommentteja. Näiden pohjalta silloinen toimituskunta laati artikkelin "Suomalaisia televisiopioneereja 1930-luvulla". Siihen koottiin tuolloin tiedossa olleet suomalaisten kokeilut 1930-luvun alkupuolen ulkomaisten televisiolähetysten vastaanottamisesta. Tämä on julkaistu numerossa 3/2010.

Kari Ruokosen kirjoituksesta Radiot -lehdessä 3/2017 "Vinhasti pyörivistä levyistä täysin elektronisiin järjestelmiin" selviää miksi 1930-luvun jälkipuoliskolla Suomessa ei enää voitu ottaa vastaan ulkomaisia televisiolähetyksiä. Lähetykset olivat siirtyneet VHF-alueelle ja kasvanut juovaluku vaati elektronisen vastaanottimen.

Kauko Viitanen