Iltaa!

Minulla on ilo kertoa, että tänään taloon tuli Philipsin VCR-kuvanauhuri, mallimerkintä N 1700 LP, vuosimalli 1978.

Laite tuli alkuperäisessä pakkauksessaan, ja laitteen ulkoisen olemuksen sekä edellisen omistajan kertoman mukaan laitetta ei ole koskaan käytetty. Tarkempi historia on selvittelyn alla.

Vuonna 1978 olin vähän jauhesammutinta suurempi. Silloin näkyi vain Suomen TV, ja pikkupoikaa kiinnostavat, jännittävät ohjelmat olivat harvassa. Avaruusasema Alfaa odotettiin joka lauantai hartaasti, ja kun ohjelma alkoi, alkoi samalla haikeus siitä, että tunnin päästä ohjelma on iäksi mennyt, ikinä sitä ei takaisin saa.

Olin kuitenkin tietoinen kuvanauhureiden, "TV-nauhureiden", olemassaolosta. Viikkorahat olivat eri sfääreissä laitteiden hintalappujen kanssa, ja vaikka oikeasta narusta nykäisten sainkin isäni kuuntelemaan - "Hei faija, jos olisi TV-nauhuri, niin voisit katsoa jääkiekkoa uudelleen ja uudelleen", ei uuden pikkuauton hintaisen laitteen hankkiminen tuolloin ollut mitenkään realistista. (Erään lähteen mukaan Englannissa VCR-nauhurin hinnalla sai uuden Minin.)

Neljäkymmentä vuotta siihen meni, mutta hyvää kannattaa odottaa. Avaruusasema Alfa löytyy netistä, HDMI-kompostivideomuunnin Clas Ohlsonilta ja RF-modulaattoreita omasta varastosta. Ikäluokkaan sopivia televisioitakin onneksi on taltioituna.

VCR-LP-nauhakasetit ovat nyt etsinnässä - mikäli harrastajatovereilla on vinkata, niin olisin vinkeistä kiitollinen.

Laite on taustatietojen mukaan täysin kunnossa, mutta se on 40 vuoden ikäinen elektroniikkalaite. Aloittelen varovaisen laitteeseen tutustumisen, tarkistamisen ja elvyttelyn, raportoin tännekin.

Hyvää talvenaikaa ja harrastehetkiä,

t. Pekka